Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
jarno.j.t Kanta-asiakas
Liittynyt: 02 Maa 2010 Viestejä: 926
|
Lähetetty: 21.12.2010 20:47 Viestin aihe: |
|
|
"Kuitenkin vesistöalueilla suoritetuissa tehopyynnissä alueen lintkanta kohosi selvästi, olisi täti Kauhalakin taluttanut sen supin linnun pesälle..."
Muistan lukeneeni samanlaisesta tutkimuksesta , mutta muutama mäyrä mikä oli loukussa oli päästetty vapaaksi kun tarkoituksena oli tutkia vieraspetojen vaikutusta lintukantaan , ja ei liene yllätys että supien tehopyynnillä vaikutusta pesinnä onnistumiseen ainakin ks. tutkimuksessa oli...toisaalta aika turha koko tutkimus itsestään selvästä asiasta..
Kettu,mäyrä ja näätäkin kuuluvat alkuperäisiin pienpetoihimme mitkä toki verottavat pienriista kantaamme...
Viimeinen muokkaaja, jarno.j.t pvm 21.12.2010 23:10, muokattu 1 kertaa |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Jahikainen Kanta-asiakas
Liittynyt: 02 Hei 2008 Viestejä: 130 Paikkakunta: Kangasniemi
|
Lähetetty: 21.12.2010 21:01 Viestin aihe: |
|
|
Ja paljonhan se riippuu eläimen elinympäristöstä ja olosuhteista, että mitä käytetään ravinnoksi. Jos jossain käy supikoira omenapuun alla aterioimassa, niin eihän se tarkoita että supikoirat käyttävät ravinnokseen pääsääntöisesti omenoita.
Eikä jätä mäyräkään linnunpesiä ym. rauhaan vaikka kuinka olis kastematojen etsintä käynnissä.. Yksilöllisiä eroja on varmasti molemmissa lajeissa melko paljon. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
juse Kanta-asiakas
Liittynyt: 01 Jou 2004 Viestejä: 4726
|
Lähetetty: 22.12.2010 01:27 Viestin aihe: |
|
|
no joo tuosta kosteikkojen supien poistosta on jotain tutkimuksia ollutkin.
mutta entä tuo mäyrä... oskari? Come on.. _________________ Hatun noston kruunaa roston, suussa palaa sippiboston |
|
Takaisin alkuun |
|
|
jarno.j.t Kanta-asiakas
Liittynyt: 02 Maa 2010 Viestejä: 926
|
Lähetetty: 22.12.2010 11:37 Viestin aihe: |
|
|
On siitäkin kuullut kanssa pienpetopyytäjiltä juttua että vaikka jollakin alueella on todella tehokkaasti pyydetty vieraspetoja , lähinnä supikoiraa , niin se tyhjiö täyttyy ihan viikoissa...
Mäyrän ruokavalio netistä poimittuna Ruokavalioon vaikuttaa elinalue, mutta yleisesti mäyrän ruokavalio on varsin laaja. Tanskassa sen pääravintoa ovat kosteina öinä kastemadot, ja kesäisin ruokavalioon kuuluvat sittiäiset, kiitäjät, herhiläiset, mehiläiset sekä näiden pesät. Myös hyönteisentoukat, kotilot, siemenet, linnunpoikaset, munat, pikkunisäkkäät ja haaskat kelpaavat mäyrälle. Näätäeläimet eivät tavallisesti syö kasvisravintoa, mutta tässä mäyrä tekee poikkeuksen. Vilja, varsinkin kaura ja maissi, sekä marjat ja hedelmät ovat sen suosiossa.
Niin , onkohan mäyrän vaikutusta lintujen pesinnän onnistumiseen tutkittu , jotkuu lähteet väittävät vaikutuksia liioitelluiksi , omalla pienellä järjellä ajateltuna niin alueelliset erot vaikuttavat kai asiaan...ei kai mäyrä kaikki ruokaisena hirvittävän pitkiä matkoja linnunpesiä käy metsästämässä jos pesäluolan likellä on vaikka viljaa yms. , mutta varmasti herkuttelee linnun munilla/poikasilla jos kohdalle sattuu..
Edit: joskus olen kuullut vertauskuvallisesti miksi vieraspetoja pidetään niin "pahoina" : mitä käy jos minkki pääsee kanatarhaan tappaa todennäköisesti jokaisen kanan , mitä jos kettu vierailee lintujen luona nappaa vaan sen minkä syö... |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Oskari Kanta-asiakas
Liittynyt: 15 Elo 2004 Viestejä: 4246
|
Lähetetty: 22.12.2010 20:37 Viestin aihe: |
|
|
juse kirjoitti: | no joo tuosta kosteikkojen supien poistosta on jotain tutkimuksia ollutkin.
mutta entä tuo mäyrä... oskari? Come on.. |
Mitä tarkoitat?
Etkö ymmärrä lukemaasi?
Mäyrä käy haaskalla, syö lintujen munat ja poikaset, näätäeläimenä omaa hyvän hajuaistin.
Lukumääräisesti supia pienempi kanta mutta on alueita joilla on todella vahva mäyräkanta ja syö muitakin kun matoja vaikka se Kauhala nyt sitten kirjoittelee marjaravinnosta tutkimustuloksineen... |
|
Takaisin alkuun |
|
|
tapmar Kanta-asiakas
Liittynyt: 11 Hei 2006 Viestejä: 2712 Paikkakunta: polulla
|
Lähetetty: 22.12.2010 20:51 Viestin aihe: |
|
|
Eiköhän meillä olevat petonisäkkäät ole liki kaikki lopulta sekasyöjiä? Ymmärtääkseni sudet popsii saaliseläimistä mahan sisältöineen. Karhukin syö monenlaista ravintoa - Avarassa Luonnossa näytettiin taannoin, kun karhu söi kilokaupalla vesiperhosia. Käsittääkseni supikoirat menestyvät osaltaan juuri siksi, että ovat niin kaikkiruokaisia.
Ja menestyvien petoeläinten toimintamalliinhan kuuluu helpoimman aterian tie - eli jos kastematoja on tarjolla viljalti, niin syödään sitten niitä. _________________ http://www.tapiolantakamailla.com/ - Ulkoilmaelämän tunnelmapaloja |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Kumijorma Kanta-asiakas
Liittynyt: 17 Huh 2008 Viestejä: 276 Paikkakunta: Kaakonkulmilla
|
Lähetetty: 22.12.2010 20:51 Viestin aihe: |
|
|
Mäyriä ku on tutkittu ja pannotettu niin yllättävän iso reviiri oli tutkimuksen mukaan,mutu tuntumalta muistaakseni n.12km oli sanonut se tutkija siel infotilaisuudes missä kaverit oli ollu kuulemas. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
ajava Kanta-asiakas
Liittynyt: 24 Kes 2008 Viestejä: 1251
|
Lähetetty: 22.12.2010 22:37 Viestin aihe: |
|
|
Pedon pesän luona ei kanalinnun pesä kauan vanhene ja petoja paikat täynnä yleisesti ottaen.Mäyrällä ja supilla on tosiaankin pitkät taipaleet,nimittäin ajokoira kun jälkii ja gps seuraa on mestat muita kuin marjamaita. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Lonely Hunter Kanta-asiakas
Liittynyt: 02 Huh 2009 Viestejä: 240 Paikkakunta: Forssa
|
Lähetetty: 27.12.2010 22:24 Viestin aihe: |
|
|
2 viikkoo sitte otettiin meikäläisen sakemannilla ekat supit ladon alta. Tuloksena 3 supia, koira 8kk(tarkinrannan nuffi). Laitan kuvan kun saan sen ulos tosta kännykästä. _________________ Jos ohi tähtää niin ohi menee |
|
Takaisin alkuun |
|
|
EsaP Kanta-asiakas
Liittynyt: 22 Syy 2006 Viestejä: 1284 Paikkakunta: Paimio
|
Lähetetty: 27.12.2010 23:00 Viestin aihe: |
|
|
Oskari kirjoitti: |
Mäyräkin syö matoja ja marjoja eikä tee luonnolle vahinkoa, kummallinen näätäeläin eikö vaan, paljon saa kasiaisia syödä kun painoaan nostaa talven varalle useita kiloja, energiaa kuluu kun noita matojakin koittaa kaivella. |
Eiköhän se mäyrä nosta painoaan ja kerää rasvaa samalla tavalla kuin karhukin eli kasviskunnan tuotteilla. Syksyllä viljaa, marjoja ja muita runsaasti öljyjä sisältäviä kasviksia. Supikoiralla myös samanlainen ravinto. Keväällä ja kesällä ravinto on taas proteiinipitoista eli madoista nisäkkäisiin ja lintuihin. Muutamalla supilla tai mäyrällä kanalintumailla ei ole mitään merkitystä kantaan, mutta nuo vesistöjen äärellä seikkailevat veijarit aiheuttavat kyllä ison kolon vesilintukantaan. _________________ Tämmöst tänään ja huomenna sitte jotain ihan muuta. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Pohjolanmies ***
Liittynyt: 02 Tam 2005 Viestejä: 1104 Paikkakunta: Keski-Suomi
|
Lähetetty: 27.12.2010 23:31 Viestin aihe: |
|
|
EsaP kirjoitti: | Oskari kirjoitti: |
Mäyräkin syö matoja ja marjoja eikä tee luonnolle vahinkoa, kummallinen näätäeläin eikö vaan, paljon saa kasiaisia syödä kun painoaan nostaa talven varalle useita kiloja, energiaa kuluu kun noita matojakin koittaa kaivella. |
Eiköhän se mäyrä nosta painoaan ja kerää rasvaa samalla tavalla kuin karhukin eli kasviskunnan tuotteilla. Syksyllä viljaa, marjoja ja muita runsaasti öljyjä sisältäviä kasviksia. Supikoiralla myös samanlainen ravinto. Keväällä ja kesällä ravinto on taas proteiinipitoista eli madoista nisäkkäisiin ja lintuihin. Muutamalla supilla tai mäyrällä kanalintumailla ei ole mitään merkitystä kantaan, mutta nuo vesistöjen äärellä seikkailevat veijarit aiheuttavat kyllä ison kolon vesilintukantaan. |
Riippuu varmaankin hyvin pitkälti alueesta. Ei varmaan Paimiossa vaikuta, kun tuskinhan siellä on kanalintujakaan. Täällä missä niitä on, niin alkaa munat kyllä maistumaan. Väkisinkin niihin törmää kun supi/mäyrä vähän jaloittelee.
Vesistöjä täällä saa supit kierrellä kyllä ihan rauhassa, ne muutamat hassut telkät mitä mettälammilla on säästyy kyllä pöntöissään. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
EsaP Kanta-asiakas
Liittynyt: 22 Syy 2006 Viestejä: 1284 Paikkakunta: Paimio
|
Lähetetty: 28.12.2010 02:00 Viestin aihe: |
|
|
Pohjolanmies kirjoitti: | EsaP kirjoitti: | Oskari kirjoitti: |
Mäyräkin syö matoja ja marjoja eikä tee luonnolle vahinkoa, kummallinen näätäeläin eikö vaan, paljon saa kasiaisia syödä kun painoaan nostaa talven varalle useita kiloja, energiaa kuluu kun noita matojakin koittaa kaivella. |
Eiköhän se mäyrä nosta painoaan ja kerää rasvaa samalla tavalla kuin karhukin eli kasviskunnan tuotteilla. Syksyllä viljaa, marjoja ja muita runsaasti öljyjä sisältäviä kasviksia. Supikoiralla myös samanlainen ravinto. Keväällä ja kesällä ravinto on taas proteiinipitoista eli madoista nisäkkäisiin ja lintuihin. Muutamalla supilla tai mäyrällä kanalintumailla ei ole mitään merkitystä kantaan, mutta nuo vesistöjen äärellä seikkailevat veijarit aiheuttavat kyllä ison kolon vesilintukantaan. |
Riippuu varmaankin hyvin pitkälti alueesta. Ei varmaan Paimiossa vaikuta, kun tuskinhan siellä on kanalintujakaan. Täällä missä niitä on, niin alkaa munat kyllä maistumaan. Väkisinkin niihin törmää kun supi/mäyrä vähän jaloittelee.
Vesistöjä täällä saa supit kierrellä kyllä ihan rauhassa, ne muutamat hassut telkät mitä mettälammilla on säästyy kyllä pöntöissään. |
Onko niillä törmäämisillä sitten vaikutusta kanalintukantaan? Paikallisesti ehkä hieman, mutta ei kokonaiskantaan. Et varmasti pysty sanomaan, että alueelle on tullut supeja tai mäyriä lintuja laskemalla. Noille linnuille olisi kyllä ottajia mutta kyllä ne osaa pesän suojaamisen taidon. Toiseksi kanalintumaastot eivät ole mitään ruoka-aittoja keväällä supin kaltaiselle otukselle. Sinne se hakeutuu peltojen ja kosteikkojen tuntumaan missä on ruokaa helpommalla saatavilla. Syksyllä tilanne muuttuu kun marjasato kypsyy ja silloin tulee törmäyksiä metsästäjien kanssa. On tietysti tärkeää pitää kanta pienenä, koska tiheällä kannalla nuo huonoarvoisemmatkin maastot kelpaavat. Kettu ja näätä on kanalinnulle huomattavasti pahempi vihollinen pesimä-aikaan. Kuitenkin on esim. etelä-pohjanmaalla alueita missä on runsas kettu- ja kanalintukanta. Yksilönä supi ja mäyrä on mainettaan parempi.
Niin ja kyllä meillä on kanalintuja. Teerikanta on vähintäänkin pysynyt samana jo vuosia ja metsokanta runsastunut. Meillähän ei ollut lyhennettyä metsästysaikaa kanalinnuille pl. metso joka on ollut rauhoitettu jo vuosikymmenet. Meiltä puuttuu vaan ne kanalinnustajat täältä ja isot metsät. _________________ Tämmöst tänään ja huomenna sitte jotain ihan muuta. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
tapmar Kanta-asiakas
Liittynyt: 11 Hei 2006 Viestejä: 2712 Paikkakunta: polulla
|
Lähetetty: 28.12.2010 02:33 Viestin aihe: |
|
|
Minusta supikoiran kanssa pitää muistaa, että se ei valikoi syömisiään pelkästään riistaeläimiin. Isokuovi on nykyään alueellisesti uhanalainen, töyhtöhyyppiäkin tuntuu olevan vähemmän kuin ennen ja monet kahlaajat ovat taantumassa. Nämä ovat tietysti monisyisiä asioita lähtien vaikkapa Ranskalaisista metsästäjistä, mutta esim isokuovin pesinnän epäonnistumisten pääasiallinen syy on pienpedoissa. _________________ http://www.tapiolantakamailla.com/ - Ulkoilmaelämän tunnelmapaloja |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Oskari Kanta-asiakas
Liittynyt: 15 Elo 2004 Viestejä: 4246
|
Lähetetty: 28.12.2010 20:03 Viestin aihe: |
|
|
EsaP kirjoitti: | Pohjolanmies kirjoitti: | EsaP kirjoitti: | Oskari kirjoitti: |
Mäyräkin syö matoja ja marjoja eikä tee luonnolle vahinkoa, kummallinen näätäeläin eikö vaan, paljon saa kasiaisia syödä kun painoaan nostaa talven varalle useita kiloja, energiaa kuluu kun noita matojakin koittaa kaivella. |
Eiköhän se mäyrä nosta painoaan ja kerää rasvaa samalla tavalla kuin karhukin eli kasviskunnan tuotteilla. Syksyllä viljaa, marjoja ja muita runsaasti öljyjä sisältäviä kasviksia. Supikoiralla myös samanlainen ravinto. Keväällä ja kesällä ravinto on taas proteiinipitoista eli madoista nisäkkäisiin ja lintuihin. Muutamalla supilla tai mäyrällä kanalintumailla ei ole mitään merkitystä kantaan, mutta nuo vesistöjen äärellä seikkailevat veijarit aiheuttavat kyllä ison kolon vesilintukantaan. |
Riippuu varmaankin hyvin pitkälti alueesta. Ei varmaan Paimiossa vaikuta, kun tuskinhan siellä on kanalintujakaan. Täällä missä niitä on, niin alkaa munat kyllä maistumaan. Väkisinkin niihin törmää kun supi/mäyrä vähän jaloittelee.
Vesistöjä täällä saa supit kierrellä kyllä ihan rauhassa, ne muutamat hassut telkät mitä mettälammilla on säästyy kyllä pöntöissään. |
Onko niillä törmäämisillä sitten vaikutusta kanalintukantaan? Paikallisesti ehkä hieman, mutta ei kokonaiskantaan. Et varmasti pysty sanomaan, että alueelle on tullut supeja tai mäyriä lintuja laskemalla. Noille linnuille olisi kyllä ottajia mutta kyllä ne osaa pesän suojaamisen taidon. Toiseksi kanalintumaastot eivät ole mitään ruoka-aittoja keväällä supin kaltaiselle otukselle. Sinne se hakeutuu peltojen ja kosteikkojen tuntumaan missä on ruokaa helpommalla saatavilla. Syksyllä tilanne muuttuu kun marjasato kypsyy ja silloin tulee törmäyksiä metsästäjien kanssa. On tietysti tärkeää pitää kanta pienenä, koska tiheällä kannalla nuo huonoarvoisemmatkin maastot kelpaavat. Kettu ja näätä on kanalinnulle huomattavasti pahempi vihollinen pesimä-aikaan. Kuitenkin on esim. etelä-pohjanmaalla alueita missä on runsas kettu- ja kanalintukanta. Yksilönä supi ja mäyrä on mainettaan parempi.
Niin ja kyllä meillä on kanalintuja. Teerikanta on vähintäänkin pysynyt samana jo vuosia ja metsokanta runsastunut. Meillähän ei ollut lyhennettyä metsästysaikaa kanalinnuille pl. metso joka on ollut rauhoitettu jo vuosikymmenet. Meiltä puuttuu vaan ne kanalinnustajat täältä ja isot metsät. |
Jännää kun useammalla paikalla jossa pyyntiä on aloitettu niin samoista ja tiedetystä mäyrien pesistä on otettu useana vuotena monia mäyriä ennen SEN KYSEISEn pesän saalismäärän laskua.
Toipa Joulupukki kirjasenkin metsästykseen liittyen, harmi kun ulkolaisen tulkitsema ja joukossa petolintuja ja niillä tapahtuvaa pyyntiä käsitellään liikaa.
Näädistä oli myös jotakin ja mäyräkin mainittuna, ruokavalio marjoista kauriinvasaan.
Tuo supikoirahan lukumäärällään ja nopealla lisääntymisellä on raaka veijari luonnossa MUTTA kyllä se mäyräkin pistelee ne munat,poikaset tai vaikka aikuisen linnun poskeensa.
Pelkkä mettäkana ei varmaan ole missään paikkakunnalla ainoa luonnon eläin?
Noistahan taitaa ksk-määräisesti 1 kuoritunut elää aikuiseksi asti / pesä.
Josko se mäyrä sitten popsii koko pesän munat niin eihän se poista kun yhden linnun...
Ihmetyttää vaan kun on tutkimuksia ym hömppää mikä vetää monet mukaansa, mitä noita tilastoja tms on seuraillut niin niillä esitetään mitä laatija tahtoo.
Eli jos alueella on vahva mäyräkanta niin kyllä se tekee sille muulle luonnolle hallaa ja se valitus kuinka mäyriä on vähän on taas näköhavaintojen vähyyttä monilla jotka eivät luolapyyntiä harrasta... |
|
Takaisin alkuun |
|
|
jarno.j.t Kanta-asiakas
Liittynyt: 02 Maa 2010 Viestejä: 926
|
Lähetetty: 30.12.2010 01:53 Viestin aihe: |
|
|
Eli jos alueella on vahva mäyräkanta niin kyllä se tekee sille muulle luonnolle hallaa ja se valitus kuinka mäyriä on vähän on taas näköhavaintojen vähyyttä monilla jotka eivät luolapyyntiä harrasta...
+1 , mäyrää harvempi "marjastaja" ikinä edes näkee... , tosin mäyriä on paikotellen aika runsaasti..
Ihmisen toimesta on metsiä muutettu , soita ojitettu yms. kuin myös vieraspetoja saatu riemuksemme eli metsäneläimiemme elinolosuhteita muutettu viimisen 100v aikana aika rajusti , ei tästä kauaa ole kun olin satumaisessa väittelyssä yhden ihmisen kanssa miksi Ilvestä pitää metsästää..metsästys se jakaa aina mielipiteitä , on niitäkin keiden mielestä ei metsäkanoja tulisi lainkaan pyytää , mutta hirvestämään vaan..jne.. , sitten myös minunlaisia ketä käy pienpedosta-hirvellä.. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|