Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
Toppu Kanta-asiakas
Liittynyt: 10 Maa 2009 Viestejä: 707 Paikkakunta: Kaksoissola
|
Lähetetty: 22.06.2010 14:03 Viestin aihe: |
|
|
perisofeus kirjoitti: |
Jakto myy ainakin: http://www.jakto.se/klaeder/herr/predator-1395
Muuten koko konsepti vaikuttaa hienolta, mutta kalvon ominaisuudet on kyllä luvattoman heikot, ainakin minun mielestäni. Noilla lukemilla tulee ensinnäkin vesi läpi kun polvistuu tai istuu eikä hiki pääse ulos. On tuossa tuuletukset, mutta silti.
Mainittakoon vaikka vertailun vuoksi tämä tunnettu Gore-Tex Paclite kalvon hengittävyys: vesipilari 28000 mm / hengittävyys 17000 g/m²/24h
Predator Ursurs:
Membrane 100% vindtätt med god andningsförmåga 3000g/H2O/m2/24hours. Tyget är 100% vattentätt 3000mm.
Video on ihan hieno:
http://www.youtube.com/watch?v=XAM2dXCUlFA |
Joo sitä se äijä sano ittekki ettei se kestä vettä mut ei tarvi kestääkkä. core-tex ei mun mielestä muutenkaa o paras asu hengittävyytensä kannalta liikkuvas jahdis. mut kevyt asu oli.. mut seki on semmonen homma et toiset tykkää et kestää vettä ja toiset ei. ite pidän pystärin kans liikuskelles pelkkää fleeca-paitaa oli keli mikä hyvänsä. housut on kyllä jotain texiä tuuletusaukot auki mut ei jalat kastu varvikos _________________ Panoksia, Paljo!
http://mrkonepaja.blogspot.fi |
|
Takaisin alkuun |
|
|
perisofeus Kanta-asiakas
Liittynyt: 25 Lok 2006 Viestejä: 6147 Paikkakunta: Rovaniemi
|
Lähetetty: 22.06.2010 14:24 Viestin aihe: |
|
|
Toppu kirjoitti: | Joo sitä se äijä sano ittekki ettei se kestä vettä mut ei tarvi kestääkkä. core-tex ei mun mielestä muutenkaa o paras asu hengittävyytensä kannalta liikkuvas jahdis. mut kevyt asu oli.. mut seki on semmonen homma et toiset tykkää et kestää vettä ja toiset ei. ite pidän pystärin kans liikuskelles pelkkää fleeca-paitaa oli keli mikä hyvänsä. housut on kyllä jotain texiä tuuletusaukot auki mut ei jalat kastu varvikos |
Fleese onkin hyvä silloin kun ei sada tai tuule kylmästi. Sateella voi sitten suojautua erikseen. Tuon Predatorin ongelma on että pitää kyllä sadetta, mutta ei kestä kovempaa vesipainetta eli polvistumista/istumista märkään. Ja kun siinä on siis tuo kalvo niin se noin huonoilla höyrynläpäisyarvoilla pilaa hengittävyyden saman tien. Eli se on suomeksi sanottuna ns. kumipuku, joka ei kuitenkaan pidä täydellisesti vettä.
Miten kalvollisen asun sitten kokee, on melko yksilöllistä. Jotkut eivät voi pitää edes Goren Paclitea, vaikka sen hengittävyys on moninkertainen tuohon Predatoriin nähden. _________________ Villilä, ei-kesitetyllä meänkielelä joka päivä, ympäri vuen. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Sarvikuono Kanta-asiakas
Liittynyt: 02 Tam 2008 Viestejä: 9694 Paikkakunta: Suuri tyhjiö keskellä ei-mitään
|
Lähetetty: 22.06.2010 15:19 Viestin aihe: |
|
|
Silti edelleen gore-texin pahin ominaisuus on eräs fysiikan laki. Nimittäin se, että tietyn lämpöiseen ilmaan "mahtuu" vain tietty määrä vettä, kilogrammoissa per kuutio ilmaa mitattuna. Ilmaan "mahtuvan" veden määrä määräytyy lähes suoraan ilman lämpötilan mukaan, siten että lämpimään ilmaan "mahtuu" paljon enemmän vettä kuin viileään. Ilmiötä käytetään yleisesti LVI-tekniikassa ja ilmiötä esittävä mitoituksessa käytetty diagrammi on nimeltään Mollier-diagrammi.
Ongelma syntyy syksyllä tilanteessa, jossa puvun sisällä on lämmintä ja kosteaa (hikoileva eräjorma), ja ulkoilma on viileää ja kosteaa. Kun ulkoilman suhteellinen kosteus on 90..100%, ei puvun sisältä yksinkertaisesti siirry kosteus ulos koska lähes kylläinen ulkoilma ei pysty sitä vastaanottamaan. Seurauksena puvussa kuin puvussa kastuu, ja kuivumaan pääsee vasta kun pääsee kuiviin sisätiloihin, nuotiolle lämmittelemään (sateensuojaan), tms.
Tällätavalla perusteltuna isselleni nörttinä sopiva vaihtoehto on kevyt, nopeasti kuivuva ja hyvin hengittävä metsäpuku ilman kalvoa. Sadeveden pidän mielelläni erillään hiestä esim. sadeviitalla ja kumisaappailla. _________________ Video meliora proboque deteriora sequor. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Sakollaampuva Kanta-asiakas
Liittynyt: 01 Maa 2010 Viestejä: 917
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
perisofeus Kanta-asiakas
Liittynyt: 25 Lok 2006 Viestejä: 6147 Paikkakunta: Rovaniemi
|
Lähetetty: 22.06.2010 15:36 Viestin aihe: |
|
|
Tuo mitä sarvikuono sanoi pitää paikkaansa. Esim. Gore toimii parhaiten tietyssä lämpötilassa ja kosteudessa. Joskus nuotiolla olijat ovat kokeneet myös niin, että kosteus tuppaa sisälle päin.
Tässä kaaviossa on mukana myös lämpötila ja ilman kosteus. Eli Gore (ja tällaiset teflon pohjaiset kalvot) toimivat kosteassa (alkusyksy, syksy, silloin kun esim. aamukastetta esiintyy) paremmin kuin kuivassa ilmassa (kuten pakkasella). Event selviää melko puhtain paperein eli on kutakuinkin erinomaisen hengittävä riippumatta ilman kosteudesta. Kun aurinko nousee ja ilma lämpiää on Gore käytännössä parasta riisua reppuun.
http://www.verber.com/mark/outdoors/gear/breathability.pdf
The reason for doing the testing this way is that some materials like Gore-Tex, Sympatex,etc., have much better water vapor transport properties when they are in a humid environment than when they are in a dry environment, relatively speaking. Other materials, such as most textiles or microporous membranes, have a nearly constant water vapor diffusion resistance regardless of the environmental conditions. _________________ Villilä, ei-kesitetyllä meänkielelä joka päivä, ympäri vuen. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Sarvikuono Kanta-asiakas
Liittynyt: 02 Tam 2008 Viestejä: 9694 Paikkakunta: Suuri tyhjiö keskellä ei-mitään
|
Lähetetty: 22.06.2010 16:10 Viestin aihe: |
|
|
No, pakkasella ilmiö on hyvin yksinkertainen. Nollassa ja sen alle ilma pystyy sitomaan enää todella vähän nestettä, joten vaikka suhteellinen kosteus olisi 0%, ei vaadita kovinkaan montaa hikipisaraa että ympäröivä ilma on kylläistä, ja jos ilman liikkuvuus on huono, on kosteuden siirtyminen todella pientä.
Aamukosteus taas tuppaa olemaan jo kondensoitunutta, nestemuotoista vettä kiinteillä pinnoilla (kuten risukoissa tai teltanliepeissä) ja tälläistähän tekninen kalvo torjuu todella hyvin, kuten jopa airtexmexhexin kilometrin korkuisesta vesipatsaan koosta tiedämme _________________ Video meliora proboque deteriora sequor. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
perisofeus Kanta-asiakas
Liittynyt: 25 Lok 2006 Viestejä: 6147 Paikkakunta: Rovaniemi
|
Lähetetty: 22.06.2010 17:40 Viestin aihe: |
|
|
Sarvikuono kirjoitti: | Aamukosteus taas tuppaa olemaan jo kondensoitunutta, nestemuotoista vettä kiinteillä pinnoilla (kuten risukoissa tai teltanliepeissä) ja tälläistähän tekninen kalvo torjuu todella hyvin, kuten jopa airtexmexhexin kilometrin korkuisesta vesipatsaan koosta tiedämme |
Hyvin torjuu ja koska ilma on kosteahkoa niin hikikin pääsee kohtuudella ulos. _________________ Villilä, ei-kesitetyllä meänkielelä joka päivä, ympäri vuen. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Sarvikuono Kanta-asiakas
Liittynyt: 02 Tam 2008 Viestejä: 9694 Paikkakunta: Suuri tyhjiö keskellä ei-mitään
|
Lähetetty: 22.06.2010 20:41 Viestin aihe: |
|
|
perisofeus kirjoitti: | Hyvin torjuu ja koska ilma on kosteahkoa niin hikikin pääsee kohtuudella ulos. |
Niin, siis kun ulkoilman suhteellinen kosteus on korkea,niin sinne ei enää siirry vettä, sanoi nuo vaatevalmistajien taulukot sitten mitä vaan.
Äkkiseltään tästä mollierista katsottuna, kun lämpötila on 10 °C, ja ilman suhteellinen kosteus 50%, voi ilmaan sitoutua (0,007-0,004)kg/kg eli 0,003kg kosteutta per kilogramma kuivaa ilmaa, eli noin 3g vettä per hieman vajaa kuutio ilmaa.
20 °C lämpötilassa sama ero on noin (0,014-0,008)kg/kg eli noin 6g eli tuplaten sama nestemäärä. 0 °C paikkeilla ero on vastaavasti reilun gramman luokkaa.
Syksyllä ei ole mitenkään harvinaista että ulkona on noin 10 °C ja suhteellinen kosteus lähellä sadetta, eli kastepistettä, eli (80-100)%. Ero vesimäärässä olisi näillä lukemilla gramman luokkaa, eli sanoisinpa että kosteuden siirtyminen ulos puvusta on melkolailla heikompaa. Eroja on tietysti varsinkin ulkolämpötilojen kohdalla siinä, että paljonko ukko hikoaa. Lisäksi hikoileminen on kroppakohtaista, kuka hikoaa paljon, kuka vähemmän. Henkilöissä ja vaattehissa voi olla pieniä eroja, fysiikassa ei. Voi tietysti olla että koska kosteus siirtyy kosteutta kohti (niinkuin 2 vesipisaraa ikkunassa mielellään yhdistyvät, syynä se pintajännitys eli joku sähkömiesten sähköjuttu) niin kosteudella on jotain tekemistä, mutta jos ilma ei liiku ja lujaa (=tuule tai ukko liiku), jolloin vaatteen ulkopinnan lähellä olisi jatkuvasti tuota 80% kosteaa ilmaa kylläisen ilman siirtyessä loitommalle, niin tälläiviisiin se vaan on.
Mielipideasia tämä voi olla jossain määrin sen henkilökohtaisen hikoilun ja "fiiliksen" mukaan. _________________ Video meliora proboque deteriora sequor. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
jussijänismies Kanta-asiakas
Liittynyt: 19 Elo 2005 Viestejä: 2606 Paikkakunta: Hallan Aroilla...
|
Lähetetty: 22.06.2010 21:57 Viestin aihe: |
|
|
Sastan Kuru vaikuttaa kyllä oivalta valinnalta näin kesäkeleille, on kevyt,hiljainen ja hengittävä, tyylikäskin, emäntä meinasi jotta tuolla puvulla voi lähteä jopa kylille Keväällä tilasin jostain nettikaupasta hintaan 85 euroa. 20 asteen lämmössä 20kg rinkka selässä ja ei isommin läkähyttänyt, hiki tietenkin tuli, mutta parkissa se haihtuikin samointein. Jos tuo vielä kestääkin niin on hintansa väärti. _________________ Jussa |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Gerberos Kanta-asiakas
Liittynyt: 22 Syy 2008 Viestejä: 3568 Paikkakunta: E-savo
|
Lähetetty: 22.06.2010 22:34 Viestin aihe: |
|
|
Hmm...
Itse näkisin tämän asian näin.
Tuo mitä puhutaan ilman kosteudesta ja lämpötilasta ja sen vaikutuksesta kalvon toimintaan on mielestäni osin väärä.
Ilman kosteus ja se kuinka paljon ilma voi ottaa kosteutta itseensä lämpötilasta riippuen vaikuttaa mielestäni vain siihen kunka kosteus haihtuu kalvon ulkopuolelta ilmaan. (Jos ei haihdu se valuu pois.)
Tämä mielipiteeni taas perustuu siihen että olen saanut sellaisen käsityksen jotta kalvon toiminta perustuu siihen, että kun ulkona on kylmempää ja takin alla on lämpimämpää, jolloin takin alla lämpimässä on kovempi paine joka puskee kosteuden ulos. Eli taas jos ulkolämpötila olisi esim 40 astetta, toimisi kalvo jo väärin päin.
Korostan kuitenkin jotta saatan elää väärässä käsityksessä ja hyvin perustein käsitykseni voi jopa muuttua. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
perisofeus Kanta-asiakas
Liittynyt: 25 Lok 2006 Viestejä: 6147 Paikkakunta: Rovaniemi
|
Lähetetty: 23.06.2010 11:42 Viestin aihe: |
|
|
Hienoa, että syntyy perusteltua keskustelua. Jatkan tästä:
Kysymys on ennenkaikkea siitä mikroilmastosta, mikä on takin eli hengittävän/vedenpitävän/tuulenpitävän kuoren alla. Ilmankosteus on ainakin hyvin lähellä 100% takin alla silloin kun ihminen hikoilee voimakkaasti. Gore-Tex ja PU-kalvot toimivat parhaiten mitä kosteampaa on. Tämä tarkoittaa sitä, että ne eivät ala toimimaan täydellisesti heti aluksi eli poistamaan kosteutta liikunnan alussa, minkä taas eVENT tekee. Ehkä uusimmat Gore kalvon ovat jo paljon parempia. Vanhemmissa artikkeleissa viitataan usein hengittävimpään Gore XCR kalvoon ja uudet ovat lähellä tai samoissa tämän kanssa. Aisiasta mainitaan mm. tässä:
http://www.goaao.com/Marmot-files2/F08%20Fabrics%20and%20Technologies.doc
Jos jollain 70-80% tasolla maksimisykkeestä mennään jonkin aikaa niin takin alla alkaa olla sekä lämmintä että kosteaa. Kosteus menee suoperohuen kalvon läpi höyrymuodossa ja tiivistyy nestemäiseen tilaan vasta kalvon ulkopinnalla.
Testaamiseen on monia eri menetelmiä ja useimmat mittaavat kangasta, eivät vaatetta. ASTM F 1868 Sweating Hot Plate Method (m2-Pa/W) on ehkä lähimpänä oikeaa tapaa, koska se mittaa kankaan lämmöneristyskykyä ja hengittävyyttä yhtä aikaa ja niin, että sisäpuolella on lähes 100% kosteus (kuten kovassa hikiliikunnassa on). Testi tosin suosii Gorea, koska se toimii paremmin kosteammassa tilassa.
Usein kuulee heikosti hengittävien kalvoasun kohdalla, että "ne ovat liian kuumat". Tämä johtuu siitä, että em. kalvo estää ilman liikkeen kehosta pois ja myös hien haihtuminen ei enää jäähdytä kehoa.
Yleensä halpojen kalvopukujen hengittävyys ilmaistaan ASTM F 2298 DMPC Diffusion Test Method menetelmällä eli g/24hrs/m2. "Montako grammaa nestettä menee yhden neliömetrin alueelta läpi vuorokaudessa". Edullisten kalvojen taso on nykyään 10 litraa. Todella huonojen taso on 3-5 litraa.
Vertailun vuoksi:
Gore XCR: 30% ilmankosteus noin 15 litraa ja 70% ilmankosteus noin 40 litraa
eVent: 30% ilmankosteus noin 50 litraa ja 70% ilmankosteus noin 50 litraa
Sympatex: 30% ilmankosteus noin 10 litraa ja 70% ilmankosteus noin 20 litraa
Kattavin asiaan liittyvä artikkeli mitä olen löytänyt on
Waterproof Breathable Fabric Technologies: A Comprehensive Primer and State of the Market Technology Review. Maksullinen artikkeli.
http://www.backpackinglight.com/cgi-bin/backpackinglight/00316.html
Miten sitten kosteus siirtyy kalvon läpi? Viitaten tuohon edelliseen artikkeliin:
"The trick was to chemically modify the PU to be water absorbent (hydrophilic). Water in gas of liquid form is absorbed by the PU membrane when it comes in contact with the membrane´s surface. Once adsorbed to the membrane surface, individual water molecules are the transported via solid state diffusion to the outer surface or the PU membrane. (prosessin kuvaaminen jatkuu paljon pidempään). Gore suojaa PTFE kalvon ultraohuella PU kalvolla.
Pelkästään polyuretaanilla (PU) toteutetut ratkaisut ovat hitaampia kosteudensiirtäjiä kuin ne, jossa on käytetty myös PTFE kalvoa. Puhumattakaan eVentistä, joka on jällee aivan erilainen rakenne eikä tarvitse suojapintaa.
eVentistä kerrotaan näin: "Molecules in their gaseous state (including perspiration vapor) can pass through the pore channels between the membranes´s fibers, a process that is capable moving significantly higher fluxes of moisture than what is possible for by a solid layer of PU (as in Gore-Tex). _________________ Villilä, ei-kesitetyllä meänkielelä joka päivä, ympäri vuen. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
perisofeus Kanta-asiakas
Liittynyt: 25 Lok 2006 Viestejä: 6147 Paikkakunta: Rovaniemi
|
Lähetetty: 23.06.2010 12:12 Viestin aihe: |
|
|
Sarvikuono kirjoitti: | Äkkiseltään tästä mollierista katsottuna, kun lämpötila on 10 °C, ja ilman suhteellinen kosteus 50%, voi ilmaan sitoutua (0,007-0,004)kg/kg eli 0,003kg kosteutta per kilogramma kuivaa ilmaa, eli noin 3g vettä per hieman vajaa kuutio ilmaa.
20 °C lämpötilassa sama ero on noin (0,014-0,008)kg/kg eli noin 6g eli tuplaten sama nestemäärä. 0 °C paikkeilla ero on vastaavasti reilun gramman luokkaa. |
Lainaan hieman myös tätä. Mollieri selittää kuinka paljon kosteutta voi sitoutua ilmaan. Mietin tätä vähän aikaa maalaisjärjellä. Ilmaahan meillä riittää joten vaikka se ei olisi sillä hetkellä siinä kohtaa aivan kuivaakaan niin ilmaa kuitenkin riittää. Jos kosteuden pitäisi sitoutua ilmaan niin maapallon ilmakehään sitä mahtuu. Esim. maailman meristä haihtuu ilmaan valtavia määriä vettä. Ja silloin kun ilmakehään ei mahdu enään vettä, se sataa alas. Ja tämä on normaalia luonnon kiertokulkua.
Sitten tuo sitoutuminen. Jos kosteus siirtyy kalvon läpi kerran höyrymuodossa, se voi aivan hyvin tiivistyä jälleen vedeksi vaatteen ulkopuolella. Näin varmasti tapahtuukin. Tällöin veden ei tarvitse sitoutua ilmaan. Se voi valua maahan.
Eli kuka laskee: metsästäjä kävelee päivän aikana kovaa vauhtia reppu selässä kalvopuvulla 10 tuntia, 20 kilometriä potentiaalisissa maalintumetsissä. Hikoilee vaikkapa 5 litraa nestettä, jonka tankkaa takaisin juomalla. Ilman kosteus on 80% ja lämpötila keskimäärin 15 astetta lämmintä. Tyypillinen alkusyksyn päivä. Jos hien pitäisi sitoutua ilmaan, montako kuutiometriä ilmaa tarvitaan? _________________ Villilä, ei-kesitetyllä meänkielelä joka päivä, ympäri vuen. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Sarvikuono Kanta-asiakas
Liittynyt: 02 Tam 2008 Viestejä: 9694 Paikkakunta: Suuri tyhjiö keskellä ei-mitään
|
Lähetetty: 23.06.2010 12:35 Viestin aihe: |
|
|
perisofeus kirjoitti: | Lainaan hieman myös tätä. Mollieri selittää kuinka paljon kosteutta voi sitoutua ilmaan. Mietin tätä vähän aikaa. Ilmaahan meillä riittää joten vaikka se ei olisi sillä hetkellä siinä kohtaa aivan kuivaakaan niin ilmaa kuitenkin riittää. Jos kosteuden pitäisi sitoutua ilmaan niin maapallon ilmakehään sitä mahtuu. |
Niin aivan. Tätä yritin kertoa, että vaaditaan ilman liikettä, ts. sekoitusta, joka tasaa kosteusolot ihmisen (puvun) ympärillä ympäristöön nähden. Ilmankosteushan vaihtelee vallitsevan säätilanteen mukaan, ts. tietyllä alueella on tietyt ominaisuudet omaava ilmamassa, ihan niin kuin ruotsissa olisi korkeapaine ja aurinkoista ja suomessa matalapaine, sumua, kosteaa ja vesisadetta.
Alueellisesti esiintyy samaa eroa. Esimerkiksi asuintalon eri huoneissa voi olla eri kosteus, lähdemääristä riippuen, vaikka ovet olisivat auki. Sama ilmiö tapahtuu loppuviimeksi ihmisen ympärillä. ts. ihmisen ympärillä on tietty ilmamassa, johon siirtyy tässä tilanteessa kosteutta. Käytännössähän ilma liikkuu aina jonkun verran johonkin suuntaan, jolloin vaikuttavana tekijänä on tämän ilman "vaihtuminen" uuteen, eli esimerkiksi tuulta tai ihmisen liikettä. Tämä siis tarkoittaa kosteuden tasaantumista ympäröiviin olosuhteisiin nähden. Eli väittäisin taas että muutenkin hiostavalla kelillä olosuhteet hiostavat jokatapauksessa ja taas ollaan märkiä sisältä ja ulkoa.
perisofeus kirjoitti: | Sitten tuo sitoutuminen. Jos kosteus siirtyy kalvon läpi kerran höyrymuodossa, se voi aivan hyvin tiivistyä jälleen vedeksi vaatteen ulkopuolella. Näin varmasti tapahtuukin. Tällöin veden ei tarvitse sitoutua ilmaan. Se voi valua maahan. |
Tätä en omissa ajatuksissani jatkanut ajatuksena pitkälle. Toisaalta tämä ei ole mielestäni mikään yksinkertainen asia. Jos nyt oletetaan tilanne, että kalvo päästää läpi höyryä, joka nesteytyy välittömästi kalvon ulkopuolella, niin päästääkö ulkopinnaltaan nesteen peitossa oleva kalvo vielä kosteutta läpi? Vai täyttyvätkö kalvon huokoset lopulta nesteestä, jolloin sisäpuolella taas kastuu?
Toisaalta vaatteissahan on käytännössä aina joku ulkokangas. Mikäli kalvo on laminoitu kankaaseen kiinni, ja kangas on hengittävää tai jakkimakkityyliin imee suuren määrän kosteutta, silloinhan kalvo toimii sen aikaa kuin vastaanottava pinta ottaa nestettä vastaan. Tämä siis mikäli em. kappaleessa ihmetelty johtumisprosessi jatkuu ko. olosuhteissa. Mikäli kalvo ei ole laminoitu, silloinhan neste kertyy taas vaatteiden sisäpintoihin niissä kohdin missä ne pääsevät kosketuksiin. Mikäli tästä kosketuspinnasta taas neste ei pääse haihtumaan, seuraa kastuminen, kostuneen kohdan leviäminen, ja lopulta ollaan taas märkiä jokapuolelta.
Tuntuu että tässä kohdin olisi taas korostettava etten ole väittämässä että kalvot eivät toimi. Toimivat ne. Mutta kuinka hyvin, niissä olosuhteissa joissa niiden toivoisi toimivan, sitä itsekseni mietin, eli kostealla ja viileällä kelillä. Lopputuloksena kuitenkin ollaan hyvin usein märkiä, niinkuin te kalvokansakin tiedätte (itse käytän vapaa-ajan asusteiden joukossa gorea. lisäksi olen myöntynyt metsäkäytössä ajoittain gorehousuihin viileissä olosuhteissa, ihan vain sen takia että a) pinnat ja kasvillisuus on märkää, b) ko. housut ovat niin tilavat että "sisällä käy tuuli"), c) kuljettavat matkat ovat keveitä kulkea tai kohtalaisen lyhyitä). Mutta uskon ja väitän että kalvon hyöty verrattuna hengittävän asun + sadeasun yhdistelmään on aika pieni, ja käyttöominaisuudet puhtaasti hengittävänä ja viileänä asuna eivät vedä vertoja viileälle asulle, ja sadeasuna esimerkiksi viitta tai kevyt kuoripuku on todella helppo lisätä tarvittaessa päälle. Tälläisen yhdistelmän hinta jää yleensä kunnollisen kalvoasun alapuolelle pitkän matkaa, ja käyttömukavuus on mielestäni huomattavasti korkeampi. Pieni pukemisen vaiva ajoittain voi olla, mutta toisaalta ei ole jatkuvana riesana sadetakkia niskassa. _________________ Video meliora proboque deteriora sequor. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
perisofeus Kanta-asiakas
Liittynyt: 25 Lok 2006 Viestejä: 6147 Paikkakunta: Rovaniemi
|
Lähetetty: 23.06.2010 18:16 Viestin aihe: |
|
|
Ulkona ilmamassa sekoittuu aina ihan riittävästi. Voi olla eri asia jos hikoillaan pienessä umpinaisessa tilassa. Pienikin tuuli esim. 4ms on aika huomaamaton, mutta sekin liikuttaa järjettömän isoa ilmamassa, esim. utsjoelta kuusamoon leveydeltä. Nämä kokoluokat näkyy sääkartassa.
Sitä on vaikea sanoa miten päälikankaan kostuminen vaikuttaa hengittävyyteen. Esim. kastunut kalvollinen nahkakenkä vs. kalvollinen kangaskenkä. Yleensähän nuo metsästyspuvut on pinnaltaan käsitelty vettähylkiviksi ja se on toiminut ihan käytännössäkin. Ei pisarat kauaa selässä tai lahkeessa pysy. Toisaalta ohut esim. polyesterikangas imee itsessään vettä erittäin vähän. Sekin on punnittu. Kokopuku painoi muistaakseni luokkaa 50g enemmän reippaan suihkutestin jälkeen.
Tässä vastaspekulaationi siis.
Kalvopukujen hengittävyyden testaamiseen on ainakin 6 tunnettua menetelmää ja niissä voidaan ottaa yleensä myös huomioon kosteus% molemmin puolin näytettä.
Olen itse käyttänyt melko monia kalvopukuja, fleesejä jne. Event on kalvo, joka romuttaa kalvoasuihin mahdollisesti liittyvät negaatiot aika hyvin. Isossa otoksessa on huomattu, että vain yksi valmistaja maailmassa teki yhteen takkiin kainaloventilaatiot eventiin. Muut arvelivat että turhaa.
Jos sadetta ei ole luvassa niin ilman muuta kalvoton asu, ja sellainen joka ei ole liian tiivis muutenkaan. Jos on sitä ja tätä niin Windstopper on pelannut erinomaisesti. Hengittävyys oikein hyvä. Sitten voi miettiä Gore Paclitetyyppistä asua reppuun sateen ja märän pensikon varalta. Joku joka ei kovin juokse ottaa sitten Gorepuvun suoraan tai jonkin paljon vähemmän hengittävän puvun. _________________ Villilä, ei-kesitetyllä meänkielelä joka päivä, ympäri vuen. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Gerberos Kanta-asiakas
Liittynyt: 22 Syy 2008 Viestejä: 3568 Paikkakunta: E-savo
|
Lähetetty: 23.06.2010 23:20 Viestin aihe: |
|
|
Vuosia härkilan setteri päällä kulkeneena en enää m91 mallin pukua laita kuin tosi kuumalla poutasäällä ja jos jahti on pelkkää haulikon kanssa kävelyä.
Muuten gore on päällä. Asu on sen verran ohut jotta ei ole tukala niin kuin useimmat gore puvut (toppapuvut).
Jos jahdissa täytyy mennä turvalleen suohon tai muuhun kosteaan ni v*ttumainen se on alkaa kura housuja ehtii ja viitalla ei siinä hommassa tee mitään.
Vaikka hikoilen verraten paljon, on tuo setteri ollut tosi hyvä ominaisuuksiltaan. Sinällään kulostaa hauskalle Sarvikuonon kommentit kalvon toimivuudesta missäkin olosuhteissa, sillä itse on tullut ryynättyä tuolla vaikka missä ilman ongelmia.
Kuuma on tullut usiein, mutta kyllä se tulee "teepaitakelissä" vaikka olis kalvotonkin asu. Siis suomeks niissä tilanteissa tulee vaan mieleen että takki on liikaa. (Entisellä halpis kalvoasulla tuns että nyt on topattu jätesäkki päällä.)
Kokeileppas sarvikuono sellaista asua jossa on vain ohut päälikangas, kalvo ja ohut vuori, tai paclitea. Saatat päästä osasta ennakkoluuloista eroon.
Ei gore-asu oikeanlaisella alus pukeutumisella paljoa häviä hengittävyyden kannalta vastaavan paksuiselle kalvottomalle. Riippuen myös paljon materiaaleista.
Mut mites nyt tuo kalvon toiminta? Onko siinä edellä selostamassani tavassa mitä virheellistä? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|