top 3 parhaat hirvi kaliberit 50m, 100m ja +150m

[Sarvikuono]

[Nimrod]

Ensinnäkin kaikki pesämitoitukset patruunan rungolle ovat niin lähellä toleranssimaksimia kuin mahdollista. Sitten vielä ylimenot ovat vähintäänkin riittävän pitkiä. Kaikella pyritään siihen, että patruunan painetaso ei pääse nousemaan. Tämä aiheuttaa valitettavasti sen, että lähtönopeudet putoavat aika reilusti.

Kyseessä on aika pitkälle tuotevastuuasiat, eli ns. "lakimiesmitoitukset" ovat nykyään aika lailla normi tietyillä valmistajilla. Ongelmallisia ovat mielestäni juuri nämä tapaukset, joissa liikutaan luotien toiminnan rajamailla. Esimerkiksi nollakasissahan homma ei ole niin justiinsa, kun luodin toiminnan alaraja on kauempana.

[Harmahtava]

Kuulan muotoutumista ei pystynyt kertaakaan arvioimaan, koska aina oli kuula mennyt läpi hirvestä..

Harrastaako Nimrod miten ahkerasti hirvenmetsästystä?
_________________
UPean oloinen android

[Nimrod]

[Harmahtava]

No onpa kun ei tehdas paukkuissakaan vauhti riitä..

No vielä ei onneksi työstä käy hirvijahti..
Eikä kaatojakaan ole vasta kuin reilu sata.. 30-06 aloitin vaihdoin 308 ja siitä kokeilu 9,3 ja paluu 308

Eli oma järjestys nuille aseille

1. 308
2. 30-06
3. 9,3
_________________
UPean oloinen android

[Nimrod]

Kyseessä on makuasiat. Meikäläinen käyttää ysikolmosta tai .375 kaliiperin hirvipyssyä sulan maan aikana ja kun pyydetään ilman koiraa. Sitten taas koiran kans ja kun lunta on maassa, käytän .30 kaliiperista. Näitä ns. "ysimillisiä" kannattaa käyttää juuri sen vuoksi, että pakomatka on lyhyempi. Pakomatka taas ei ole lyhyempi jos käytössä on kova ja raskas luoti hitaammalla nopeudella.

Mielestäni tehdaspatruunat eivät ole keskimäärin kovin hyviä nimenomaisesti hirvelle, sillä vain harva valmistaja on oikeasti perehtynyt hyvän hirvipatruunan valmistamiseen. Toisekseen tämä on tietyllä tapaa mahdotontakin, sillä näkemykset hyvästä hirviluodista poikkeavat toisistaan niin paljon, että ei ole olemassa mitään reseptiä jolla kaikkia miellytetään. Parhaat tehdaslataukset löytyvät mielestäni ns. yleiskaliipereista ja tämän vuoksi ne ovatkin mainio vaihtoehto moneen käyttöön. Lisäksi niihin on kiinnitetty eniten tuotekehityksellistä huomiota.

Ysikolmosessa pidän 250 gr./16,2 g. Nosler Accubondista ja .375:ssä 260 gr. versiosta samasta luodista. Kolmekymppisissä olen päätynyt 200 gr./13 g. Accubondiin, paitsi nollakasissa käyttäisin max. 180 gr./11,7 g. luotia.

[late2]

Harmahtava:

[tuhola]

Aika monta 9,3:lla tehtyä hirven kaatoa olen sivusta katsonut ja jokusia kyseisellä kaliberilla aikaan saatua haavakkotilannetta hoitanut koirieni kanssa. Minusta hyvän laukauksen jälkeiset pakomatkat ovat aivan normaaleja, 10m-100m myös ysikolmosella. 9,3:lla mahalle ammuttu vasa on topannut koiran haukkuun vasta 500-60m päässä, tästäkin on useita kokemuksia. Minusta ysikolmosen pysäytyskyky tehdaslatauksilla ei ole mitenkään huomattavasti parempi kuin käyttämäni 6,5x55, 308, tai 30-06:lla. Voihan tuo olla sattumaakin, mene ja tiedä.

Ysikolmosen ylistäminen sen pysäytyskyvyllä on turhaa, ainakin jos käytössä on tehdasladattuja patruunoita. Ysikolmonen on erinomainen suurriista ase, varmasti jossain margiinalitilanteessa paree kuin 308 mutta normaalissa käytännön metsästyksessä homma on niin marginaalinen että minusta huomio on väärässä paikassa kun hirvenmetsästyksen ykkösasia on kaliberivalinta. Hirven tappaminen tilaisuuden tullen on erittäin helppoa 308:lla, jos siihen ei pysty niin minusta pitäisi alata kehittämään metsästäjän taitojaan eikä suurentaa kaliberia. Vaan usein itse mokattu tilanne käännetään kaliberin syyksi eikä tajuta katsoa peiliin missä se vika on.. Ymmärrän että uutta asetta ostaessa ostetaan pikkusen järeämpi, eihän siittä haittaakaan ole.

[egi]

Harmahtava: "9,3 on ollut, eikä tule takaisin koskaan... vaihdoin 308

hyvänki 9,3 laukauksen jälkeen hirvi juoksee saman lailla kuin 308 laukausen jälkeen.(kokemusta on!) "
Miksi vaihdoit, sillä hirvihän juoksee samalla lailla ammuit kummalla vain? Oliko jälki samanlainen, vai tuliko 308:lla jopa vähemmän mustikkaa, eli siinäkö syy?

[Peto]

Eihän se 9,3 mikään kovin ihmeellinen kalipeeri ole. Joskus tulee pitkiäkin pakomatkoja, tähän vaikuttaa lähinnä ampumatilanne.

Onko muut huomanneet, että jos hirvi on aivan rauhassa haukussa, eikä tiedä metsästäjästä, niin se putoaa todennäköisemmin paikoilleen? Ts. pakolaukasta hirvi harvoin putoaa paikoilleen, jos ei käy rankaan.

Ei 9,3 ole vielä mielestäni edes suurriista ase. Jos halutaan lyhyttä pakomatkaa ja erinomaista risukon kestoa täytyy reiän olla vähintään .45 ja luotipainon 26 g tai enemmän.

Itse pidän 9,3 hyvänä yleisaseena hirvimetsälle, se on helppo ampua, hyviä luoteja löytyy ja niilä hirvet kaatuvat varmasti. Ei kalipeeri todellakaan vielä tee autuaaksi, mutta itse ajattelen asian niin, että ei se .308 tee mitään sen paremmin kuin 9,3... Vai tekeekö?
_________________
Vaikka muu häviää, niin metsästys jää.

[Harmahtava]

[Peto]

[Nimrod]

Oletteko muuten koskaan miettineet, että luoti on ainoa osa kokonaisuudesta, joka koskaan pääsee koskemaan elävää riistaeläintä. Tämän vuoksi on väärin jos huomio on lavetissa, eikä siinä osassa, joka sen likaisen työn tekee. Jos asian purkaa täältä päästä, niin hahmottaminen helpottuu.

Kannattaa muistaa Townsend Whelenin sanat siitä, että mikä vaikuttaa riistaeläimen kaatumiseen (mukaillen):

Haavakanavan koko elintärkeillä elimillä ja tämän haavakanavan sijainti.

Tähän vaikuttaa sitten luodin rakenne, luodin koko, luodin osumanopeus ja riistaeläimen fysiologia.


Tästä johtuen ei voida sanoa yhtään mitään kaliiperista jos luotien toiminnan tuntemusta ei ole. Yleisesti voidaan sanoa, että varsinkin ennen vanhaan kaliiperien maine perustui hyvin pitkälle niissä käytettyihin luoteihin.

[tuhola]

[Hylsysoppa]