Myyräntyötä

[Lyrurus]

Etsikää haulla "the red grouse case." Siellä on muutama linkki. Uudempia en ole nuuskinut.

[Topsi2]

http://www.annzool.net/PDF/anz45-free/anz45-496.pdf Tämä varmaan onkin jo monelle tuttua asiaa.

[Ollari]

[tetri]

[Ollari]

[tetri]

[guide]

He, jotka ei usko tai ymmärrä petojen vaikutusta saaliseläinten määriin voi lukea vaikka allaolevaa linkkiä. He, jotka ei jaksa tai halua lukea linkin tutkimusta niin heille tiedoksi, että jopa myyrien syklisyys voi johtua yksinomaan saalistuspaineen kasvusta.

http://vanha.sci.utu.fi/biologia/ekologia/pdf/Korpimaki_Suomen_Riista_04.pdf

[Topsi2]

Eipä se taida olla uskon asia - ymmärryksen kylläkin. Ja tietoa ei välttämättä ole tarjolla tarpeeksi, jotta voisi sanoa ymmärtävänsä?

Vaikka pedot saattavatkin olla syyllisiä myyrien kannanvaihteluihin sama ei välttämättä päde kanalintuihin. Myyrillä on omat spesialistipetonsa, mutta kanalinnuilla niitä taasen ei taida juuri olla. Paitsi jos loiset lasketaan pedoiksi. Spesialistipedot ovat niitä, joiden oletetaan kohtuu suurella todennäköisyydellä vaikuttavan saalislajiensa populaatioihin.

Large-scale experiments have demonstrated that specialist
enemies are the most likely factor generating
some of the most well-known population cycles of
herbivores, involving for instance, a nematode parasite
that is suggested to cause red grouse (Lagopus lagopus
scoticus Latham) cycles on moors of northern England
and Scotland (Hudson et al. 1998, but see Moss and
Watson 2001). The famous ten-year cycle of snowshoe
hares (Lepus americanus Erxleben) in the boreal forests
of North America is a likely result of three-trophic-level
interactions (Krebs et al. 1995), so that the Canadian
lynx (Lynx canadensis Kerr) is the key predator specialised
on snowshoe hares. However, other factors,
such as food quantity and quality as well as many
predators other than the lynx, are co-operating together
with lynxes in the generation of the cycles (Bryant 1981,
Keith 1990, Krebs et al. 1995, 2001, Stenseth et al.
1997). http://vanha.sci.utu.fi/biologia/ekologia/pdf/Klemola_etal_Oikos-2002.pdf

[tetri]

[guide]

Juuh, ei asiat ole yksiselitteisiä mutta ainakin minulle tuossa tutkimuksessa myyrien osalta oli uutta aikaisempaan tietoon verraten se, että niiden syklisyys säilyi vaikka niille tarjottiin koko ajan "hyvää" ruokaa tutkimusalueella kunhan vaan pedot pääsi alueelle. Jostakin oli minulle jäänyt kuva, että talviravinnon loppuminen niiden kannan romahduttaa.

[tetri]

[NEHunting]

Ei oo tutkimus tietoo ja aika yksinkertanen kaverikin olen, mutta mikä kumma se on että aina ne linnut on kuolemassa yhettömiin.

Niinä vuosina ku lintuja on vähän paasataan että metsästäjät tappaa ne vähät. Hakkuut ja pedot vie viimeisetkin.

Auta armias ku tulee pari lihavampaa vuotta tulee hätä että tauti iskee ja linnut "märkänee" hengiltä.

Tuomipäivän pasuunoitten mukaan kannanvaihtelut kulkevat aallonpohjasta pohjamutiin.

[Lyrurus]

Nyt on ilmestynyt peräkkäin jo kaksi Metsästäjä -lehteä, joista RKTL:n Helteen ja Wiikmanin myyräsatu silmiinpistävästi puuttuu. Olisikohan isopyörä nytkähtämässä?

[Helylän asemapäällikkö]

Myyräkantojen runsauteen vaikuttaa myös lajin sisäiset tekijät eli toiset samanlajin yksilöt aiheuttavat stressiä, joka puolestaan vaikuttaa lisääntymismenestykseen. Tämähän on yleistä kaikilla r-strategian valinneilla lajeilla, myös metsäkanalinnuilla.
_________________
The story of this life is true

[Seitikki]

Aiheesta on tehty mukava tutkimus Norjassa. Valitettavasti en löytänyt sitä mistään netistä ilmaisena, mutta tuossa on maistiaiset ja julkaisun tiedot:

http://www.nature.com/nature/journal/v456/n7218/full/nature07442.html

Pelkistetysti voidaan sanoa tutkimuksessa huomatun, että myyrät on pienpetojen pääasiallista saalista. Jos myyrien kanta laskee riittävästi, pienpedot vaihtavat saalistusstrategiaa, ja siirtyvät lintuihin. Tosin tutkimusaluen on vuoristoista, jolloin tilanne on pelkistetympi, kuin suomalaisessa metsässä, missä lajeja on paljon enemmän.