Viileä metsästyspuku

[Toppu]

[perisofeus]

[Sarvikuono]

Silti edelleen gore-texin pahin ominaisuus on eräs fysiikan laki. Nimittäin se, että tietyn lämpöiseen ilmaan "mahtuu" vain tietty määrä vettä, kilogrammoissa per kuutio ilmaa mitattuna. Ilmaan "mahtuvan" veden määrä määräytyy lähes suoraan ilman lämpötilan mukaan, siten että lämpimään ilmaan "mahtuu" paljon enemmän vettä kuin viileään. Ilmiötä käytetään yleisesti LVI-tekniikassa ja ilmiötä esittävä mitoituksessa käytetty diagrammi on nimeltään Mollier-diagrammi.

Ongelma syntyy syksyllä tilanteessa, jossa puvun sisällä on lämmintä ja kosteaa (hikoileva eräjorma), ja ulkoilma on viileää ja kosteaa. Kun ulkoilman suhteellinen kosteus on 90..100%, ei puvun sisältä yksinkertaisesti siirry kosteus ulos koska lähes kylläinen ulkoilma ei pysty sitä vastaanottamaan. Seurauksena puvussa kuin puvussa kastuu, ja kuivumaan pääsee vasta kun pääsee kuiviin sisätiloihin, nuotiolle lämmittelemään (sateensuojaan), tms.

Tällätavalla perusteltuna isselleni nörttinä sopiva vaihtoehto on kevyt, nopeasti kuivuva ja hyvin hengittävä metsäpuku ilman kalvoa. Sadeveden pidän mielelläni erillään hiestä esim. sadeviitalla ja kumisaappailla.
_________________
Video meliora proboque deteriora sequor.

[Sakollaampuva]

Joku tämän tyylinen ois ainakin viileä mutta näämio väri ei välttämättä ole se paras

http://us.ent3.yimg.com/movies.yahoo.com/images/hv/photo/movie_pix/warner_brothers/tarzan_and_the_lost_city/casper_van_dien/tarzan.jpg

[perisofeus]

Tuo mitä sarvikuono sanoi pitää paikkaansa. Esim. Gore toimii parhaiten tietyssä lämpötilassa ja kosteudessa. Joskus nuotiolla olijat ovat kokeneet myös niin, että kosteus tuppaa sisälle päin.

Tässä kaaviossa on mukana myös lämpötila ja ilman kosteus. Eli Gore (ja tällaiset teflon pohjaiset kalvot) toimivat kosteassa (alkusyksy, syksy, silloin kun esim. aamukastetta esiintyy) paremmin kuin kuivassa ilmassa (kuten pakkasella). Event selviää melko puhtain paperein eli on kutakuinkin erinomaisen hengittävä riippumatta ilman kosteudesta. Kun aurinko nousee ja ilma lämpiää on Gore käytännössä parasta riisua reppuun.
http://www.verber.com/mark/outdoors/gear/breathability.pdf

The reason for doing the testing this way is that some materials like Gore-Tex, Sympatex,etc., have much better water vapor transport properties when they are in a humid environment than when they are in a dry environment, relatively speaking. Other materials, such as most textiles or microporous membranes, have a nearly constant water vapor diffusion resistance regardless of the environmental conditions.
_________________
Villilä, ei-kesitetyllä meänkielelä joka päivä, ympäri vuen.

[Sarvikuono]

No, pakkasella ilmiö on hyvin yksinkertainen. Nollassa ja sen alle ilma pystyy sitomaan enää todella vähän nestettä, joten vaikka suhteellinen kosteus olisi 0%, ei vaadita kovinkaan montaa hikipisaraa että ympäröivä ilma on kylläistä, ja jos ilman liikkuvuus on huono, on kosteuden siirtyminen todella pientä.

Aamukosteus taas tuppaa olemaan jo kondensoitunutta, nestemuotoista vettä kiinteillä pinnoilla (kuten risukoissa tai teltanliepeissä) ja tälläistähän tekninen kalvo torjuu todella hyvin, kuten jopa airtexmexhexin kilometrin korkuisesta vesipatsaan koosta tiedämme
_________________
Video meliora proboque deteriora sequor.

[perisofeus]

[Sarvikuono]

[jussijänismies]

Sastan Kuru vaikuttaa kyllä oivalta valinnalta näin kesäkeleille, on kevyt,hiljainen ja hengittävä, tyylikäskin, emäntä meinasi jotta tuolla puvulla voi lähteä jopa kylille Keväällä tilasin jostain nettikaupasta hintaan 85 euroa. 20 asteen lämmössä 20kg rinkka selässä ja ei isommin läkähyttänyt, hiki tietenkin tuli, mutta parkissa se haihtuikin samointein. Jos tuo vielä kestääkin niin on hintansa väärti.
_________________
Jussa

[Gerberos]

Hmm...

Itse näkisin tämän asian näin.
Tuo mitä puhutaan ilman kosteudesta ja lämpötilasta ja sen vaikutuksesta kalvon toimintaan on mielestäni osin väärä.

Ilman kosteus ja se kuinka paljon ilma voi ottaa kosteutta itseensä lämpötilasta riippuen vaikuttaa mielestäni vain siihen kunka kosteus haihtuu kalvon ulkopuolelta ilmaan. (Jos ei haihdu se valuu pois.)

Tämä mielipiteeni taas perustuu siihen että olen saanut sellaisen käsityksen jotta kalvon toiminta perustuu siihen, että kun ulkona on kylmempää ja takin alla on lämpimämpää, jolloin takin alla lämpimässä on kovempi paine joka puskee kosteuden ulos. Eli taas jos ulkolämpötila olisi esim 40 astetta, toimisi kalvo jo väärin päin.

Korostan kuitenkin jotta saatan elää väärässä käsityksessä ja hyvin perustein käsitykseni voi jopa muuttua.

[perisofeus]

Hienoa, että syntyy perusteltua keskustelua. Jatkan tästä:

Kysymys on ennenkaikkea siitä mikroilmastosta, mikä on takin eli hengittävän/vedenpitävän/tuulenpitävän kuoren alla. Ilmankosteus on ainakin hyvin lähellä 100% takin alla silloin kun ihminen hikoilee voimakkaasti. Gore-Tex ja PU-kalvot toimivat parhaiten mitä kosteampaa on. Tämä tarkoittaa sitä, että ne eivät ala toimimaan täydellisesti heti aluksi eli poistamaan kosteutta liikunnan alussa, minkä taas eVENT tekee. Ehkä uusimmat Gore kalvon ovat jo paljon parempia. Vanhemmissa artikkeleissa viitataan usein hengittävimpään Gore XCR kalvoon ja uudet ovat lähellä tai samoissa tämän kanssa. Aisiasta mainitaan mm. tässä:
http://www.goaao.com/Marmot-files2/F08%20Fabrics%20and%20Technologies.doc

Jos jollain 70-80% tasolla maksimisykkeestä mennään jonkin aikaa niin takin alla alkaa olla sekä lämmintä että kosteaa. Kosteus menee suoperohuen kalvon läpi höyrymuodossa ja tiivistyy nestemäiseen tilaan vasta kalvon ulkopinnalla.

Testaamiseen on monia eri menetelmiä ja useimmat mittaavat kangasta, eivät vaatetta. ASTM F 1868 Sweating Hot Plate Method (m2-Pa/W) on ehkä lähimpänä oikeaa tapaa, koska se mittaa kankaan lämmöneristyskykyä ja hengittävyyttä yhtä aikaa ja niin, että sisäpuolella on lähes 100% kosteus (kuten kovassa hikiliikunnassa on). Testi tosin suosii Gorea, koska se toimii paremmin kosteammassa tilassa.
Usein kuulee heikosti hengittävien kalvoasun kohdalla, että "ne ovat liian kuumat". Tämä johtuu siitä, että em. kalvo estää ilman liikkeen kehosta pois ja myös hien haihtuminen ei enää jäähdytä kehoa.

Yleensä halpojen kalvopukujen hengittävyys ilmaistaan ASTM F 2298 DMPC Diffusion Test Method menetelmällä eli g/24hrs/m2. "Montako grammaa nestettä menee yhden neliömetrin alueelta läpi vuorokaudessa". Edullisten kalvojen taso on nykyään 10 litraa. Todella huonojen taso on 3-5 litraa.
Vertailun vuoksi:
Gore XCR: 30% ilmankosteus noin 15 litraa ja 70% ilmankosteus noin 40 litraa
eVent: 30% ilmankosteus noin 50 litraa ja 70% ilmankosteus noin 50 litraa
Sympatex: 30% ilmankosteus noin 10 litraa ja 70% ilmankosteus noin 20 litraa

Kattavin asiaan liittyvä artikkeli mitä olen löytänyt on
Waterproof Breathable Fabric Technologies: A Comprehensive Primer and State of the Market Technology Review. Maksullinen artikkeli.
http://www.backpackinglight.com/cgi-bin/backpackinglight/00316.html

Miten sitten kosteus siirtyy kalvon läpi? Viitaten tuohon edelliseen artikkeliin:
"The trick was to chemically modify the PU to be water absorbent (hydrophilic). Water in gas of liquid form is absorbed by the PU membrane when it comes in contact with the membrane´s surface. Once adsorbed to the membrane surface, individual water molecules are the transported via solid state diffusion to the outer surface or the PU membrane. (prosessin kuvaaminen jatkuu paljon pidempään). Gore suojaa PTFE kalvon ultraohuella PU kalvolla.

Pelkästään polyuretaanilla (PU) toteutetut ratkaisut ovat hitaampia kosteudensiirtäjiä kuin ne, jossa on käytetty myös PTFE kalvoa. Puhumattakaan eVentistä, joka on jällee aivan erilainen rakenne eikä tarvitse suojapintaa.
eVentistä kerrotaan näin: "Molecules in their gaseous state (including perspiration vapor) can pass through the pore channels between the membranes´s fibers, a process that is capable moving significantly higher fluxes of moisture than what is possible for by a solid layer of PU (as in Gore-Tex).
_________________
Villilä, ei-kesitetyllä meänkielelä joka päivä, ympäri vuen.

[perisofeus]

[Sarvikuono]

[perisofeus]

Ulkona ilmamassa sekoittuu aina ihan riittävästi. Voi olla eri asia jos hikoillaan pienessä umpinaisessa tilassa. Pienikin tuuli esim. 4ms on aika huomaamaton, mutta sekin liikuttaa järjettömän isoa ilmamassa, esim. utsjoelta kuusamoon leveydeltä. Nämä kokoluokat näkyy sääkartassa.

Sitä on vaikea sanoa miten päälikankaan kostuminen vaikuttaa hengittävyyteen. Esim. kastunut kalvollinen nahkakenkä vs. kalvollinen kangaskenkä. Yleensähän nuo metsästyspuvut on pinnaltaan käsitelty vettähylkiviksi ja se on toiminut ihan käytännössäkin. Ei pisarat kauaa selässä tai lahkeessa pysy. Toisaalta ohut esim. polyesterikangas imee itsessään vettä erittäin vähän. Sekin on punnittu. Kokopuku painoi muistaakseni luokkaa 50g enemmän reippaan suihkutestin jälkeen.
Tässä vastaspekulaationi siis.

Kalvopukujen hengittävyyden testaamiseen on ainakin 6 tunnettua menetelmää ja niissä voidaan ottaa yleensä myös huomioon kosteus% molemmin puolin näytettä.

Olen itse käyttänyt melko monia kalvopukuja, fleesejä jne. Event on kalvo, joka romuttaa kalvoasuihin mahdollisesti liittyvät negaatiot aika hyvin. Isossa otoksessa on huomattu, että vain yksi valmistaja maailmassa teki yhteen takkiin kainaloventilaatiot eventiin. Muut arvelivat että turhaa.

Jos sadetta ei ole luvassa niin ilman muuta kalvoton asu, ja sellainen joka ei ole liian tiivis muutenkaan. Jos on sitä ja tätä niin Windstopper on pelannut erinomaisesti. Hengittävyys oikein hyvä. Sitten voi miettiä Gore Paclitetyyppistä asua reppuun sateen ja märän pensikon varalta. Joku joka ei kovin juokse ottaa sitten Gorepuvun suoraan tai jonkin paljon vähemmän hengittävän puvun.
_________________
Villilä, ei-kesitetyllä meänkielelä joka päivä, ympäri vuen.

[Gerberos]

Vuosia härkilan setteri päällä kulkeneena en enää m91 mallin pukua laita kuin tosi kuumalla poutasäällä ja jos jahti on pelkkää haulikon kanssa kävelyä.

Muuten gore on päällä. Asu on sen verran ohut jotta ei ole tukala niin kuin useimmat gore puvut (toppapuvut).

Jos jahdissa täytyy mennä turvalleen suohon tai muuhun kosteaan ni v*ttumainen se on alkaa kura housuja ehtii ja viitalla ei siinä hommassa tee mitään.

Vaikka hikoilen verraten paljon, on tuo setteri ollut tosi hyvä ominaisuuksiltaan. Sinällään kulostaa hauskalle Sarvikuonon kommentit kalvon toimivuudesta missäkin olosuhteissa, sillä itse on tullut ryynättyä tuolla vaikka missä ilman ongelmia.

Kuuma on tullut usiein, mutta kyllä se tulee "teepaitakelissä" vaikka olis kalvotonkin asu. Siis suomeks niissä tilanteissa tulee vaan mieleen että takki on liikaa. (Entisellä halpis kalvoasulla tuns että nyt on topattu jätesäkki päällä.)

Kokeileppas sarvikuono sellaista asua jossa on vain ohut päälikangas, kalvo ja ohut vuori, tai paclitea. Saatat päästä osasta ennakkoluuloista eroon.

Ei gore-asu oikeanlaisella alus pukeutumisella paljoa häviä hengittävyyden kannalta vastaavan paksuiselle kalvottomalle. Riippuen myös paljon materiaaleista.

Mut mites nyt tuo kalvon toiminta? Onko siinä edellä selostamassani tavassa mitä virheellistä?