Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
Patruuna Kanta-asiakas
Liittynyt: 14 Mar 2022 Viestejä: 3231 Paikkakunta: Koillismaa
|
Lähetetty: 03.02.2024 12:07 Viestin aihe: |
|
|
jkvi kirjoitti: | Lainaus: | Itse en ymmärrä miksi järviset on hyvät. Meillä on niitä 260 mutta ne on kyllä kaikin puolin tosi huonot. |
Silloin kun lumi upottaa, on 260 ja 300 välillä iso ero. |
Niin varmaankin on. En ole 3m testannut. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Patruuna Kanta-asiakas
Liittynyt: 14 Mar 2022 Viestejä: 3231 Paikkakunta: Koillismaa
|
Lähetetty: 03.02.2024 12:21 Viestin aihe: |
|
|
Sämpy kirjoitti: | Patruuna kirjoitti: | Tuota alamäki ilmiötä ei taida kovin lyhyellä suksella tapahtua? Voisi ainakin kuvitella että jos pitkä suksi, missä jäykempi tai leveämpi perä tekisi painaessa sen että suksi vajoaa kärki edellä. Mutta sehän kärki pitäisi silti olla sen verran pitkä että se pysyy pinnalla, mutta taipuu kuitenkin. Onkohan nuilla haettu samaa ominaisuutta joista laitoit kuvan ylempänä? |
Mulla ei oikein ole lyhyitä suksia millä testata alamäki-ilmiötä. Mutta oletus on että pitkä on parempi, kannan pitää oikealla tavalla joustaa, se ei saa olla liian jäykkä. Ja tietenkin suksen pitää olla sellainen ettei pitoalue estä tätä liukumaa eli muovisuksella voi siitä syystä jäädä piiloon. En oikein usko että kärjen ja kannan teroittaminen vaikuttaa tähän.
En ole koskaan hiihtänyt pitkällä suksella missä kärki vajoaa. Sen oikeastaan estää se että kärki joustaa ja jää ylemmäksi.
Tuo Kajaaninmalli oli aikoinaan Suomen yleisin malli. Nimi tullenee siitä että sukset tehtiin Kajaanin kihlakunnassa ja myytiin Kajaanin talvimarkkinoilla. Kainuu-sanaa ei taidettu käyttää vielä silloin.
Kärjen ja kannan teroittamisella on minusta ainakin seuraavanlaista hyötyä (kaikki omaa spekulaatiota):
1. Puusuksi, olletinkin jos se on tehty kierosyisestä puusta tuppaa vääntymään rupelille kastuessaan. Jos suksi on tasaleveä, niin se alkaa puoltamaan koska se kanttaa. Asian huomaa vaikka jäällä hiihtäessä. Jos varsinkin kärki teroitetaan pitkältä matkalta, tämä ongelma kutakuinkin poistuu.
2. Jos suksi on tasaleveä kärjennousemaan asti niin mutkissa se alkaa veistämään ladun syrjää ja lisää liukumavastusta. Jos katon noita mun perinteisen murtsikoita, niin niissäkin kärkeä on alettu terottamaan ennen kärjennousemaa.
3. Kaitainen kärki ikäänkuin leikkaa lunta. Leveä taas puskee ja koettaa painaa alleen. Varsinkin jos kärki on kapea ja laakea, niin se menee kuin veitsi lumessa.
4. Suksi kevenee ja painojakauma tulee lähelle jalkaa mikä keventää käsittelyä.
5. Kärjestä tulee teroittamalla notkeampi kuin leveästä
6. Kannatuspohjasta suurin ala tulee suksen keskelle jossa painokin on. En usko että uppoamassa tulee suurta eroa jossa on kaksi samanlaista suksea, toinen teroitettu ja toinen tasaleveä. Mutta tämän olen aikeissa vielä testata. |
Mutta sehän alamäki-ilmiö on pakko tulla siitä että painuessa perä kantaa aavistuksen enemmän? Eihän sitä tule jos se tasaisesti painuu. Sama ilmiö tapahtuu hankikelillä kumpareisessa maastossa hiihtäessä kun suksen saa painautettua möykyn alarinteeseen niin tuntuu kuin hiihtäisi jatkuvaa alamäkeä. Nuo Järvisen 260 ovat älyttömän löysät. Niillä hiihtää tasaisella ylämäkeen. Näissä voisi testata että miten muuttuisi jos laittaisi jäykistettä siteestä taaksepäin. Kaiken järjen mukaan suksi painuisi silloin nokka edellä Kärki vaan saisi olla erin mallinen että se liukuisi paremmin. Nuo tekee melkein ympyrän ja suksen kärki kääntyy hiihtäjää kohden niin liuku ei välttämättä ole aivan optimaalinen.. Oikeastaan saisi olla melko loivasti nouseva niin painauttaessa ei jarruttaisi turhaan. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Wikke Kanta-asiakas
Liittynyt: 09 Elo 2004 Viestejä: 9505
|
Lähetetty: 03.02.2024 13:02 Viestin aihe: |
|
|
"Syrjäisellä tehtaalla Venäjän rajan tuntumassa on kehitetty Natolle erikoisvarustetta – lopputulos on ”ylivoimainen”
Pohjois-Atlantin puolustusliitto luottaa suomalaiseen osaamiseen."
https://www.is.fi/urheilu/art-2000010140699.html
Kirvesniemi mainittu. _________________ Lukutaidoton sukupuolineutraali sateenkaareileva metroseksuaali sinivihreä metropoli kasvispiiperö. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Sämpy Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Maa 2004 Viestejä: 6384 Paikkakunta: Uleåborg
|
Lähetetty: 03.02.2024 13:25 Viestin aihe: |
|
|
Vainiin: Pohjapinta-ala on minusta olennaista ja verrannollista pitkän ja lyhyen samanpinta-alaisen suksen kesken kun on jonkunlaista kantoa lumessa. En ole mainitsemasti artikkelista kuullut.
Mutta ihan hötöllä käy näin. Alla olevassa kuvassa on poikkileikkaus kerran hiihdetystä vanhasta ladusta. Tiivistymätön lumi on kaavittu pois. Siinä näkyy että lumi tiivistyy paljon suksen sivuille eikä tuossa ole minusta olennasta onko suksi sentin leveämpi vai ei. Olennaista on kuin pitkän tiivistyneen patjan päällä ollaan.
Sitten jos metässä hiihdetään missä on tykkyä putoillu niin pitkällä suksella on vielä suurempi etu lyhyeen kun todennäköisimmin sattuu tykkytönkki alle.
Patruuna. Pitää joskus tarkemmin tutkia latua kun sellainen alamäki-ilmiö sattuu. Liian jäykällä suksella sellaista ei mielestäni kuitenkaan tule vaan suksen pitää painua vähän banaanille. Kysymys ei ole minusta niinkään perän kantavuudesta kuin joustosta. _________________ "Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina" |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Patruuna Kanta-asiakas
Liittynyt: 14 Mar 2022 Viestejä: 3231 Paikkakunta: Koillismaa
|
Lähetetty: 03.02.2024 14:22 Viestin aihe: |
|
|
Vainiin kirjoitti: | En tiedä mistä sen löytäisin vielä, mutta joskus luin hyvän artikkelin suksen muoto vs. pinta-alan vaikutus kantavuuteen.
Yksinkertaistettuna kanto ei määräydy pelkän pinta-alan suhteen eli kuinka monta neliösenttimetriä pohjan pinta-ala on.
Vaan siihen on laskettava lumihiukkasten toisiinsa vaikuttava tarttuma-ilmiö myös sivusuunnassa, ns. kartio-ilmiö.
Näin ollen pitkä ja kapea suksi kantaisi enemmän kuin lyhyt ja leveä vaikka pohjan pinta-ala on sama, koska lumihiutaleet tiivistyvät ja tarttuvat toisiinsa myöskin sivusuuntaan pidemmälle kuin pelkästään suoraan alaspäin.
Jos pohjan pinta-ala on 3m kapeassa suksessa sama kuin 2m pitkässä mutta leveämmässä niin kuitenkin pidemmän suksen pohjasta sivulle levittäytyvän kartion kanto on tällöin suurempi.
Muistaako joku tai löytyisikö joku tämän tiedon jostakin netin tai kirjan syövereistä. |
Voi hyvinkin olla näin, mutta siihenkin varmaan vaikuttaa moni asia. Hiihtelin pitkään 230 pitkillä ja 260 pitkillä, mutta nämä 196 pitkät kantaa ylivoimaisesti parhaiten. Monesti tuntui kapealla suksella että kun oli jonkinlainen kuori niin se murtui helposti jalan kohdalta ja sitten meni läpi. Leveällä ei tätä tee, mutta tässä varmaan vaikuttaa suksen jäykkyyskin. Kapea suksi pitäisi olla myös sen verran jäykkä että paino jakautuu suksen alueelle eikä pistemäisesti kengän kohdalle. Itellä kamppeiden kanssa painoa 110-120kg.
Viimeinen muokkaaja, Patruuna pvm 03.02.2024 14:32, muokattu 1 kertaa |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Patruuna Kanta-asiakas
Liittynyt: 14 Mar 2022 Viestejä: 3231 Paikkakunta: Koillismaa
|
Lähetetty: 03.02.2024 14:30 Viestin aihe: |
|
|
Sämpy, en tarkoittanut että suksi pitää erityisen jäykkä olla, mutta kuvittelisin että sen on pakko painua hieman enempi keula edellä että tulisi alamäki ilmiö. Eli suksen runko aavistuksen löysempi siteen edestä kuin takaa. Olisi mielenkiintoista testailla saisiko sellaista suksea tehtyä. Tai onko se käytännössä mahdollista. Kait se on jos sellaista ilmiötä olet huomannut.
Tee seuraavat sukset niin että työstät pohjat valmiiksi ja yläpintaan jätät työstövaraa ja ei muuta kuin höylä matkaan ja umpihankeen testaileen. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Vainiin Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 16 Tam 2024 Viestejä: 30
|
Lähetetty: 03.02.2024 16:35 Viestin aihe: |
|
|
Vaihtuvia tekijöitä on monia tottakai. Jos esim:
a) 11cm x 200cm = 2200 neliösenttimetriä (leveä kaksimetrinen suksi)
b) 7cm x 300cm = 2100 neliösenttimetriä (kapea kolmimetrinen suksi)
Mutta kartiovaikutus-ympärysmitta a-sukselle on 422cm ja b-suksella 614 cm
joista ulospäin levenevä kartiomitta laskettiin.
Näin b-suksen kartioosuus on suurempi ja teoreettinen kantavuus sen mukaisesti a-suksea enemmän, jos ulkoiset tekijät ovat identtiset.
Kantavuus tulee coheesiovaikutuksesta, lumihiutaleiden tartuntakitkasta toisiinsa, niiden joutuessa paineen alle myöskin vinosti ulospäin suksen ulkoreunaan suhteen.
Onko tällä merkitystä, varsinkin kun olosuhteet millään hiihtoreissulla ei ole vakiot ?
Eli aina on kompromissien aika, yhdet sukset eivät sovi kaikkeen kaikkina aikoina.
Viimeinen muokkaaja, Vainiin pvm 03.02.2024 19:57, muokattu 3 kertaa |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Pohjola Kanta-asiakas
Liittynyt: 13 Kes 2009 Viestejä: 26806
|
Lähetetty: 03.02.2024 18:22 Viestin aihe: |
|
|
Vaikka en juurikaan usko mihinkään alamäki ilmiöön...ikiliikkujako...
Mutta jos jotain nii side pitäs olla keulavoittonen ja kannan puoli rento jolloin keula ja keskiosa painuu ja kanta jää mäelle... |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Nilikki Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Lok 2007 Viestejä: 162 Paikkakunta: Oulun seutu
|
Lähetetty: 03.02.2024 18:37 Viestin aihe: |
|
|
Juunastaas kirjoitti: |
Vielä kun joskus pääsisi testaamaan noita Åsnesin suksia, kun niitä osa kehuu. Ovat kuulemma kevyemmät nostella upottavassa hangessa pinnalle, mutta kyllä mahtaa noin lyhyillä suksilla riittää enemmän niitä kelejäkin kun niitä joutuu nostelemaan pinnalle. |
190cm Åsneseilla on mahtavan kevyt hiihdellä (ainakin reilu 70kg ukolla) kun on vähänkään kantoa hangessa. Esim. viime vuonna (tai toissavuonna?) tammikuussa Posiolla oli lentokeli Åsneseilla, mutta tänä vuonna upotti reippaasti ja mentiin Tegsnäseillä.
Ite hiihtelen kolmen suksiparin taktiikalla; vanhat 230cm Järviset alkutalven vähälle lumelle, Tegsnäsit syvään pakkaslumeen ja Åsneseilla hiihetään silloin kun edes jonkulainen kantava kerros hangessa. Ja kaikissa tietenki Rottefellan BC-siteet, niin hiihto on aina yhtä juhlaa. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Patruuna Kanta-asiakas
Liittynyt: 14 Mar 2022 Viestejä: 3231 Paikkakunta: Koillismaa
|
Lähetetty: 03.02.2024 19:23 Viestin aihe: |
|
|
Pohjola kirjoitti: | Vaikka en juurikaan usko mihinkään alamäki ilmiöön...ikiliikkujako...
Mutta jos jotain nii side pitäs olla keulavoittonen ja kannan puoli rento jolloin keula ja keskiosa painuu ja kanta jää mäelle... |
En minäkään tuollaista ole havainnut, mutta eipä se varmaan ole edes mahdollista tavallisella suksella. Mutta eikös se teoriassa voisi olla mahdollista jos suksi painuu kierossa. Ei tarvi edes side olla edessä jos suksi on siteen etupuolelta löysempi. Ainakin toisinpäin olen ilmiön havainnut että tasaisella joutuu hiihtään jatkuvaan ylämäkeen kun suksi taipuu banaaniksi ja side aavistuksen liian takana. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
jkvi Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Kes 2006 Viestejä: 5488 Paikkakunta: Suomussalmi
|
Lähetetty: 03.02.2024 19:29 Viestin aihe: |
|
|
Lainaus: | 190cm Åsneseilla on mahtavan kevyt hiihdellä (ainakin reilu 70kg ukolla) kun on vähänkään kantoa hangessa. |
Minulla painoa on vähintään se 15kg enemmän.
Mutta joskus pyyhälsin 300 Järvisillä reippaaseen 8 tuntiin 76km. Oli kevyttä menoa. Oliskos sitten ollut niin, että sopivan jäykkä suksi niin koko matka oli alamäkeä? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Valto. Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Kes 2014 Viestejä: 3115
|
Lähetetty: 03.02.2024 19:47 Viestin aihe: |
|
|
Itsellä myös 3 suksiparin taktiikka.
145 hokit on kivat puskakiertelyyn ja silloin kun lunta on vähän. Ne on ketterät ja niillä voi käytännössä kävellä. Eli esimerkiksi haulikko kädessä fasaanijahtiin pellolle, niin helpompi niillä on liikkua mitä kahlata puolisääreen yltävässä hangessa ja ovat ketterät. Lumikengän korvikkeet mitä ei tarvitse nostella. Kovalla hangella ei minkään näköistä suuntavakautta, mutta sentti pari edes pehmeää lunta vaikka auratulle tielle tai pankkojäässä olevan suon päälle, niin johan näilläkin menee. Mutta käytännössä jos suksesta ei jää jälkeä lumeen, niin todella tympeät hiihtää.
Sitten on 3m mistä en edes muista merkkiä. Jotkut lapponian kopiot ne on. Pitkät ja ja löysäkärkiset. Verrattomat pelit avosuolle kun on oikeasti paksusti puuteria. Mökiltä löytyy 280 vastaavat, olisiko jotkut vanhat karhut tai vastaavat. Nuo pitkät perinteiset metsäsukset on ylivoimaiset silloin kun on se toista metriä puuteria ilman mitään kantavaa kerrosta. Mutta on ne sitten äärimmäisen kömpelöt, hankalat kuljettaa ja kaikin puolin typeät sukset. Todella vähiin jää niiden käyttö. Läheskään joka talvi en laita jalkaan. Jos olisi mökki varattu ja hirvittävä polte huurremetson perään, niin pakkohan ne olisi ottaa mukaan. Jos keli on sellainen missä noita tarvitaan, niin ei niitä oikeen millään korvaa, mutta jos pääsee muilla, niin nuo on viimeinen valinta itsellä.
2m Åsnes on sitten se yleissuksi mitä käytän lähes aina. Hokkeja ehkä 20% ja Åsnesseja 80%. Nuo on kongsvoldit, eli tiimalasi ilman teräskantteja. 96mm keulalta, 66mm keskeltä ja 85mm perästä. Kevyet, ketterät, hiihdettävät ja lähes aina tarpeeksi kantavat. Toki minä olen iso ukko, eli on painoa ja iso kenkä, joten voisin ottaa ihan mielelläni vielä sentin pari lisää leveyttä läpi suksen. Minusta tuo muoto on hyvä, mutta kengän kohdalta saisi olla sentin pari leveämpi, että olisi jokseenkin kengän levyinen. Minusta ei saa olla kenkää leveämpi, mutta kengän levyinen tai ihan vähän alle. Silloin pystyy kohtuudella kääntämään kantille, mutta kenkä ei jarruta menoa. Keulassa ja perässä saa olla enemmän leveyttä, jotta saa lisää kantopintaa. 2m on aika optimi pituus kuljetettavuuden kannalta, koska mahtuvat nätisti autoon ja ovat myös kohtuu ketterät käsitellä metsässä.
Minulla ei ole mikään älytön polte latvalinnun pyyntiin. Käyn kyllä hiihtelemässä, mutta omilla jahtimailla. En siis varaa kallista reissua milloin olisi pakko päästä juuri tiettyinä päivinä. Ja minulla on käytännössä aina koira mukana. Ei sillä että siitä olisi juuri hyötyä. Toki se mennessään saattaa hätistellä lintuja kiepistä. Mutta lähinnä siksi, että koiraa pitää ulkoiluttaa ja siinähän se menee samalla kun itse hiihtelee. Hiihtelen kuitenkin läpi talven koiran kanssa ihan vaan itseä ja koiraa ulkoiluttaen olipa jahtiaika tai ei. Jahtiaikaan otan vaan kiväärin reppuun oli sitten joulukuu tai tammikuu. Joulukuussa hokit on monesti vielä kätevämmät, tammikuussa harvoin hokkeja käytän jos kivääri on matkassa. Mutta jos kelit on sellaiset ettei åsnesit riitä, niin ei se tuo saksanseisojakaan mene kyllä mihinkään. Eli herkkään jää kokonaan lähtemättä. Se on aika tasainen parivaljakko, jos minä menen åsnesseilla, niin koira pääsee jokseenkin yhtä hyvin jalkaisin.
Kelejä on monenlaisia. Muuan vuosi sitten hiihtelin tammikuun latvalintujahdissa aivan kivikovia soita pitkin. Luistelusukset olisi ollut parhaat. Aivan kivikova hanki eikä sentin senttiä puuteria päällä. Seuraavana talvena oli tympeä korppu pinnassa, eli sukset tippui kokonaan sen kuoren läpi ja käytännössä koko suksi kynti kuoren alla ja saappaan varrella sai potkia sitä kuorta rikki. Sellainen keli mikä aina joskus sattuu ja viisain olla lähtemättä kokonaan. On koirallekkin raaka keli ja hirvittää milloin rikkoo itsensä. Yleensä aika äkkiä tajuaa, että nyt on viisain seurailla ukon jälkeä. Joskus taas on aivan pelkkää pakkaspuuteria ja silloin on pitkä suksi paikallaan. Toki koira ei kyllä pääse mihinkään, mutta ei se itseään siellä riko. Aika monesti käy välillä sen verran lauhana, että välissä on vähän kantavaa kerrosta ja lyhkäisempikin suksi piisaa aivan mainiosti.
Varmaan jos asuisin vaikka Savukoskella, niin tulisi enempi hiihdeltyä pitkillä metsäsuksilla. Länsirannikolla taas ei tarvitse pitkiä 3m suksia juuri koskaan ja tuolla keskemmälläkin aika harvoin. Itärajalla ja vielä pohjoisempana sitä lunta tulee yleensä enemmän ja käy harvemmin lauhana, joten niitä pohjattomia pakkaspuuteri kelejä on enemmän. Eli kyllä sitä suksipolitiikkaakin pitää miettiä monelta kantilta eikä ole yhtä oikeaa vastausta. Tuntureilla nuo erilaiset on hyviä, mutta ihan yhtälailla ne on hyvät länsirannikolla missä lunta on vähemmän. Liukulumikengät on tietyissä tilanteissa verrattomat ja pitkät metsäsukset taas on joissain keleissä lähes ainoat millä pääsee. Eli missä hiihtää? Paljonko on lunta, onko paljon ojia, kuinka sakeaa metsää on, millainen on lumen koostumus jne. Ja onko ihan pakko päästä paikasta a paikkaan b kelistä ja päivästä riippumatta, vai etsiikö mahdollisimman käyttömukavaa vaihtoehtoa tyypillisiin reissuihin. Moni asia vaikuttaa valintaan ja vaikka miten asiaa pohtii ja spekuloi, niin yhtä oikeaa vaihtoehtoa ei yksinkertaisesti ole. Aina löytyy joku mikä olisi vielä parempi juuri tähän keliin ja tarpeeseen. Kompromissien hakemista ja useammalla suksiparilla löytää helpommin kohtuullisen vaihtoehdon tilanteeseen kuin tilanteeseen. Jos minun pitäisi valita yksi ainut suksipari, niin se olisi joku tuollainen hieman leveämpi noin 2m suksi. Åsnesin kongsvold on hyvä, stumpy 198 csb olisi kiva kokeilla. Joku tuollainen on minun valinta, koska se riittää ainakin meilläpäin lähes aina ja jos ei riitä, niin herkkään jää kokonaan lähtemättä. Niitä on helppo kuljettaa, ovat tarpeeksi ketteriä melko sakeissakin metsissä ja ojien ylityksissä. Ylipäätään aika käyttömukavat niillä tyypillisillä reissuilla. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Spede ***
Liittynyt: 16 Syy 2004 Viestejä: 2681
|
Lähetetty: 03.02.2024 20:02 Viestin aihe: |
|
|
jkvi kirjoitti: | Lainaus: | 190cm Åsneseilla on mahtavan kevyt hiihdellä (ainakin reilu 70kg ukolla) kun on vähänkään kantoa hangessa. |
Minulla painoa on vähintään se 15kg enemmän.
Mutta joskus pyyhälsin 300 Järvisillä reippaaseen 8 tuntiin 76km. Oli kevyttä menoa. Oliskos sitten ollut niin, että sopivan jäykkä suksi niin koko matka oli alamäkeä? |
Jkivellä kova suoritus. Åsnes kongsvolteilla on makia hiihdellä vähän kantavalla hangella. Hyvät myös kestohangille, ite ainakin pystyn niillä hiihtämään luisteluhiihtoa kestohangilla. _________________ Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
poikamehto Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Mar 2006 Viestejä: 2234 Paikkakunta: Koillismaa
|
Lähetetty: 03.02.2024 20:02 Viestin aihe: |
|
|
En tiiä alamäki ilimiöistä, mutta jollain kelillä kun on tehnyt siteen etuosaan kengänalle paakun, että kenkä tavallaan on ylämäkeen, niin hiihto on muuttunut yllättävän keveäksi! Mistä lie tuokin johtuu..
Suksista, kylläpä ne järvisen 280 karvoilla on vaan meleko hyvät, pehmyen lumen jokapaikan höylät. Pakkaskelillä ja rinnemaastoihin otan ennemmin nuo puusukset, on se tervapohjan pito uskomaton oikealla kelillä. Alaku talavesta sitten on 260 järviset (nämä on muutes jäykät..) tai 150 ruotsin armeijan leveät puusukset. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Nilikki Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Lok 2007 Viestejä: 162 Paikkakunta: Oulun seutu
|
Lähetetty: 03.02.2024 21:46 Viestin aihe: |
|
|
jkvi kirjoitti: |
Mutta joskus pyyhälsin 300 Järvisillä reippaaseen 8 tuntiin 76km. Oli kevyttä menoa. Oliskos sitten ollut niin, että sopivan jäykkä suksi niin koko matka oli alamäkeä? |
On kyllä hurja kyyti. Oliko rajalta rajalle hiihto, tai joku kisa kummiskin? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|