Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
Rebe Kanta-asiakas
Liittynyt: 23 Hei 2009 Viestejä: 586
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
tetri Kanta-asiakas
Liittynyt: 16 Huh 2005 Viestejä: 7344
|
Lähetetty: 14.03.2012 11:15 Viestin aihe: |
|
|
Mielenkiintoinen aineisto, jonka jokaisen linnustajan kannattaisi kahlata ajatuksella läpi. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
guide Kanta-asiakas
Liittynyt: 11 Hel 2005 Viestejä: 2118
|
Lähetetty: 14.03.2012 11:39 Viestin aihe: |
|
|
Henkilökohtaiseksi pettymykseksi kannanhoitosuunnitelmassa oli talvimetsästyksen sallimisen poisjäänti nousukauden aikana, aika kova painotus syyssoidinmetsästyksen rajoittamiseen vastoin todettua merkitystä sekä kanahaukan pyynnin mahdottomaksi toteaminen.
Hyvää elinolosuhteiden parantamiseen painottaminen ja selkeiden pykälien laadinta siihen, miten metsästysaikaa rajoitetaan kantojen laskiessa. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
hilipata Kanta-asiakas
Liittynyt: 18 Elo 2005 Viestejä: 1277
|
Lähetetty: 14.03.2012 13:49 Viestin aihe: |
|
|
Minä taasen olen sitä mieltä, että paikallista vaikutusta (metsästysseuran alue) tuolla soidinmetsästyksellä saattaa olla, jos yhtälössä on suhteellisen kova paine suhteellisen harvoille/pienille soidinpaikoille. Tähän kun vielä lisätään erityisesti nuoren metsästäjäpolven välillä kovin heikonlainen maltti ja kova pyynti-into, niin saattaa se soitimen valtakukko saada vähän liian helposti lyijymyrkytyksen. Uusi ajatus oli tuo pyyntiajan vuorokauden sisällä tapahtuva rajoittaminen seuran päätöksin. Mahtaakohan mennä pykälien mukaan jos seura X kieltää esim tunnetuilla soidinalueilla teeren metsästyksen vaikkapa klo 0000-1000? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
JoonasL Kanta-asiakas
Liittynyt: 23 Kes 2008 Viestejä: 766
|
Lähetetty: 14.03.2012 17:22 Viestin aihe: |
|
|
hilipata kirjoitti: | Mahtaakohan mennä pykälien mukaan jos seura X kieltää esim tunnetuilla soidinalueilla teeren metsästyksen vaikkapa klo 0000-1000? |
Todella hyvä ajatus! _________________ live jasmin |
|
Takaisin alkuun |
|
|
MtJ Kanta-asiakas
Liittynyt: 17 Tou 2004 Viestejä: 10001
|
Lähetetty: 15.03.2012 17:47 Viestin aihe: |
|
|
Lainaus: | Itselle ainakin pisti silmään ehdotus metson pyyntiluvanvaraisuudesta E-Suomessa. |
Monenkohan seuran alueella metsoa enää saa edes metsästää, puhumattkaan luvanvaraisuudesta. Tämähän taitaisi tehdä sen, että useissa seuroissa saisi 25 vuoden rauhoituksen jälkeen taas pyytää edes muutaman metson _________________ Jos parturi ajaa parran vain niiltä, jotka eivät itse aja partaansa, ajaako hän silloin oman partansa? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
J- Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 03 Mar 2008 Viestejä: 100
|
Lähetetty: 27.04.2012 14:59 Viestin aihe: |
|
|
hilipata kirjoitti: | Minä taasen olen sitä mieltä, että paikallista vaikutusta (metsästysseuran alue) tuolla soidinmetsästyksellä saattaa olla, jos yhtälössä on suhteellisen kova paine suhteellisen harvoille/pienille soidinpaikoille. Tähän kun vielä lisätään erityisesti nuoren metsästäjäpolven välillä kovin heikonlainen maltti ja kova pyynti-into, niin saattaa se soitimen valtakukko saada vähän liian helposti lyijymyrkytyksen. Uusi ajatus oli tuo pyyntiajan vuorokauden sisällä tapahtuva rajoittaminen seuran päätöksin. Mahtaakohan mennä pykälien mukaan jos seura X kieltää esim tunnetuilla soidinalueilla teeren metsästyksen vaikkapa klo 0000-1000? |
Nämä metsästystapojen rajoitukset ja tuollaiset vähän erikoisemmat metsästysaikojen rajoitukset ovat minusta aika outoja, jos tavoitteena on vähentää metsästyspainetta.
Mikäli tavoitteena on vähentää metsästyspainetta, niin on parempi asettaa saalisrajoituksia, jolloin metsästyspaineen rajoitus koskettaa joka ikistä pyyntimuotoa ajasta ja paikasta riippumatta.
Eikä se tarpeettomasti rajoita eri metsästysmuotojen tai aikojen käyttöä.
Sitä voi lisäksi asettaa rajoituksia tyyliin "Neljä teertä, joista enintään kaksi syyssoitimelta pyydettynä." |
|
Takaisin alkuun |
|
|
JSP Kanta-asiakas
Liittynyt: 01 Syy 2009 Viestejä: 8022 Paikkakunta: Pohjois-pohjanmaa
|
Lähetetty: 27.04.2012 21:59 Viestin aihe: |
|
|
J- kirjoitti: | hilipata kirjoitti: | Minä taasen olen sitä mieltä, että paikallista vaikutusta (metsästysseuran alue) tuolla soidinmetsästyksellä saattaa olla, jos yhtälössä on suhteellisen kova paine suhteellisen harvoille/pienille soidinpaikoille. Tähän kun vielä lisätään erityisesti nuoren metsästäjäpolven välillä kovin heikonlainen maltti ja kova pyynti-into, niin saattaa se soitimen valtakukko saada vähän liian helposti lyijymyrkytyksen. Uusi ajatus oli tuo pyyntiajan vuorokauden sisällä tapahtuva rajoittaminen seuran päätöksin. Mahtaakohan mennä pykälien mukaan jos seura X kieltää esim tunnetuilla soidinalueilla teeren metsästyksen vaikkapa klo 0000-1000? |
Nämä metsästystapojen rajoitukset ja tuollaiset vähän erikoisemmat metsästysaikojen rajoitukset ovat minusta aika outoja, jos tavoitteena on vähentää metsästyspainetta.
Mikäli tavoitteena on vähentää metsästyspainetta, niin on parempi asettaa saalisrajoituksia, jolloin metsästyspaineen rajoitus koskettaa joka ikistä pyyntimuotoa ajasta ja paikasta riippumatta.
Eikä se tarpeettomasti rajoita eri metsästysmuotojen tai aikojen käyttöä.
Sitä voi lisäksi asettaa rajoituksia tyyliin "Neljä teertä, joista enintään kaksi syyssoitimelta pyydettynä." |
Miten nuo rajoitukset saa toimimaan? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
J- Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 03 Mar 2008 Viestejä: 100
|
Lähetetty: 27.04.2012 23:21 Viestin aihe: |
|
|
Sortaja kirjoitti: |
Miten nuo rajoitukset saa toimimaan? |
Jos tarkoitat valvontaa, niin järin tehokasta se ei ole. Ainakaan ilman erityisjärjestelyjä.
Pätee melkein mihin tahansa rajoituksiin.
Aktiivisella valvonnalla ja esim. eläimiin kiinnitettävillä lipukkeilla saadaan jo selkeää valvonnan tehokkuuden parantumista.
Lipukkeiden ideana on se, että ne ovat yksilöityjä, joka estää niiden kierrättämisen (jos ne on tarkastettu aiemmin).
Nämä lipukkeet on helppo toteuttaa tietokoneella ja printterillä, mutta se valvonta on se työläin juttu.
Ideana on siis se, että niitä lipukkeita jaetaan saalista vastaava määrä, eli jos teerien rajoitus on vaikka 4 kappaletta, niin lipukkeita jaetaan neljä kappaletta.
Lipuke kiinnitetään saatuun teereen ja jos valvoja sattuu kohdalle, niin valvoja kirjaa lipukkeen numeron tai muun tunnisteen ylös. Käry käy mikäli valvoja kohtaa metsästäjän teeren kanssa joko ilman lipuketta tai saman lipukkeen kanssa, kuin aiemmin. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Tervasta Kanta-asiakas
Liittynyt: 10 Lok 2011 Viestejä: 1105
|
Lähetetty: 28.04.2012 12:01 Viestin aihe: |
|
|
Ei taida vaan valvojat riittää jokaseen paikkaan, saa riistakeskus palkata väkeä kunnolla jos edellä mainitun idean saisi toimimaan. Metsästäjällä itsellä pitää olla järkeä päässä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
dxman ***
Liittynyt: 06 Maa 2004 Viestejä: 7532
|
Lähetetty: 28.04.2012 13:21 Viestin aihe: |
|
|
MtJ kirjoitti: | Lainaus: | Itselle ainakin pisti silmään ehdotus metson pyyntiluvanvaraisuudesta E-Suomessa. |
Monenkohan seuran alueella metsoa enää saa edes metsästää, puhumattkaan luvanvaraisuudesta. Tämähän taitaisi tehdä sen, että useissa seuroissa saisi 25 vuoden rauhoituksen jälkeen taas pyytää edes muutaman metson |
Hep hep ja vieläpä ilman kiintiöitä. Kiintiöistä aikoinaan luovuttiin kun ihmisluonto on siten rakennettu, että jos johonkin on kiintiö, niin se pitää saada täyteen vaikka väkisin. Vaan eipä metsäkanalintuja juuri kukaan metsästä kun on vapaampaa ja yhteisön paine huolehtii ylilyönneistä. Pyyntilupia tietty sitten anottaisiin niin paljon kuin irtoaa ja ne käytettäisiin loppuun.
Parasta metsäkanalintujen suojelua oli ja on hirvikärpästen massa esiintymiset. Rattoisa samoilu metsissä muuttui painajaiseksi....
Onhan tuolla seuroja joiden alueella metso on rauhoitettu ikuisuuksia ja silti kannat eivät kasva. Luvanvaraisuudellakaan ei tule kantaan parannusta jos ei edellytyksiä ole. Sen verran säädeltyä on jo nytkin. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
J- Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 03 Mar 2008 Viestejä: 100
|
Lähetetty: 28.04.2012 16:28 Viestin aihe: |
|
|
Tervasta kirjoitti: | Ei taida vaan valvojat riittää jokaseen paikkaan, saa riistakeskus palkata väkeä kunnolla jos edellä mainitun idean saisi toimimaan. Metsästäjällä itsellä pitää olla järkeä päässä. |
Koko homman lähtökohta on tietysti se, että metsästäjät noudattavat lakia ja annettuja määräyksiä, tulivat ne sitten valtion tai esim. seuran taholta.
Lain ja määräysten noudattamista voi kuitenkin valvoa myös maanomistaja tai metsästysoikeuden haltija, eli siis esim. metsästysseura. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
xyxy Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Elo 2007 Viestejä: 2548
|
Lähetetty: 29.04.2012 14:49 Viestin aihe: |
|
|
Tulin osaltani lukeneeksi koko hoitosuunnitelman läpi. Teoriaosassa on mielestäni erinomaisella tavalla kuvattu kanalintujen elämänkierto varustettuna aina viitteellä johonkin tutkimukseen. Tuo ei kuitenkaan kata koko teoriaosaa, vaan siinä on myös "mielipideosio", jossa on näkemyksiä kaikenlaisista kanalintuihin ja niiden elinympäristöön liittyvästä.
Loppuosa ennen lähdeluetteloa toimenpide-ehdotuksia. Toimenpide-ehdotuksissa on paljon hyvää, mutta täytyy kyllä todeta, että metsästyksen rajoituksiin on kyllä tulossa uskomaton määrä uusiakin keinoja. Mielestäni teoriaosassa tuodaan yksiselitteisesti esille, että kanalintujen metsästyskuolevuus on pieni osa kokonaiskuolevuudesta ja metsästyskuolevuus vielä kompensoituu osin muun kuolevuuden vähentymisenä. Toimenpideosio on siten väärin painotettu ja jopa metsästyksen vastainen.
Mielestäni metsästysaikaa voisi aivan huoletta jatkaa vaikkapa vuoden loppuun saakka ja kantojen laskuvaiheessa vaikka sitten lyhentää tai tehdä rauhoitusaika syyssoitimen ajaksi. Nythän ehdotetaan nykyistä lyhyttä metsästysaikaa vielä lyhennettäväksi kolmiolaskentatulosten mukaan. Mielestäni mukana oleva kantojen muutos kahtena peräkkäisenä vuonna (jne.) antaa aiheen lyhentää tai pidentää metsästysaikaa. Jos katsoo kanalintukantojen kehitystä pidemmällä aikaa, on vaarana, että jatkossa metsästysajat tulevat entisestään kutistumaan. Mielestäni, kun metsästyskuolevuus on pieni, niin ratkaisu ei ole metsästysaikojen lyhentäminen vaan muu toimenpide. Ja löytyyhän maasta alueita, joissa esim. metso on ollut rauhoitettu jopa vuosikymmeniä, eikä kanta ole silti noussut.
Mielestäni maan jakaminen esitetyssä muodossa lintukantojen hoitosuunnitelma-alueisiin, on torso. Kanalintukannat vaihtelevat melkoisesti jo riistanhoitoyhdistyksittäin, että suuremmat alueet ovat hyödyttömiä. Kanalintukannoissa on jonkinasteinen trendi maanlaajuisesti, joten pysykööt lainsäätäjät koko maata koskevissa säädöksiss |
|
Takaisin alkuun |
|
|
J- Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 03 Mar 2008 Viestejä: 100
|
Lähetetty: 29.04.2012 15:40 Viestin aihe: |
|
|
Elinympäristö ja sääolosuhteet vaikuttaisivat olevan keskeisimmät tekijät jotka vaikuttavat kannanvaihteluihin.
Metsästyksen osuutta tosin käsiteltiin vähän sekavasti, kun kompensaatio- malli otettiin pohjaksi tarkasteluun. Kompensaatio- malli olettaa, että kuolevuus on suorassa suhteessa kannan tiheyteen, mikä ei jo näin lähtökohtaisesti pidä paikkaansa.
Vaikka esim. pienpetojen ja ihmisen saalis laskee kannan tiheyden laskiessa, niin se ei yleensä laske samassa suhteessa, kuin kannan tiheys. Saalistus on siis additiivista, mutta sen tehokkuus laskee kannan tiheyden laskiessa.
Sitten oli tälläinen outo juttu:
"Kainuussa, missä metsäkanalintujen metsästys on hyvin suosittua, verotusasteet olivat
riistantutkimuksen suosituksia selvästi korkeampia (Vartiainen 1999). Esimerkiksi teerikannasta
metsästettiin hyvänä lintuvuonna 1996 lähes 25 %, ja kun metson, teeren ja pyyn kannat
heikkenivät vuonna 1997, niiden verotusasteet vähenivät vuodesta 1996 vain muutamia
prosenttiyksiköitä. Metsästyskuolevuuden osuus kokonaiskuolevuudesta vuosien 1996 ja 1997
välillä oli kuitenkin vain viidennes (Vartiainen 1999)."
(Em. luonnos)
Miten metsästyksen osuus kokonaiskuolevuudesta voi olla vain 20 %, jos kerran verotus koko kannasta on 25- 22 %?
Vaikka kuolevuus olisi 100 % kannasta, niin metsästyksen osuus kuolevuudesta ei voi tippua alle sen mikä on sen osuus koko kannasta.
Esimerkiksi, 100 yksilön populaatiosta metsästetään 25 %. Muun kuolevuuden osuus koko kannasta on 50 %. Eli siis 75 % kuolevuus koko kannasta.
Metsästyksen osuus kokonaiskuolevuudesta on siis 33 %. Metsästyksen osuus kokonaiskuolevuudesta ei siis laske, vaan nousee suhteessa verotukseen koko kannasta. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
xyxy Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Elo 2007 Viestejä: 2548
|
Lähetetty: 29.04.2012 19:39 Viestin aihe: |
|
|
Mielestäni tuo kompensaatiomalli paremminkin tarkoittaa sitä, että muu kuolevuus vähenee, kun metsästyskuolevuus kasvaa ja päinvastoin, eli metsästyskuolevuus ei lisää (sanottavasti) kokonaiskuolevuutta. Tuotahan ei tekstin kirjoittaja (Marjakangas) aivan selvänä pidä. Ja kanalinnuillahan on sopeutuma erittäin suureen kuolevuuteen, muutoinhan niitä ei olisi. Ihmisen harjoittama metsästys jättää pedot osittain "nuolemaan näppejään".
Harto Linden on paljon tutkinut kanalintukantojen kehitystä. Hänen käsialaansa lienevät metsästysverotussuositukset kannanvaihtelun eri tilanteissa, joihin myös hoitosuunnitelmassa viitataan. Siinä kannan nousuvaiheessa sallitaan kova metsästysverotus (10%), huippukannan pitäisi verotusta pienentää, ja kannan laskuvaiheessa metsästysverotuksen tulisi olla vähäinen (1 - 2 %). Kysyin häneltä jossakin koulutustilaisuudessa, että mihin nuo verotusmääräsuositukset perustuvat. Hän vastasi, että koko maata ajatellen näin verotus on ollut pidemmän aikaa. Tuo Kainuun esimerkkitilanne kuitenkin kertoo, että metsästyksen merkitys kokonaiskuolevuudessa on vähäinen, olkoot lintuja vähän tai paljon. Myöskään Kainuun lintukannat eivät tuhoutuneet, vaikka metsästyskuolevuus väheni vain muutamalla prosenttiyksiköllä kannasta, vaikka kannan osalta oltiin menossa alaspäin. Toisaalta tuostahan ei selviä, kuinka suuri oli verotuksen muutos kappaleina.
Suomessa ei taida olla tällä hetkellä pätevää tutkimustietoa kanalintukantojen metsästysverotuskestävyydestä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|