Hyvät eräsukset, sauvat ja siteet?

[Patruuna]

[Patruuna]

[Wikke]

"Syrjäisellä tehtaalla Venäjän rajan tuntumassa on kehitetty Natolle erikoisvarustetta – lopputulos on ”ylivoimainen”
Pohjois-Atlantin puolustusliitto luottaa suomalaiseen osaamiseen."

https://www.is.fi/urheilu/art-2000010140699.html

Kirvesniemi mainittu.
_________________
Lukutaidoton sukupuolineutraali sateenkaareileva metroseksuaali sinivihreä metropoli kasvispiiperö.

[Sämpy]

Vainiin: Pohjapinta-ala on minusta olennaista ja verrannollista pitkän ja lyhyen samanpinta-alaisen suksen kesken kun on jonkunlaista kantoa lumessa. En ole mainitsemasti artikkelista kuullut.

Mutta ihan hötöllä käy näin. Alla olevassa kuvassa on poikkileikkaus kerran hiihdetystä vanhasta ladusta. Tiivistymätön lumi on kaavittu pois. Siinä näkyy että lumi tiivistyy paljon suksen sivuille eikä tuossa ole minusta olennasta onko suksi sentin leveämpi vai ei. Olennaista on kuin pitkän tiivistyneen patjan päällä ollaan.



Sitten jos metässä hiihdetään missä on tykkyä putoillu niin pitkällä suksella on vielä suurempi etu lyhyeen kun todennäköisimmin sattuu tykkytönkki alle.

Patruuna. Pitää joskus tarkemmin tutkia latua kun sellainen alamäki-ilmiö sattuu. Liian jäykällä suksella sellaista ei mielestäni kuitenkaan tule vaan suksen pitää painua vähän banaanille. Kysymys ei ole minusta niinkään perän kantavuudesta kuin joustosta.
_________________
"Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina"

[Patruuna]

[Patruuna]

Sämpy, en tarkoittanut että suksi pitää erityisen jäykkä olla, mutta kuvittelisin että sen on pakko painua hieman enempi keula edellä että tulisi alamäki ilmiö. Eli suksen runko aavistuksen löysempi siteen edestä kuin takaa. Olisi mielenkiintoista testailla saisiko sellaista suksea tehtyä. Tai onko se käytännössä mahdollista. Kait se on jos sellaista ilmiötä olet huomannut.

Tee seuraavat sukset niin että työstät pohjat valmiiksi ja yläpintaan jätät työstövaraa ja ei muuta kuin höylä matkaan ja umpihankeen testaileen.

[Vainiin]

Vaihtuvia tekijöitä on monia tottakai. Jos esim:

a) 11cm x 200cm = 2200 neliösenttimetriä (leveä kaksimetrinen suksi)
b) 7cm x 300cm = 2100 neliösenttimetriä (kapea kolmimetrinen suksi)

Mutta kartiovaikutus-ympärysmitta a-sukselle on 422cm ja b-suksella 614 cm
joista ulospäin levenevä kartiomitta laskettiin.
Näin b-suksen kartioosuus on suurempi ja teoreettinen kantavuus sen mukaisesti a-suksea enemmän, jos ulkoiset tekijät ovat identtiset.
Kantavuus tulee coheesiovaikutuksesta, lumihiutaleiden tartuntakitkasta toisiinsa, niiden joutuessa paineen alle myöskin vinosti ulospäin suksen ulkoreunaan suhteen.

Onko tällä merkitystä, varsinkin kun olosuhteet millään hiihtoreissulla ei ole vakiot ?
Eli aina on kompromissien aika, yhdet sukset eivät sovi kaikkeen kaikkina aikoina.

[Pohjola]

Vaikka en juurikaan usko mihinkään alamäki ilmiöön...ikiliikkujako...
Mutta jos jotain nii side pitäs olla keulavoittonen ja kannan puoli rento jolloin keula ja keskiosa painuu ja kanta jää mäelle...

[Nilikki]

[Patruuna]

[jkvi]

[Valto.]

Itsellä myös 3 suksiparin taktiikka.

145 hokit on kivat puskakiertelyyn ja silloin kun lunta on vähän. Ne on ketterät ja niillä voi käytännössä kävellä. Eli esimerkiksi haulikko kädessä fasaanijahtiin pellolle, niin helpompi niillä on liikkua mitä kahlata puolisääreen yltävässä hangessa ja ovat ketterät. Lumikengän korvikkeet mitä ei tarvitse nostella. Kovalla hangella ei minkään näköistä suuntavakautta, mutta sentti pari edes pehmeää lunta vaikka auratulle tielle tai pankkojäässä olevan suon päälle, niin johan näilläkin menee. Mutta käytännössä jos suksesta ei jää jälkeä lumeen, niin todella tympeät hiihtää.

Sitten on 3m mistä en edes muista merkkiä. Jotkut lapponian kopiot ne on. Pitkät ja ja löysäkärkiset. Verrattomat pelit avosuolle kun on oikeasti paksusti puuteria. Mökiltä löytyy 280 vastaavat, olisiko jotkut vanhat karhut tai vastaavat. Nuo pitkät perinteiset metsäsukset on ylivoimaiset silloin kun on se toista metriä puuteria ilman mitään kantavaa kerrosta. Mutta on ne sitten äärimmäisen kömpelöt, hankalat kuljettaa ja kaikin puolin typeät sukset. Todella vähiin jää niiden käyttö. Läheskään joka talvi en laita jalkaan. Jos olisi mökki varattu ja hirvittävä polte huurremetson perään, niin pakkohan ne olisi ottaa mukaan. Jos keli on sellainen missä noita tarvitaan, niin ei niitä oikeen millään korvaa, mutta jos pääsee muilla, niin nuo on viimeinen valinta itsellä.

2m Åsnes on sitten se yleissuksi mitä käytän lähes aina. Hokkeja ehkä 20% ja Åsnesseja 80%. Nuo on kongsvoldit, eli tiimalasi ilman teräskantteja. 96mm keulalta, 66mm keskeltä ja 85mm perästä. Kevyet, ketterät, hiihdettävät ja lähes aina tarpeeksi kantavat. Toki minä olen iso ukko, eli on painoa ja iso kenkä, joten voisin ottaa ihan mielelläni vielä sentin pari lisää leveyttä läpi suksen. Minusta tuo muoto on hyvä, mutta kengän kohdalta saisi olla sentin pari leveämpi, että olisi jokseenkin kengän levyinen. Minusta ei saa olla kenkää leveämpi, mutta kengän levyinen tai ihan vähän alle. Silloin pystyy kohtuudella kääntämään kantille, mutta kenkä ei jarruta menoa. Keulassa ja perässä saa olla enemmän leveyttä, jotta saa lisää kantopintaa. 2m on aika optimi pituus kuljetettavuuden kannalta, koska mahtuvat nätisti autoon ja ovat myös kohtuu ketterät käsitellä metsässä.

Minulla ei ole mikään älytön polte latvalinnun pyyntiin. Käyn kyllä hiihtelemässä, mutta omilla jahtimailla. En siis varaa kallista reissua milloin olisi pakko päästä juuri tiettyinä päivinä. Ja minulla on käytännössä aina koira mukana. Ei sillä että siitä olisi juuri hyötyä. Toki se mennessään saattaa hätistellä lintuja kiepistä. Mutta lähinnä siksi, että koiraa pitää ulkoiluttaa ja siinähän se menee samalla kun itse hiihtelee. Hiihtelen kuitenkin läpi talven koiran kanssa ihan vaan itseä ja koiraa ulkoiluttaen olipa jahtiaika tai ei. Jahtiaikaan otan vaan kiväärin reppuun oli sitten joulukuu tai tammikuu. Joulukuussa hokit on monesti vielä kätevämmät, tammikuussa harvoin hokkeja käytän jos kivääri on matkassa. Mutta jos kelit on sellaiset ettei åsnesit riitä, niin ei se tuo saksanseisojakaan mene kyllä mihinkään. Eli herkkään jää kokonaan lähtemättä. Se on aika tasainen parivaljakko, jos minä menen åsnesseilla, niin koira pääsee jokseenkin yhtä hyvin jalkaisin.

Kelejä on monenlaisia. Muuan vuosi sitten hiihtelin tammikuun latvalintujahdissa aivan kivikovia soita pitkin. Luistelusukset olisi ollut parhaat. Aivan kivikova hanki eikä sentin senttiä puuteria päällä. Seuraavana talvena oli tympeä korppu pinnassa, eli sukset tippui kokonaan sen kuoren läpi ja käytännössä koko suksi kynti kuoren alla ja saappaan varrella sai potkia sitä kuorta rikki. Sellainen keli mikä aina joskus sattuu ja viisain olla lähtemättä kokonaan. On koirallekkin raaka keli ja hirvittää milloin rikkoo itsensä. Yleensä aika äkkiä tajuaa, että nyt on viisain seurailla ukon jälkeä. Joskus taas on aivan pelkkää pakkaspuuteria ja silloin on pitkä suksi paikallaan. Toki koira ei kyllä pääse mihinkään, mutta ei se itseään siellä riko. Aika monesti käy välillä sen verran lauhana, että välissä on vähän kantavaa kerrosta ja lyhkäisempikin suksi piisaa aivan mainiosti.

Varmaan jos asuisin vaikka Savukoskella, niin tulisi enempi hiihdeltyä pitkillä metsäsuksilla. Länsirannikolla taas ei tarvitse pitkiä 3m suksia juuri koskaan ja tuolla keskemmälläkin aika harvoin. Itärajalla ja vielä pohjoisempana sitä lunta tulee yleensä enemmän ja käy harvemmin lauhana, joten niitä pohjattomia pakkaspuuteri kelejä on enemmän. Eli kyllä sitä suksipolitiikkaakin pitää miettiä monelta kantilta eikä ole yhtä oikeaa vastausta. Tuntureilla nuo erilaiset on hyviä, mutta ihan yhtälailla ne on hyvät länsirannikolla missä lunta on vähemmän. Liukulumikengät on tietyissä tilanteissa verrattomat ja pitkät metsäsukset taas on joissain keleissä lähes ainoat millä pääsee. Eli missä hiihtää? Paljonko on lunta, onko paljon ojia, kuinka sakeaa metsää on, millainen on lumen koostumus jne. Ja onko ihan pakko päästä paikasta a paikkaan b kelistä ja päivästä riippumatta, vai etsiikö mahdollisimman käyttömukavaa vaihtoehtoa tyypillisiin reissuihin. Moni asia vaikuttaa valintaan ja vaikka miten asiaa pohtii ja spekuloi, niin yhtä oikeaa vaihtoehtoa ei yksinkertaisesti ole. Aina löytyy joku mikä olisi vielä parempi juuri tähän keliin ja tarpeeseen. Kompromissien hakemista ja useammalla suksiparilla löytää helpommin kohtuullisen vaihtoehdon tilanteeseen kuin tilanteeseen. Jos minun pitäisi valita yksi ainut suksipari, niin se olisi joku tuollainen hieman leveämpi noin 2m suksi. Åsnesin kongsvold on hyvä, stumpy 198 csb olisi kiva kokeilla. Joku tuollainen on minun valinta, koska se riittää ainakin meilläpäin lähes aina ja jos ei riitä, niin herkkään jää kokonaan lähtemättä. Niitä on helppo kuljettaa, ovat tarpeeksi ketteriä melko sakeissakin metsissä ja ojien ylityksissä. Ylipäätään aika käyttömukavat niillä tyypillisillä reissuilla.

[Spede]

[poikamehto]

En tiiä alamäki ilimiöistä, mutta jollain kelillä kun on tehnyt siteen etuosaan kengänalle paakun, että kenkä tavallaan on ylämäkeen, niin hiihto on muuttunut yllättävän keveäksi! Mistä lie tuokin johtuu..

Suksista, kylläpä ne järvisen 280 karvoilla on vaan meleko hyvät, pehmyen lumen jokapaikan höylät. Pakkaskelillä ja rinnemaastoihin otan ennemmin nuo puusukset, on se tervapohjan pito uskomaton oikealla kelillä. Alaku talavesta sitten on 260 järviset (nämä on muutes jäykät..) tai 150 ruotsin armeijan leveät puusukset.

[Nilikki]