Vesilintulammen tekeminen

kolopesijä · Lähetetty: 12.11.2009 22:56 Viestin aihe:

Jos lampi ns. pohjaton eli mutaa riittää metritolkulla on räjäyttämällä ruoppaaminen melkosen vaikeaa. Tälli pitää olla helkatin iso ja se pitäisi saada melko syvälle.
Me yritettiin erästä mutalikkoa kerran, joka on juurikin mallia pohjaton. Jäähän reikä ja reilu 20 kiloa aniittia pönttöön, joka paineltiin n. metrin syvälle mutaan. Komea oli jytky mutta paine karkasi selkeästi taivaalle.

Samaan reikään sitten ehkä hiukan reilumpi satsi ja paineltiin niin syvälle kun saatiin. Nyt syntyi jo n. 40 senttiseen jäähän reikä jolla halkaisijaa n. 10m, ja mutaa pitkin lumista tannerta. Keväällä ei kuitenkaan meinannut edes erottaa räjähdyskohdan monttua.

Pienoinen pettymys oli itselle teho, mutta varmasti toimisi paremmin jos alla olisi kovaa mistä räjähde pääsee "ponnistamaan". Myöskin siihen, että tällin saa tarpeeksi syvälle kannattaa varmasti panostaa.

ASS · Lähetetty: 13.11.2009 10:24 Viestin aihe:

Veden pinnan nosto ei lammella onnistu, koska se vaikuttaisi myös pelto ojien pintaan ja pellot lammen ympärillä ei tahdo kestää nytkään. Tuommoisesta imuruoppauksesta en ole kuullutkaan, minkälaisilla koneilla tämä suoritetaan? Lampi tosiaan on juuri tämmöinen pohjaton lieju heteikkö, eli sen räjäyttämisen kanssakin voisi tulla juuri se ongelma, että räjäytetyt kohdat olisi hetken päästä taas täynnä muta velliä. Kun asiaa pohtii, niin kyllä se kaivaminen vain alkaa tuntua ainoalta järkevältä ratkaisulta. Mutta lammessahan ei talvellakaan ole jäätä kovin paljoa, koska vettä parhaimmillaan n. 40 senttiä ja umpijäässä. Eli ongelmaksi voi tulla tuon jään saaminen tarpeeksi kantavaksi.

mehtään · Kanta-asiakas Liittynyt: 21 Tam 2009 Viestejä: 1385

Onko mahdollista kuivattaa lammea joko laskuojalla tai sitten tehokkaalla pumpulla?
Sitten kuivana kaivinkoneen kanssa pohjasta p*skat veks.

Vepa · Lähetetty: 22.11.2009 18:19 Viestin aihe:

ei taida tyhjennykset auttaa jos pohja on pohjatonta savee Laughing

RacingLada · Kanta-asiakas Liittynyt: 15 Maa 2008 Viestejä: 370

Viikonloppuna kaivatettiin kaivurmiehellä pieni metsälampi. 25x15metriä suurinpiirtein, ei se mikään lintulätäkkö ole, mutta eihän se haittaakaan jos siihen jotain elämää tulisi. Keväisin alueella on aina ollut vettä reilusti joten kaivettiin siitä sitten vielä metri alaspäin. Syvyyttä siis n.2metriä.
Paljonkahan siihen pitäisi vettä ilmaantua suurinpiirtein viikossa, jotain lähteitä vissiin alueilla on. Kohta alkaa peittyä vedellä viimeisetkin pohjasavet.
_________________
Pienpetopyytäjä

sammeli · Lähetetty: 12.01.2010 22:53 Viestin aihe:

kinttu · Lähetetty: 07.03.2010 22:38 Viestin aihe:

Mikä avuksi kun lampare haisee viemärille? Eräkämppäni kupeessa on vanha lampi tai oikeastaan vanha joki uoma. Joki on joskus muinoin oikaistu suoraksi ettei se kulje peltojen keskeltä ja peltojen kohdalta vanha jokiuoma täytetty. Metsän laitaan jäänyt uoma jätetty auki, tavallaan pitkän malliseksi lammeksi. Vesi oli alunperin kirkasta puhtaan näköistä, mutta pari vuotta sitten ruopattiin yhdestä kohti muutama kauhallinen saunamökkiä silmällä pitäen. Tämä oli ilmeisesti virhe ja vesi ei ole sen jälkeen ollut entisensä. Lammen vesi on nykyään sameaa ja haisee hirvittävälle viemärille. Mikä neuvoksi? Sorsatkin haisevat niin kaamealle että en ole niitä sen koommin ampunut kyseisestä lammesta.
_________________
jokaiselle tulee joskus NOUTAJA

mehtään · Kanta-asiakas Liittynyt: 21 Tam 2009 Viestejä: 1385

En katsonut onko aiempia linkityksiä, mutta riista.fi sivuilta löytyy ainakin useimmat kosteikkoaiheiset Metsästäjä-lehden jutut pdf-muodossa:

http://www.riista.fi/?mag_nr=12&group=00000264

kinttu · Lähetetty: 09.03.2010 18:34 Viestin aihe:

Ei vaan ollut oikein helpotusta ongelmaani.
_________________
jokaiselle tulee joskus NOUTAJA

töyhtöhyyppä · Lähetetty: 09.03.2010 18:50 Viestin aihe:

Siinä on varmaan käynyt niin ihanasti, että olette kaivaessanne rouhassu maan alta kaikki vanhat mätänevät mäskit esiin. Voi olla jotain tekemistä myös happamuudella. Tosin hapan vesi on yleensä erittäin kirkasta.

Tulee vähän mieleen kotipaikkani lähellä olevat metsälammet, joiden rannat oli sellaista vetelää sammalikkoa. Siihen kun erehty astumaan, niin nousi pintaan aivan kammottava löyhkä. Siellä oli vuosien lehdet, risut jne kasvit ja kaikki mätänemässä/kaasuuntumassa sammalpeitteen alla.

Ehkä se vuosien saatossa rauhoittuu sunki lammella tuo haju? Kannattaa kuitenki testata happamuus ja tarvittaessa täräyttää vähän kalkkia veteen. Johan rupee laatu paranemaan. Tosin voi olla, että kasvillisuus rupee samalla rehoittaan.

kinttu · Lähetetty: 10.03.2010 19:40 Viestin aihe:

töyhtöhyyppä · Lähetetty: 10.03.2010 19:48 Viestin aihe:

Apteekissa myydään niitä kaivoveden mittaukseen tarkoitettuja liuskoja, mutta on suht "kallis" paketti. Ehkä tuollainen uima-allas testerikin kävisi, niissä ei tosin riitä asteikko kovin happamille vesille.

Ehkö hyvä on jotain 6,5-7,5? Alle 6 alkaa olla jo hapanta. Tuokin viittaisi happamuuteen, ettei lammessa kasva oikeun mitään. silloin siellä ei myöskään mikään "syö" sinne jääneitä ravinteita, jolloin kertyy noita happamia haisevia massoja (näin olen ainakin ymmärtänyt)

Kannattaa mitata kuitenkin. Minulla on jossain jemmassa laskukaavat, joilla lasketaan kalin tarve. Tarvii vain tietää suunnilleen lammen tilavuus..

Meillä on kans kalkitusprosessi edessä, jollei maanomistaja ole jo talven aikana käynyt heittään kalkkia jäälle. Laskin määrätki valmiiksi. Ei niihin hirveästi mene.. Dolomiittikalkkia suositellaan käytettäväksi...

Aris60 · Kanta-asiakas Liittynyt: 08 Huh 2004 Viestejä: 3295

No eikö se veden kalkitseminen ole sama kuin kantaisi säkillä valoa kellariin talven varalle? Ensimmäinen sade tulee niin kalkittu vesi menee ojaa myöten eteenpäin ja tilalle tulee hapan ympäristön vesi. Ainoastaan valuma-alueelle suoritettu kalkitus auttaa hiukan pidempään. Ja parantaa vielä ympäristön maanlaatua. Toinen mahdollisuus on kalkita lampeen tuleva laskuoja muutaman kerran kesässä. Se auttaa pikkuisen - kuin pissaisi pakkasessa housuun, hetken kuulemma lämmittää. Laskuoja ei saisi mielellään virrata suoraan lampeen, parempi olisi jos se suodattuisi hyvin kalkitun hiekan läpi ja myös humus vähenisi. Tanskalaiset suosittelevat suodatukseen kaislikkoa tai järviruokoa. Kaikki kaivettavat massat kannattaa kalkita hyvin runsaasti läjityksen yhteydessä. Tai ainakin niin tehdään aina kalojen poikasten luonnonvesilammikoiden kunnostuksen yhteydessä.

Unohtui sanoa. Se haju ei johdu happamuudesta vaan hapen puutteesta. Hapettamalla saadaan olosuhteita muutettua ja haju vähenee. Samalla ravinteita vapautuu aika runsaasti.

Metsnugis · Lähetetty: 10.03.2010 20:37 Viestin aihe:

Veden vaihtuvuus puhdistaisi veden, mutta varmaan työläs toteuttaa. Laskuvedet jostain ojasta lampeen ja edelleen lammesta pois.

töyhtöhyyppä · Lähetetty: 10.03.2010 21:02 Viestin aihe:

Joissain tapauksissa se voi olla juuri noin niinkuin Aris60 mainitsi. Varsin monesti nuo lammet on kuitenkin sellaisia joista ei vesi virtaa pois, eikä niihin tule vettä ojia pitkin.

Meillähän on pohjanmaalla ja suurimmassa osassa pohjois-pohjanmaatakin ongelmana hapan maa. Kuitenkin meilläkin on tehty ihan onnistuneita järvien kalkituksia ja ruotsissa käsittääkseni enemmänkin.

Onnistumiseen vaikuttaa pitkälle veden viipymä järvessä/lammessa. Tuollaisissa lammissa se on yleensä hyvinkin pitkä, jolloin kalkitus toimii paremmin.

Kalkkihan painuu sinne pohjaan ja liukenee pikkuhiljaa. Ongelmana voi olla lammen nopea rehevöityminen. Monesti se räjähtää ihan täysillä käsiin.

Suosittelen kuitenkin kalkitsemaan myös hieman lammen ympäristöstä, jos mahdollista. Siitähän sitä uutta vettä lampeen valuu sateiden ja sulamisvesien aikana.

Ei sen pitäisi kuitenkaan ihan noin epätoivoinen yritys olla, kuin Aris60 anta ymmärtää. Kannattaa ainakin kokeilla. Parhaimmillaan veden laatu paranee vuosiksi. Pahimmillaan vain hetkeksi Smile