Piipun valmistustavan vaikutus tarkkuuteen

[xyxy]

Ei oikein sytytä...

Näyttää siltä, että vanha konsti on parempi, kuin pussullinen uusia. Lastuamalla tehdään parhaat piiput.

[huti-kuti]

[xyxy]

Muistan aikoinaan lukeneeni jostakin metsästäjille tehdystä oppaasta, että kivääri, jolla saa 50 mm kasan 5 lks sataan metriin on erinomainen tarkkuudeltaan. Taidamme olla tänä päivänä hiukan vaativempia.

Kyllähän tässä topikissa oli tarkoitus keskustella, väitelläkin perustellen, onko piipun valmistustavalla vaikutusta tarkkuuteen, siis periaatteellisia asioita miksi jokin tapa tekee luonnostaan parempaa jälkeä, kuin toinen tapa.

Itse pureudun jännitysten hallintaan. Meillähän on tiedossa, että kahta samoin toimivaa piippua ei ole olemassa. Miksi? Nuo piippuaihiota muokkaamalla aikaansaadut rihlaukset jättävät jännityksiä, koska koko valmistus perustuu siihen, että piippuaineen sallitut jännitykset ylitetään, niin että muoto muuttuu. Jäljelle jää jännityksiä, jotka ovat ilman poistoa hyvinkin lähellä myötörajaa. Jännityksiä poistetaan hehkuttamalla, mutta samalla kun jännitykset "laukeavat", muoto muuttuu. Edellä on tullut esille, että hehkutuksessa muodon muutos on huomattavan suuri. Jos jännityksissä on piipun mitalla eroja, on lopputuloksena piippu, jossa on valmiiksi mittaheittoja. Niitähän voi sitten toki kolvata pois tavalla tai toisella.

Tässä on tarkoitus keskustella piipun valmistustapojen eroista, ei niinkään siitä, kuinka hyvää tuottoa piipunvalmistus antaa tekijälleen.

[perisofeus]

Jos englanti taipuu niin artikkeleita alkaa löytyä enemmänkin:

http://www.scribd.com/doc/14467576/The-Making-of-a-Rifled-Barrel

http://www.firearmsid.com/Feature%20Articles/RifledBarrelManuf/BarrelManufacture.htm

Lilja: http://www.riflebarrels.com/articles/barrel_making/making_rifle_barrel.htm
- tässä mainitaan vielä yksi mahdollinen tapa eli kemiallinen rihlaus, mieleen tulee vielä EDM tyyppinen metallin kipinätyöstäminen, eli sama, millä viimeistellään vaikkapa teräksiset ruiskupuristusmuotit

Tuo takomalla tai nappirihlaamalla muovatun rihlan jännitysten poistaminen on varmasti oma tieteenlajinsa.
Tähän voisi kuvitella liittyvät rihlattavan piippuaihion lämpötilat, välikäsittelyt ja muut.
Sitten, mm. Benelli toi isommassa mittakaavassa ns. cryogenisen teräksen stabiloimisen eli jäähdyttämisen hyvin mataliin lämpötiloihin.
_________________
Villilä, ei-kesitetyllä meänkielelä joka päivä, ympäri vuen.

[xyxy]

Noissa "perisofeus:n" linkittämissä sivuissa näyttää olevan lukemista vaikka kuinka paljon ja noin pikasilmäyksellä asioita on käsitelty perusteellisesti. Pitääpä lukea, kun aikaa on (meinaan selata aika-ajoin sanakirjaakin).

Mielenkiintoinen menetelmä tuo kipinätyöstö rihlauksessa. Ei mikään pikatoimenpide, mutta eipä jää jännityksiäkään.

[huti-kuti]

[Nimrod]

Tarkkuus on vähän muutakin kuin kasan koko määrätyllä etäisyydellä...

Jos puhutaan kaikkein vaativimmasta lajista, kasa-ammunnasta, on piippujen oltava absoluuttisen tarkkuuden lisäksi myös muilta avuiltaan hyviä. Esimerkiksi piipun kuparointitaipumusta ei pidä lainkaan vähätellä. Kasa-ammunnassa ammutaan kuitenkin 5x5 laukauksen kasat ja sitten sarjoissa ammutaan määrittelemätön määrä laukauksia "alatauluun". Tämän vuoksi piippu ei saa menettää käyntiään vähäisellä laukausmäärällä.

Jos siis puhutaan tarkkuudesta siinä mielessä, että millä tekotavalla saadaan aikaan tarkin piippu, ollaan metsässä. Enemmän kuin piippujen tekotavalla, on merkitystä aseem muulla kokoonpanolla ja komponenteilla.

[Nimrod]

Esimerkki aseen muusta kokoonpanosta voisi olla vaikkapa piipun kiinnityskierre ja lukonkehyksen kierre. Näissä jos on heittoa, niin ase alkaa lämmitessään siirtämään osumia tai nakkelemaan niitä epäloogisesti. Yksi kiväärini on tällainen: se on tavattoman tarkka kylmästä noin kahdeksan laukauksen verran, mutta vaatii tämän jälkeen perinpohjaisen jäähdytyksen.

Piipuissa on eroja lähinnä siinä, että latausikkunat ovat erilaisia (toisissa riittää grainin tarkkuus ruutiannoksessa, toisissa pitää osua kohdalleen 0,2 grainin tarkkuudella) ja puhdistustarve poikkeaa huomattavasti. Esimerkiksi raskas nollakuutoseni ei ole kovin kranttu puhdistuksen suhteen, mutta kolmesatanen menettää tarkkuutensa jos piipulla ammutaan yli 20 laukausta puhdistamatta.

[huti-kuti]

[perisofeus]

Tuohon Riista-lehden kiväärivertailuun.
Siinähän ymmärtääkseni oli niin, että mm. Mirokun valmistama X-Bolt antoi kovempia nopeuksia.
Onko kysymys siitä, että heillä on vertailun valmistajien paras takomakone, joka tekee sileimmän piipun vain mistä johtunee?
_________________
Villilä, ei-kesitetyllä meänkielelä joka päivä, ympäri vuen.

[EAn]

Lähtönopeuksiin ei piipun sileydellä taida olla suurtakaan vaikutusta. Enemmän tekee patruunapesän, ylimenon ja piipun mitoitus. Tiukempi nostaa paineita ja tätä myötä useimmiten antaa luodille enemmän nopeutta.

http://forum.eralle.net/viewtopic.php?p=1011177&highlight=piippukitkan#1011177

[EAn]

Jossain Sako Quad -keskustelun tiimoilla tuli esille, että ylimenokalvaimen kulumisesta johtuen on aika lailla tuurissaan, millä mitoilla kuluttaja sen ylimenon saa. Uudella kalvaimella tulee väljä, vanhalla tiukka. Kalvaimen kulumisella on varmasti vaikutuksensa myös pinnanlaatuun.

Mites tämä työkalujen kuluminen piipuntekoprosessissa? Sarjatuotannossa leikkuuteriä/nappeja/tuurnia tuskin uusitaan ainakaan liian usein.

[6mm br rem]

Olisiko Nimrod kuitenkin niin että piipun reikä ei ole keskellä koko matkaa ? Minulla oli sellainen piippu joka kävi kylmänä hyvin,kuumetessään tosiaan osumat siirtyi todella paljon. No asiaa tutkittiin,piippua katkaistiin ja reikä oli 0,15mm toisessa sivussa ainakin siinä kohtaa.. Tehtaalla muotoon sorvattu piippu. No se meni hylkyyn.

[Naturalis LR]

Artikkeli vasarataotuista piipuista.

http://technology.calumet.purdue.edu/met/higley/Precision%20Shooting%20Magazine%20-%20November-%202005%20(Vol_%2053%20-%20No_%207).htm

E: En näköjään saanut linkkiä toimimaan, kopioikaa osoiteriville.
_________________
Pitkä on pilalla, mutta lyhyen voi aina jatkaa.

[Nimrod]