Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
xyxy Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Elo 2007 Viestejä: 2548
|
Lähetetty: 05.12.2011 18:32 Viestin aihe: |
|
|
Ei oikein sytytä...
Näyttää siltä, että vanha konsti on parempi, kuin pussullinen uusia. Lastuamalla tehdään parhaat piiput. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
huti-kuti Kanta-asiakas
Liittynyt: 13 Lok 2008 Viestejä: 1813 Paikkakunta: periferia
|
Lähetetty: 16.12.2011 07:35 Viestin aihe: |
|
|
xyxy kirjoitti: | Ei oikein sytytä...
Näyttää siltä, että vanha konsti on parempi, kuin pussullinen uusia. Lastuamalla tehdään parhaat piiput. |
edelleenkään ei porukka tunnu syttyvän, vaikka yrität saada tinkaa aikaiseksi
minä kyllä huomauttaisin, että tuo sinun kommentti taitaa olla ristiriidassa. alunperin kun projektiili on haluttu saada pyörimään, niin on taittu tehdä muovaamalla piiput ja niintä rihloja ei välttämättä ole ollutkaan. kaikenmaailman ellipsejä, kantikkaita sun muita versioita. joten jos pussin pohjaa kaivaa, niin lastuaminen ei tarkkaa ottaen taida kuulua joukkoon.
lisäksi tuo lastuamalla tehtävä piippu pitäisi jakaa moneen eri kategoriaan. sinä ilmiselvästi meinaat sitä aikaa vievää tapaa, mutta kun niitä tehdään myös lastuamalla teollisuudessa massatuotantona, niin ei silloin voi yleistää.
toinen huomioon otettava seikka on lopputarkoitus. taitaa olla promilleissa tai pienissä prosenteissa ne piiput, joista ajetaan ulos sitä huipputarkkuutta ja niissä sitten käytetään sitä aikaa valmistamiseen. poikkeuksena nappirihlaus ja siitä syystä se voisi teoriassa olla paras tapa.
perusteluna valmistajalle jäävä kate, koska jos kaikilla tavoilla pääsee samaan lopputulokseen niin katehan silloin tekee parhaan valmistustavan
tuolta löytyy eri tapoja tehdä piippu:
http://firearmshistory.blogspot.com/2010_05_01_archive.html _________________
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
xyxy Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Elo 2007 Viestejä: 2548
|
Lähetetty: 17.12.2011 20:33 Viestin aihe: |
|
|
Muistan aikoinaan lukeneeni jostakin metsästäjille tehdystä oppaasta, että kivääri, jolla saa 50 mm kasan 5 lks sataan metriin on erinomainen tarkkuudeltaan. Taidamme olla tänä päivänä hiukan vaativempia.
Kyllähän tässä topikissa oli tarkoitus keskustella, väitelläkin perustellen, onko piipun valmistustavalla vaikutusta tarkkuuteen, siis periaatteellisia asioita miksi jokin tapa tekee luonnostaan parempaa jälkeä, kuin toinen tapa.
Itse pureudun jännitysten hallintaan. Meillähän on tiedossa, että kahta samoin toimivaa piippua ei ole olemassa. Miksi? Nuo piippuaihiota muokkaamalla aikaansaadut rihlaukset jättävät jännityksiä, koska koko valmistus perustuu siihen, että piippuaineen sallitut jännitykset ylitetään, niin että muoto muuttuu. Jäljelle jää jännityksiä, jotka ovat ilman poistoa hyvinkin lähellä myötörajaa. Jännityksiä poistetaan hehkuttamalla, mutta samalla kun jännitykset "laukeavat", muoto muuttuu. Edellä on tullut esille, että hehkutuksessa muodon muutos on huomattavan suuri. Jos jännityksissä on piipun mitalla eroja, on lopputuloksena piippu, jossa on valmiiksi mittaheittoja. Niitähän voi sitten toki kolvata pois tavalla tai toisella.
Tässä on tarkoitus keskustella piipun valmistustapojen eroista, ei niinkään siitä, kuinka hyvää tuottoa piipunvalmistus antaa tekijälleen. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
perisofeus Kanta-asiakas
Liittynyt: 25 Lok 2006 Viestejä: 6147 Paikkakunta: Rovaniemi
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
xyxy Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Elo 2007 Viestejä: 2548
|
Lähetetty: 18.12.2011 12:07 Viestin aihe: |
|
|
Noissa "perisofeus:n" linkittämissä sivuissa näyttää olevan lukemista vaikka kuinka paljon ja noin pikasilmäyksellä asioita on käsitelty perusteellisesti. Pitääpä lukea, kun aikaa on (meinaan selata aika-ajoin sanakirjaakin).
Mielenkiintoinen menetelmä tuo kipinätyöstö rihlauksessa. Ei mikään pikatoimenpide, mutta eipä jää jännityksiäkään. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
huti-kuti Kanta-asiakas
Liittynyt: 13 Lok 2008 Viestejä: 1813 Paikkakunta: periferia
|
Lähetetty: 18.12.2011 13:00 Viestin aihe: |
|
|
xyxy kirjoitti: |
Kyllähän tässä topikissa oli tarkoitus keskustella, väitelläkin perustellen, onko piipun valmistustavalla vaikutusta tarkkuuteen, siis periaatteellisia asioita miksi jokin tapa tekee luonnostaan parempaa jälkeä, kuin toinen tapa.
Tässä on tarkoitus keskustella piipun valmistustapojen eroista, ei niinkään siitä, kuinka hyvää tuottoa piipunvalmistus antaa tekijälleen. |
mutta jos eri menetelmillä pääsee samaan lopputulokseen, niin eikös silloin periaatteessa se tapa, jolla vähimmällä vaivalla saadaan hyvä piippu ole paras tapa?
minun nähdäkseni juuri tuo nappirihlaus on se paras tapa, koska se on nopein ja helpoin. sitten kun aika harva tekee yksityisesti noita piippuja, niin silloinhan ei voi sivuuttaa rahan merkitystä, koska piipuntekijät pyrkivät luonnollisesti pitämään liiketoimintansa voitollisena jotta jatkumoa olisi.
tokihan sitten valmistettava määrä määrää osaltaan järkevän valmistustavan ja jos tuotantokustannukset tahdotaan pitää kurissa pienillä valmistusmäärillä, niin lastuaminen on se oikea tie koska se vaatii pienimmän satsauksen kone/laitekantaan.
Lainaus: | Itse pureudun jännitysten hallintaan. Meillähän on tiedossa, että kahta samoin toimivaa piippua ei ole olemassa. Miksi? Nuo piippuaihiota muokkaamalla aikaansaadut rihlaukset jättävät jännityksiä, koska koko valmistus perustuu siihen, että piippuaineen sallitut jännitykset ylitetään, niin että muoto muuttuu. Jäljelle jää jännityksiä, jotka ovat ilman poistoa hyvinkin lähellä myötörajaa. Jännityksiä poistetaan hehkuttamalla, |
taitaa turhan kova termi olla tuo hehkutus, normalisointi olisi varmaankin parempi termi ja taidat laskea turhan paljon noiden jännitysten hallinnan piikkiin. tärkeitä hommiahan ne, mutta ajatteleppas asiaa vaikka siltä kantilta, että miksi normalisointeja tehdään myös lastuamalla tehtäville piipuille?
Lainaus: | Meillähän on tiedossa, että kahta samoin toimivaa piippua ei ole olemassa. Miksi? |
liikaa muuttujia, siksi.
tästä päästään takaisin nappirihlaukseen. jos eri menetelmillä valmistetaan vaikkapa 1000kpl piippuja, siis aina yhdellä menetelmällä 1000kpl ja sitten näitä ryhmiä verrataan toisiinsa, niin väitän nappirihlaus ryhmässä olevan eniten näitä "melkein samoin toimivia piippuja". luonnollisesti oletukselle on se, että materiaali ja käsittelyt ovat yhdenmukaiset kaikilla tavoilla. _________________
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Nimrod Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Elo 2005 Viestejä: 14873
|
Lähetetty: 18.12.2011 13:07 Viestin aihe: |
|
|
Tarkkuus on vähän muutakin kuin kasan koko määrätyllä etäisyydellä...
Jos puhutaan kaikkein vaativimmasta lajista, kasa-ammunnasta, on piippujen oltava absoluuttisen tarkkuuden lisäksi myös muilta avuiltaan hyviä. Esimerkiksi piipun kuparointitaipumusta ei pidä lainkaan vähätellä. Kasa-ammunnassa ammutaan kuitenkin 5x5 laukauksen kasat ja sitten sarjoissa ammutaan määrittelemätön määrä laukauksia "alatauluun". Tämän vuoksi piippu ei saa menettää käyntiään vähäisellä laukausmäärällä.
Jos siis puhutaan tarkkuudesta siinä mielessä, että millä tekotavalla saadaan aikaan tarkin piippu, ollaan metsässä. Enemmän kuin piippujen tekotavalla, on merkitystä aseem muulla kokoonpanolla ja komponenteilla. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Nimrod Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Elo 2005 Viestejä: 14873
|
Lähetetty: 18.12.2011 13:14 Viestin aihe: |
|
|
Esimerkki aseen muusta kokoonpanosta voisi olla vaikkapa piipun kiinnityskierre ja lukonkehyksen kierre. Näissä jos on heittoa, niin ase alkaa lämmitessään siirtämään osumia tai nakkelemaan niitä epäloogisesti. Yksi kiväärini on tällainen: se on tavattoman tarkka kylmästä noin kahdeksan laukauksen verran, mutta vaatii tämän jälkeen perinpohjaisen jäähdytyksen.
Piipuissa on eroja lähinnä siinä, että latausikkunat ovat erilaisia (toisissa riittää grainin tarkkuus ruutiannoksessa, toisissa pitää osua kohdalleen 0,2 grainin tarkkuudella) ja puhdistustarve poikkeaa huomattavasti. Esimerkiksi raskas nollakuutoseni ei ole kovin kranttu puhdistuksen suhteen, mutta kolmesatanen menettää tarkkuutensa jos piipulla ammutaan yli 20 laukausta puhdistamatta. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
huti-kuti Kanta-asiakas
Liittynyt: 13 Lok 2008 Viestejä: 1813 Paikkakunta: periferia
|
Lähetetty: 18.12.2011 13:24 Viestin aihe: |
|
|
Nimrod kirjoitti: | Tarkkuus on vähän muutakin kuin kasan koko määrätyllä etäisyydellä...
Jos puhutaan kaikkein vaativimmasta lajista, kasa-ammunnasta, on piippujen oltava absoluuttisen tarkkuuden lisäksi myös muilta avuiltaan hyviä. Esimerkiksi piipun kuparointitaipumusta ei pidä lainkaan vähätellä. Kasa-ammunnassa ammutaan kuitenkin 5x5 laukauksen kasat ja sitten sarjoissa ammutaan määrittelemätön määrä laukauksia "alatauluun". Tämän vuoksi piippu ei saa menettää käyntiään vähäisellä laukausmäärällä.
|
tuo on kyllä ihan hyvä pointti
Nimrod kirjoitti: |
Jos siis puhutaan tarkkuudesta siinä mielessä, että millä tekotavalla saadaan aikaan tarkin piippu, ollaan metsässä. Enemmän kuin piippujen tekotavalla, on merkitystä aseem muulla kokoonpanolla ja komponenteilla. |
mutta tuossa menet kyllä sinne metsään. jos rupeaa vertailemaan, niin lähtökohtahan on pakko olla juuri siten, että aseen muu kokoonpano ja komponentit ovat yhdenmukaiset.
lataukset ja luodit luonnollisesti pois lukien, koska nehän täytyy hakea piippukohtaisesti. _________________
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
perisofeus Kanta-asiakas
Liittynyt: 25 Lok 2006 Viestejä: 6147 Paikkakunta: Rovaniemi
|
Lähetetty: 18.12.2011 13:39 Viestin aihe: |
|
|
Tuohon Riista-lehden kiväärivertailuun.
Siinähän ymmärtääkseni oli niin, että mm. Mirokun valmistama X-Bolt antoi kovempia nopeuksia.
Onko kysymys siitä, että heillä on vertailun valmistajien paras takomakone, joka tekee sileimmän piipun vain mistä johtunee? _________________ Villilä, ei-kesitetyllä meänkielelä joka päivä, ympäri vuen. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
EAn Kanta-asiakas
Liittynyt: 09 Syy 2010 Viestejä: 646 Paikkakunta: Varsinais-Suomi
|
Lähetetty: 18.12.2011 15:31 Viestin aihe: |
|
|
Lähtönopeuksiin ei piipun sileydellä taida olla suurtakaan vaikutusta. Enemmän tekee patruunapesän, ylimenon ja piipun mitoitus. Tiukempi nostaa paineita ja tätä myötä useimmiten antaa luodille enemmän nopeutta.
http://forum.eralle.net/viewtopic.php?p=1011177&highlight=piippukitkan#1011177
Esa Paananen kirjoitti: | Ruudin sisältämä energia käytetään ampuma-ase-nimisessä lämpövoimakoneessa erään tutkimuksen mukaan seuraavasti:
- luodin liike-energiaan n. 32 %
- piipusta virtaavien ruutikaasujen liike-energiaan n. 3 %
- piipusta virtaavien ruutikaasujen sisältämään lämpöenergiaan n. 42 %
- lämpöhäviöihin (= aseen ja luodin lämmittämiseen) n. 20 %
- piippukitkan voittamiseen n. 2 %
- muuhun (luodin pyörimisenergia, rekyyli, ym.) n. 1 %
Edellisen mukaan yksinomaan piipun kitkalla ei ole suurta vaikutusta lähtönopeuteen. Mutta, koska kyseessä on lämpövoimakone, parantaa työpaineen nostaminen hyötysuhdetta, vrt. esim. mäntämoottorin puristussuhde. Niinpä voitaneen sanoa, että korkeampi luodin nopeus piipun suulla tarkoittaa patruunapesän korkeampaa tehollista työpainetta. Ei siis välttämättä korkeampaa maksimipainetta vaan suurempaa painekäyrän pinta-alaa, johon liittyy usein myös korkeampi pesäpaineen maksimiarvo. Tämä siis silloin, kun piipun pituus, patruuna ym. asiaan vaikuttavat tekijät pidentään vertailussa samoina.
Karkea (= suurikitkainen) piippu saattaa siis antaa korkeampia lähtönopeuksia kun sileä edellyttäen, että käytetyn patruunan painekäyrä sattuu olemaan passeli. |
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
EAn Kanta-asiakas
Liittynyt: 09 Syy 2010 Viestejä: 646 Paikkakunta: Varsinais-Suomi
|
Lähetetty: 18.12.2011 15:45 Viestin aihe: |
|
|
Jossain Sako Quad -keskustelun tiimoilla tuli esille, että ylimenokalvaimen kulumisesta johtuen on aika lailla tuurissaan, millä mitoilla kuluttaja sen ylimenon saa. Uudella kalvaimella tulee väljä, vanhalla tiukka. Kalvaimen kulumisella on varmasti vaikutuksensa myös pinnanlaatuun.
Mites tämä työkalujen kuluminen piipuntekoprosessissa? Sarjatuotannossa leikkuuteriä/nappeja/tuurnia tuskin uusitaan ainakaan liian usein. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
6mm br rem Kanta-asiakas
Liittynyt: 14 Syy 2006 Viestejä: 1632 Paikkakunta: Hämeen reunalla
|
Lähetetty: 18.12.2011 16:06 Viestin aihe: |
|
|
Olisiko Nimrod kuitenkin niin että piipun reikä ei ole keskellä koko matkaa ? Minulla oli sellainen piippu joka kävi kylmänä hyvin,kuumetessään tosiaan osumat siirtyi todella paljon. No asiaa tutkittiin,piippua katkaistiin ja reikä oli 0,15mm toisessa sivussa ainakin siinä kohtaa.. Tehtaalla muotoon sorvattu piippu. No se meni hylkyyn. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Naturalis LR Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Jou 2008 Viestejä: 2678 Paikkakunta: Äänekoski
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Nimrod Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Elo 2005 Viestejä: 14873
|
Lähetetty: 26.12.2011 20:03 Viestin aihe: |
|
|
huti-kuti kirjoitti: |
Nimrod kirjoitti: |
Jos siis puhutaan tarkkuudesta siinä mielessä, että millä tekotavalla saadaan aikaan tarkin piippu, ollaan metsässä. Enemmän kuin piippujen tekotavalla, on merkitystä aseem muulla kokoonpanolla ja komponenteilla. |
mutta tuossa menet kyllä sinne metsään. jos rupeaa vertailemaan, niin lähtökohtahan on pakko olla juuri siten, että aseen muu kokoonpano ja komponentit ovat yhdenmukaiset.
lataukset ja luodit luonnollisesti pois lukien, koska nehän täytyy hakea piippukohtaisesti. |
Edelleen, piippujen tekotavalla on tarkkuuteen pienempi vaikutus kuin sillä, että kuinka laadukkaita ne ovat. Tekotavalla ja laadulla ei ole aina suoraviivainen vaikutus piippujen laadukkuuteen. Molemmilla tavoilla voidaan siis saada aikaan yhtä laadukkaita piippuja, joskin keskenään erilaisia piippuja. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|