Lääkärin tekemiin virheisiin kuolee joka vuosi 400

[Vortex]

[Kettu]

[Vortex]

[E_h_e]

Kehoitan tutustumaan:

www.finlex.fi /

Hakusanalla "Hoitovirhe" / "Potilasvahinko"

Oikeuskäytäntö /

Korkein oikeus /

Ennakkopäätökset 2 / 8 tapausta

Valitusluvat 0 / 0 tapausta

Muut kuin ennakkopäätökset 0 / 0 tapausta

Korkein hallinto-oikeus /

ratkaisuja 0 / 0 tapausta

Hovioikeudet /

ratkaisuja 1 / 2

Hallinto-oikeudet /

ratkaisuja 0 / 0 kpl

[Solifer]

Tietenkin lääkäritkin ovat ihmisiä ja kaikki ihmiset ei selviä vaivoistaan vaikka hoidettaisiin miten. Lopulta kaikki kuitenkin vielä kuolee.

Hoitovirhe ei kuitenkaan ole mikään "Act of god" vaan on määritelmän mukaan lääkärin tekemä virhe joka olisi ollut vältettävissä jos lääkäri olisi toiminut lääkärin ammattitaitovaatimusten mukaisesti. Toi kopteri ei liity asiaan mitenkään. Jos lääkäri tekee virhediagnoosin niin kyse on hoitovirheestä, tapahtui se ensiavussa, kopterissa, yleisötapahtumassa tai ihan missä vaan.

Itse kyllä ihmettelen tuota 400 hengenmenetystä, Suomessa kuolee sen verran paljon väkeä vuodessa että todellisia virheellisestä hoidosta johtuvia tapauksia on varmaan moninkertainen määrä. Epäsopivaan lääkitykseen kuolee varmasti myös väkeä mutta se ei välttämättä ole hoitovirhe koska kaikki allergioita ja muita lääkkeiden sopivuuksia ei tiedetä ennen kuin kokeillaan sairastuneella henkilöllä miten se juuri hänelle sopii.

Muistetaan kuitenkin että esim. kuolemantuottamus on asia josta Suomessa seuraa lähes aina rangaistus. Hoitovirheestä harvemmin koska sen toteaminen vaatisi aika pitkälliset oikeudenkäynnit ja selvitykset. Niitä taas ei kovin moni viitsi lähteä hakemaan koska a) kuollut on kuollut, b) hoitovirhetuomio ei tuo kuollutta takaisin joten omaiset ei jaksa tapella asiasta ja c) asiassa osallisena olevan lääkintahuolto-organisaation edun kannalta ei kannata epäselviä juttuja lähteä setvimään. "Raato hautaan ja lasku omaisille ja seuraava potilas hoitoon" on organisaation kannalta tuottavin toimintamalli.

[E_h_e]

Näitä hoitovirheasioita on ymmärtääkseni koko ajan esitutkinnassa ja niiden esitutkinta käynnistyy yleensä:
1. Omaisten tekemästä tutkintapyynnöstä.
2. Esitutkinta tai syyttäjäviranomaisen aloitteesta.
3. Läänin oikeuslääkärin kuolinsyylausunnossa tekemästä aloitteesta hankkia lausunto TEO:lta (= Terveydenhuollon oikeusturvakeskus).
4. TEO:n aloitteesta.
...

Asiaa sivuavia säädöksiä ovat mm.:

Laki kuolemansyyn selvittämisestä (1.6.1973/459)
...
3 LUKU Oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen
...
7 §

Kuolemansyyn selvittämiseksi on poliisin suoritettava tutkinta.
...
2) kun kuoleman on aiheuttanut rikos, tapaturma, itsemurha, myrkytys, ammattitauti tai hoitotoimenpide tahi kun on aihetta epäillä kuoleman johtuneen jostakin sellaisesta syystä; tai
...

Asetus kuolemansyyn selvittämisestä (21.12.1973/948)
...

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (28.6.1994/559)
...
26 § Seuraamukset virheellisestä toiminnasta
...
27 § Ammattitoiminnassa tehty rikos
...
28 § Kykenemättömyys toimia ammatissa
...

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (17.8.1992/785)
...
2 LUKU Potilaan oikeudet
...
3 § Oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun
...
4 § Pääsy hoitoon
...
8 § Kiireellinen hoito
...
11 § Potilasasiamies
...
4 LUKU Potilasasiakirjat
...
12 § Potilasasiakirjat ja hoitoon liittyvä muu materiaali
...

Kansanterveyslaki (28.1.1972/66)
...

Mielenterveyslaki (14.12.1990/1116)
...

Erikoissairaanhoitolaki (1.12.1989/1062)
...

Tartuntatautilaki (25.7.1986/583)
...

Rikoslaki (19.12.1889/39)
...
21 luku Henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista
...
8 § Kuolemantuottamus
...
9 § Törkeä kuolemantuottamus
...
10 § Vammantuottamus
...
11 § Törkeä vammantuottamus
...
15 § Pelastustoimen laiminlyönti
...
40 LUKU Virkarikoksista
...
9 § Virkavelvollisuuden rikkominen
...
10 § Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen
...

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä (19.1.2001/99)
...

Lisätietoja: Finlex

[E_h_e]

"...Muistetaan kuitenkin että esim. kuolemantuottamus on asia josta Suomessa seuraa lähes aina rangaistus. Hoitovirheestä harvemmin koska sen toteaminen vaatisi aika pitkälliset oikeudenkäynnit ja selvitykset..."

Hoitovirhe tai potilasvahinko on usein synonyymi jollekin tai joillekin näistä käsitteistä , vammantuottamus, törkeä vammantuottamus, kuolemantuottamus, törkeä kuolemantuottamus, virkavelvollisuuden rikkominen ja tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen.

Aina kyseessä on siis joku virkarikos ja sitten joku näistä RL 21 luvun nimikkeistä.

Silloin kun epäillään jonkun syyllistyneen jonkun tai joidenkin yllä mainittujen käsitteiden mukaiseen rikoksiin kyseessä on Esitutkintalain (30.4.1987/449) tarkoittama esitutkinta;

Esitutkinnan toimittamisvelvollisuus
2 §
Poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että rikos on tehty.

...

Normaali kuolemansyyn tutkinta on Poliisilain (7.4.1995/493) 4 luvun
(Poliisitutkintaa koskevat säännökset) tarkoittamaa toimintaa:

37 § Poliisitutkinta

38 § Henkilön asema poliisitutkinnassa

39 § Saapumisvelvollisuus ja tutkinnan turvaaminen

Lisätietoja: Finlex

[Solifer]

Taisti Ehe itse todistaa noilla oikeudenkäyntitilastoilla että Suomessa erittäin harvoin kuolemaanjohtaneita, tai muitakaan, hoitovirheitä viedään oikeuteen. Se että ehkä pitäisi viedä on aivan toinen juttu. Tilastosi todistaa että näin ei tapahdu.

Jos oletetaan että 400 kuolemaanjohtavaa hoitovirhettä tapahtuu VUOSITTAIN ja silti oikeustapauksia on YHTEENSÄ vain 10 kpl niin se todistaa että enempi harvoin niitä oikeuteen viedään. Maallikko ei muutenkaan pysty todistamaan mitään jos terveydenhoito-organisaatio tai sen jäsenet pyrkii peittelemään kollegojen pikkumokia.

Poliisi harvemmin epäilee rikoksen tapahtuneet jos sairaala ilmoittaa että henkilö menehtyi kaikista hoitotoimenpiteistä huolimatta. Rivipoliisinkin ammattitaito voi olla koetuksella jos ammattilääkärit alkavat peittelemään totuutta tai jättävät ainakin jotain oleellista kertomatta.

Suomessa ei taida olla tiedossa ainuttakaan ns. "kuoleman enkeli" -tapausta jossa lääkäri tai sairaanhoitaja tietoisesti ja tahallaan tappaisi potilaita väärällä tai liian isolla lääkityksellä. Joko meillä on hyvät systeemit tai sitten kukaan ei vielä ole jäänyt kiinni. Maailmalla näitä aika tasaisesti eri maissa paljastuu, uhrit yleensä raihnaisia vanhoja ihmisiä joiden kuolemaa ei sinänsä kukaan hirveästi ihmettele.

[E_h_e]

"Taisti Ehe itse todistaa noilla oikeudenkäyntitilastoilla että Suomessa erittäin harvoin kuolemaanjohtaneita, tai muitakaan, hoitovirheitä viedään oikeuteen. Se että ehkä pitäisi viedä on aivan toinen juttu. Tilastosi todistaa että näin ei tapahdu."

Niin, nyt on vain niin, että hyvin harvat tapaukset päätyvät Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksiksi tai vuosikirjaan muina kuin ennakkopäätöksinä.

Tapauksia on todellisuudessa yllättävän paljonkin ja jos seuraa tiedotusvälineitä niin lähes viikottain myös näistä tapauksista langetettuja tuomioita julkistetaan.

"Jos oletetaan että 400 kuolemaanjohtavaa hoitovirhettä tapahtuu VUOSITTAIN ja silti oikeustapauksia on YHTEENSÄ vain 10 kpl niin se todistaa että enempi harvoin niitä oikeuteen viedään. Maallikko ei muutenkaan pysty todistamaan mitään jos terveydenhoito-organisaatio tai sen jäsenet pyrkii peittelemään kollegojen pikkumokia."

Lääkärit ovat hyvin kollegiaalinen ammattikunta. Tosin se kollegiaalisuus on murtumassa pikkuhiljaa.

"Poliisi harvemmin epäilee rikoksen tapahtuneet jos sairaala ilmoittaa että henkilö menehtyi kaikista hoitotoimenpiteistä huolimatta. Rivipoliisinkin ammattitaito voi olla koetuksella jos ammattilääkärit alkavat peittelemään totuutta tai jättävät ainakin jotain oleellista kertomatta."

Oleellista näissä tapauksissa on tämä oikeuslääketieteellinen kuolemansyynselvittäminen, jonka merkittävä osa on ruumiinavaus, josta laaditaan ruumiinavauspöytäkirja ja sen merkittävin osa on kuolinsyylausunto.

Läänin oikeuslääkärin suorittama ruumiinavaus ja sen perusteella laadittu kuolinsyylausunto ovat merkittävä peruste esitutkinnan käynnistämiselle.

Yleensä ennen esitutkinnan käynnistämistä asiasta pyydetään vielä Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (TEO) lausunto, joka perustuu mm. TEO:n käyttämien asiantuntijalääkärien lausuntoihin.

Esitutkinnassa oleellisessa osassa ovat potilasasiakirjat.

"Suomessa ei taida olla tiedossa ainuttakaan ns. "kuoleman enkeli" -tapausta jossa lääkäri tai sairaanhoitaja tietoisesti ja tahallaan tappaisi potilaita väärällä tai liian isolla lääkityksellä. Joko meillä on hyvät systeemit tai sitten kukaan ei vielä ole jäänyt kiinni. Maailmalla näitä aika tasaisesti eri maissa paljastuu, uhrit yleensä raihnaisia vanhoja ihmisiä joiden kuolemaa ei sinänsä kukaan hirveästi ihmettele."

Niinpä!

Koko tässä asiassa et ole väärässä, mutta et täysin oikeassakaan. Tapasi käsitellä tätä asiaa on vain niin kovin musta-valkoinen.

Näiden asioiden tutkinta on hyvin vaativaa ja sitä ei todellakaan tee mitkään rivipoliisit. Yleensä näitä hoitovirhe- ja kuolemansyyntutkinta-asioita hoitavat väkivaltarikostutkijat.

Tutkinta edellyttää sitä, että on perehdyttävä potilasasiakirjoihin ja niissä käytettyyn lääketieteelliseen sanastoon sekä ymmärrettävä mitä tutkinnanalaisessa tapauksessa ja sen hoitotoimenpiteissä on oikein tapahtunut.

Se, että näihin tapauksiin on alettu suhtautumaan vakavasti näkyy myös alan lainsäädännön kehittymisessä.

Ymmärtääkseni TEO seuraa näitä tapauksia ja heillä ilmeisesti on varsin tarkat tiedot kaikista tapauksista ja erityisesti niistä tapauksista, jotka ovat johtaneet tuomioon.

[Solifer]

Korjaa Ehe jos olen väärässä mutta eikös tutkintakynnys jää ylittymättä jos sairaala vaan toteaa lyhyesti että potilas menehtyi rutiinitoimenpiteen jälkikomplikaatioihin ? Eihän Suomessa tehdä ruumiinavauksia kuin poikkeustilanteissa eli jos asiassa on jotain epäselvää.

Jos 69-vuotias henkilö menehtyy ohitusleikauksen jälkimainingeissä niin oma käsitykseni on että se menee "henkilön korkean iän" piikkiin eikä mitään massiivisia tutkintoja edes aloiteta kun "ei ole syytä epäillä". Ellei joku hoitoon osallistunut ammattilainen nosta meteliä kollegan törttöilyistä. Tällaisten "normaalien kuolemantapausten" takana voi kuitenkin olla myös hoitovirheitä mutta kun asia sopivasti kirjataan niin homma menee ns. normaalina kuolemantapauksena.

En nyt väitä että Suomessa lääkärit näin menettelisi laajasti mutta väitän että jos he haluaisivat näin menetellä esimerkiksi yhdessä sairaalassa niin ulkopuolisen olisi hyvin vaikea todistaa mitään muutakaan.

Toivon että TEO seuraa hyvin tarkasti myös niitä kuolemantapauksia joista ei mitään oikeusjuttuja ole nostettu. Eli seuraa sitä, kuoleeko jonkun lääkärin tai sairalaan potilaista epätavallisen suuria määriä.

[E_h_e]

"Korjaa Ehe jos olen väärässä mutta eikös tutkintakynnys jää ylittymättä jos sairaala vaan toteaa lyhyesti että potilas menehtyi rutiinitoimenpiteen jälkikomplikaatioihin ? Eihän Suomessa tehdä ruumiinavauksia kuin poikkeustilanteissa eli jos asiassa on jotain epäselvää..."

Korjaan.

Ruumiinavauksia on sekä lääketieteellisiä että oikeuslääketieteellisiä.

Tämä oikeuslääketieteellinen kuolemansyynselvittäminen on varsin rutiininomainen toimenpide.
Joinakin vuosina oikeuslääkäripäivillä on huomiota kiinnitetty suureen tarpeettomina pidettyjen oikeuslääketieellisten kuolemaansyynselvittämisten määrään, joista aiheutuu vuosittain melkoiset menot. Tälläisiä tarpeettomina pidettyjä ovat mm. useimmat kotikuolemat, joissa taustalla on vahva sairaushistoria.

Olen ymmärtänyt, että useimmissa sairaalakuolemissa hoitava lääkäri alistaa jo etukäteen lääninoikeuslääkärille harkitsemansa kuolintodistukset. Joka tapauksessa ne kaikki tarkistaa jälkikäteen lääninoikeuslääkäri.

Tämä nyt taitaa olla sellainen asia ettei siitä saa kehiteltyä kummoista salaliittoteoriaa.

Lisätietoja:

http://www.laaninhallitus.fi/lh/etela/sto/home.nsf/pages/D59493AC66C498D9C2256CA20044CA44?opendocument

...Etelä-Suomen läänissä vuonna 2004 tehtiin 2498 oikeuslääketieteellistä ruumiinavausta...

http://www.oll.helsinki.fi/content.asp?route=1846.2580

[E_h_e]

Ruumiinavaukset Suomessa yleisempiä kuin muissa maissa

Suomalaiset eivät halua jäädä epätietoisuuteen vainajien kuolinsyystä. Oikeuslääketieteen emeritusprofessori Jorma Hirvonen Oulusta kertoo, että kaikista vainajista joka viidennelle tehdään oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus. Tämä tarkoittaa noin 10 000:ta avausta vuodessa. Kun mukaan lasketaan vielä lääketieteelliset ruumiinavaukset, joka kolmas vainaja avataan kuolinsyyn selvittämiseksi.
...

http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2004-02-20,104:2:206316,1:0:0:0:0:0:

[Vieras 1*]

Toinen esimerkki siitä mikä on todellisuudessa vaarallista:

[Anttiman]

[quote="Vieras 1*"]Toinen esimerkki siitä mikä on todellisuudessa vaarallista:

[Solifer]

Ruokaan tukehtui vuonna 2004 Suomessa 96 henkilöä joista 38 oli päihdyksissä.

Ampuma-asekieltoa tehokkaampi konsti vähentää kuolemia lienee siis kieltää ruokailu päihtyneenä. Sääntöä rikkovat saisi sakkoa. Kolmannesta rikkeestä otettaisiin kauppojen etukortit pois