Hyvät eräsukset, sauvat ja siteet?

[Sämpy]

Joo, en minäkään tiedä mikä on paras mutta sitä tässä koetetaan opiskella. Suomalaisen suksen kohdussa eli Kainuussa suksi kehittyi tosi pitkästi kärjeltä ja kannasta teroitetuksi. Osa oli sitä mieltä että kaitainen kärki pistää kaikista keveimmin kärkensä lumen pinnalle. Ja kyllä siinä voi olla perää, leveä kun joutuu aina vähän puskemaan. Ja toki tuolla saadaan keveämmäksikin suksea. Noissa kärki on varmasti pitemmältä ja loivemmasti taivutettu kuin nykysuksissa.


_________________
"Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina"

[jkvi]

[Patruuna]

Omaan silmään vilminkosuksien kärki on huono. Ylöseltä saa muistaakseni myös loivemmalla kärjellä olevia mikä olisi parempi.

Itse en ymmärrä miksi järviset on hyvät. Meillä on niitä 260 mutta ne on kyllä kaikin puolin tosi huonot. 230 pitkät halpis stumpyt on paljon keveämmät hiihtää kärjen ja hieman jäykemmän rungon takia. Mutta kaikkihan nuo on 7cm leveitä niin kenkä ja sitä pistää hiihtäessä vastaan. Sellaista 3m pitkää ja 9cm leveää puusuksea olisi mukava testata pehmeällä kelillä että kuinka hyvät olisi.

[Ekohippi]

[Vainiin]

Mitä jos tämän ”mikä on parempi” arvuuttelun sijaan olisi mahdollisuus järjestää koe siitä että mikä toimii mitenkin missäkin eri tilanteessa.

Eikö se yksinkertaisimmillaan olisi sitä että laittaa vasempaan jalkaan toisenlaisen ja oikeaan jalkaan toisenlaisen suksen.
Sitten vaan hiihtelemään erilaisiin olosuhteisiin.

Tarkka mies vieläpä vaihtelisi suksia puolelta toiselle jotta jalkojen käyttöero-tapa karsittaisiin pois.

Tämä vaan vaatisi sen että suksia testiin saataisiin haalittua kasaan tarpeeksi, eri tyyppisiä.

Ehkä neutraalimpi tekstiversio olisi tehdä kahdesta eripari-suksesta kelkan tapainen jota vetelisi perässä, kelkan päällä painolastina jotain. Suksien olisi varmaan hyvä olla vähintään 40-50cm erillään niin sivuttais-kartiopito ilmiö saataisiin eliminoitua.

Mutta joo, tämä on monessa suhteessa hankala järjestää yksityisenä, ellei kiinnostunutta porukkaa omaten erilaisia suksiversioita asu samoilla kulmilla.

[Patruuna]

[Patruuna]

[Sämpy]

Noilla leveillä kolmimetrisillä nyt kolmas talvi menossa. Ainut paikka missä on toistaiseksi nilkkaniveltä syvemmällä uponnut oli jouluna liippapitäjässä vaaramaiseman aukeat.

Vainiin:n ehdottamat suksenkokeilukinkerit olisi kyllä mielenkiintoiset. Itekkin olen suksia vertaillut hiihtämällä eri paria olevilla.

Kelkalla ei minusta paljoakaan ole suksen kanssa yhteistä. Umpisen hiihdossa on kaksi vaihetta:

1. Painon alla vajonnutta suksea lähdetään pukkaamaan eteenpäin. Jos suksi kyntää lumen sisässä on tämä vaihe raskas. Lumen pintaanpäin nouseva suksi on keveämpi ja mitä laakeamman kaaren suksen kärki tekee, todennäköisesti se menee pienemmällä voimalla. Joskus tuntuu että tässä on olennaista vain että suksen kärki viiltää lumenpinnan halki.
2. Suksen päälle lasketaan paino jolloin suksi vajoaa. Jos suksi on jäykkäkärkinen ja lumen pinnassa kantoa suksi ei vajoa vaaterissa ja sillä on hankala hiihtää eli tässä vaiheessa on olennaista että kärki joustaa. Joissain vanhoissa puusuksissa näkee erittäin edessä olevia siteitä ja oletan että niillä on kompensoitu jäykkää kärkeä. Jos lumi kantaa melko hyvin niin tässä kohtaa tulee suksien välille eroja. Toiset liukuu eteenpäin kuin itsekseen kun niille laskee painon. En osaa tarkkaan sanoa mistä tämä johtuu mutta jos suksi ei ole kannanpuolelta liian jäykkä niin latuun syntyy ikäänkuin alamäki joka vauhdittaa menoa. Jos jollakulla tästä asiasta on käsitystä niin kuulisin mielellään.
_________________
"Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina"

[Patruuna]

Tuota alamäki ilmiötä ei taida kovin lyhyellä suksella tapahtua? Voisi ainakin kuvitella että jos pitkä suksi, missä jäykempi tai leveämpi perä tekisi painaessa sen että suksi vajoaa kärki edellä. Mutta sehän kärki pitäisi silti olla sen verran pitkä että se pysyy pinnalla, mutta taipuu kuitenkin. Onkohan nuilla haettu samaa ominaisuutta joista laitoit kuvan ylempänä?

[jkvi]

[Pohjola]

Tällä kaudella oli hyvä testailla...
Se vaan on nii monesta kii mikä on hyvä kelit vaihteli alueittain millon kantoa oli lähellä pintaa millon parinkymmenen sentin syvyydessä ja useinmiten vasta puolessa metrin.
Siihen vielä suksen päälle tuleva paino vaihtelu...

[Pohjola]

Joo...kyllä kaveri käyttää lyhkäsiä ja pitkiä järvisiä ja ero on selkeä...ihan eri maastoille ja keleille....itelle 2.8 soppelit yleis pelekat... lähipyörittelyyn sitte 1.6 stumit...1.9 vois olla paremmat...mutta nuo 1.6 on kyllä näppärät

[heiluri]

Nythän kelit paranevat lyhyemmälle sukselle, oikein innolla odotan kun pääsee keväthangille testaamaan noita "uusia" tumppeja.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[Sämpy]

[Vainiin]

En tiedä mistä sen löytäisin vielä, mutta joskus luin hyvän artikkelin suksen muoto vs. pinta-alan vaikutus kantavuuteen.

Yksinkertaistettuna kanto ei määräydy pelkän pinta-alan suhteen eli kuinka monta neliösenttimetriä pohjan pinta-ala on.
Vaan siihen on laskettava lumihiukkasten toisiinsa vaikuttava tarttuma-ilmiö myös sivusuunnassa, ns. kartio-ilmiö.

Näin ollen pitkä ja kapea suksi kantaisi enemmän kuin lyhyt ja leveä vaikka pohjan pinta-ala on sama, koska lumihiutaleet tiivistyvät ja tarttuvat toisiinsa myöskin sivusuuntaan pidemmälle kuin pelkästään suoraan alaspäin.
Jos pohjan pinta-ala on 3m kapeassa suksessa sama kuin 2m pitkässä mutta leveämmässä niin kuitenkin pidemmän suksen pohjasta sivulle levittäytyvän kartion kanto on tällöin suurempi.

Muistaako joku tai löytyisikö joku tämän tiedon jostakin netin tai kirjan syövereistä.