Metsäkanalintukantojen hoidosta

[olsa]

[tetri]

Se vaan tahtoo olla tämä pikkupetoloittenkin pyynti enempi omantunnon hoitoa, kuin riistanhoitoa: Sen minkä sieltä pois saat, tyhjiö täyttyy ennen ko ehit kissaa sanoa!
Näissä ekologisissa synsteemeissä pevot vähenee vasta kun eväs alkaa loppumaan ja petokanan kurittaminen parantaa jäljelle jääneiden elinoloja niin, että nämä voivat paksusti ja lisääntyvät entistä tehokkaammin.
Elinympäristön muutokset ovat se avaintekijä, jota kautta ihmisellä on riistakantojenkin kehitykseen niin halutessaan mahdollisuus vaikuttaa.

[Lahtaaja]

[eero]

Pienpetojen pyyntiä olisi lisättävä,tuntuu ettei se sovi kaikille mutta sitten kun lintukausi alkaa niin ollaan kyllä niitä pyytämässä.Mietityttää joidenkin lausuntoja jossa kehutaan kuin hyvä lintuvuosi tulee tänävuonnakin,jos muutaman munan tai poikueen näkee niin kuinka moni on pedot tappanut syksyyn mennessä.Toivotaan että jos tulee hyvä marja vuosi niin on ainakin syömistä linnuilla.Viime vunna oli alkukesästä paljon poikueta mutta oli huono marjavuosi niin oli kyllä syksyllä linnut hyvinkin nälkää näkeviä sääliksi kävi niitä mitä ampui eivät olleet hääppösiä suorastaan kitukasvusia jos vertaa muina vuonna saaneita.Ja sitten loput tappo pedot yhtenä aamuna oli kolme tuoretta raatoa metrin alueella tais haukka yllättää,jos muutenkin on kunto heikko niin ei siinä osaa puolustautuakkaan kunnolla toivotaan kumminkin parasta tälle vuodelle vaikka sää onkin kuin tropiikista.

[tetri]

[olsa]

Pienpedollakin on hajuaisti hyvä, silloin kun emo pelätetään pesästä hajut kantaantuu kauaks.
Häirintä pesimäaikana pitäisi saada mahdollisimman vähiin.
Ei ajokoirakaan helpolla saa jänistä liikkeelle, ellei pupu yhtään liikahda.
Löysä koira saa ajon herkästi, kun jänis vähän liikahtaa makuulla haju kantaantuu kauaks.

[jussijänismies]

[Lahtaaja]

[tetri]

[Puuhapete]

[jussijänismies]

[Lahtaaja]

[xyxy]

Täällä tehdään metsänhoidosta yleistä politiikkaa. On selvästi Lähteen ja selvästi Kuuselan miehiä. Kummankaan professorin puhdaslinjainen metsänhoitomuoto ei ole hyväksi luonnolle, jos metsiä nyt yleensä aiotaan käyttää kansantalouden tulonlähteenä.

Ns. jatkuva kasvatus toimii huonosti männyllä, jos ollenkaan. Puuta ei muutenkaan pidä yrittää kasvattaa sellaisella pohjalla ja tavalla, jolla se ei menesty. Kuusella asia toimii, mutta korjuun aiheuttamat juuristovauriot lisäävät ”maannousemaa” siinä määrin, että tulokset eivät ole hyviä. Tietysti voidaan siirtyä takaisin hevospeleihin ja yhden euron tuntipalkkaan ja korjata tai vähentää korjuuongelmaa.

Suomalaisten metsien käytössä ollaan menossa kohti aikaa, jolloin metsistä korjataan polttopuuta ja sahapuuta (hukan yliampuen ilmaistuna). Havusellupuun tarve vähenee huimaa vauhtia, joka näkyy mm. meillä siinä, että vähän käytettyjä sellutehtaita laitetaan kiinni (Kaskinen). Päiväntasaajalle nousee sellutehtaita meidän suomalaistenkin toimesta kohinalla. Puun kierto on siellä 7 vuotta.

Tuolla esillä olleessa ohjeessa todetaan, että metsojen soidinpaikkojen välisen etäisyyden tulisi olla enintään 10 – 15 km, muuten kannat isoloituvat ja kait sitten sukurutsan vaara lähinnä lisääntyy. Mutta sopii kysyä, missäpäin Suomea ollaan tilanteessa, jossa soidinten väliset etäisyydet olisivat tuota luokkaa lähelläkään (jos alueella nyt yleensä metsoja esiintyy).

Soiden käytöstä kansantaloudessa ollaan montaa mieltä. Suomessa on ollut geologisen tutkimuslaitoksen mukaan joskus n. 10 milj. ha suota. Siitä 50 % on ojitettu lähinnä metsätalouskäyttöön ja suomalaisesta puusta huomattava osa tulee juuri noilta ojitetuilta soilta. Toki tuosta pelloiksi soita on kuokittu huomattavia määriä. Turvetuotannossa on n. 0,7 % kokonaissuoalasta ja varauksia vastaavaan toimintaan toinen mokoma. Soiden käyttö elinkeinotoimintaan on kyllä kovan luokan poliittista toimintaa, eikä ole selvää, mikä on järkevää. Suosta nostettu turve ei ole biopolttoaine vaikka onkin hyvinkin nuorta kasvismassaa, mutta ei se ole öljyn tai kivihiilen tavoin fossiilinenkaan polttoaine. Lähiaikoina tulee esille, että turve luokitellaan omaksi polttoaineluokakseen, jolla kiertoaika on pidempi, kuin puulla mutta vain promillen osia varsinaisten fossiilisten polttoaineiden ”kiertoajasta”. Turve saa ”synninpäästön” kivihiiltä kovempana kasvihuonekaasujen (lähinnä CO2) tuottajana. Nykyään suon lasketaan puskevan turvebiomassaa n. 1mm/vuosi. Se vastaa 10 m3 kasvua/ha, joka on hyvän metsän kasvuvauhti.

Suomen metsäkanalintukannat ovat olleet todennäköisesti -tiheimmät koskaan- joskus 50 -60 –luvilla. Kotoperäisten pienpetopyynti on ollut hurjaa, vierasperäisiä petoja ei ollut lainkaan. Suo-ojituksien massiivinen vaihe osuu tuohon aikaan. Yksityismaiden metsiä hoidettiin rakennus- ja polttopuun tuotantoon. Toki melkoisia hakkuita tehtiin myös sotakorvausten maksamiseksi ja maan uudelleenrakentamiseksi, mutta valtion mailla hakkuut yltyivät paikoitellen valtaviksi (Osaran aukot, jotka nyt ovat koreita, joskaan -ei niin monimuotoisia- nuoria metsiä). Metsäojituksia pidetään yleensä todella pahana kanalintujen poikasille. Usein unohdetaan että ne lentävät jo muutaman päivän ikäisinä. Kanalinnut menestyvät metsissä, joissa on sopiva tiheys näkyvyyden kannalta. Metso soi metsässä, jossa on kallioalueita, näkyvyyttä luokkaa 100 m, ja puusto alkaen 40 -50 -vuotiasta. Pesintäalueeksi sopivat vastaavat metsät, mutta alustan tulee olla paremmin suojaa tarjoavia, siksi pienet jurovat kuusenturrit pitäisi säästää taimikkojen perkauksessa. Jne.

[Lahtaaja]

ASIAA!

[KurkkaHolli]

Kainuun RHP:n pääjehu hoitaa kantaa rajoituksin: http://www.yle.fi/tekstitv/txt/P504_03.html