Piipun vaihto P94S:ään

[Vieras]

Mäkiseltä tuli piippu postissa ja pitäis vaihtaa alkuperäisen piipun tilalle. Miten tuo vaihto tapahtuu? onko siinä mitään sellaista mitä pitäis ottaa huomioon vai onko se vaan että kuusiokoloruuvit auki, piippu pois ja uusi tilalle.

[Koheltaja]

Niin se suurinpiirtein menee, katso että sulkuväli tulee kohdalleen.

[Vieras]

Kopiopaperisuikale lukonpään ja piipun väliin ja ruuvit kiinni.

[Vieras]

Mikäs tämä tällainen sulkuvälinmittaustapa oikein on?

[Vieras]

Sitä sietääkin miettiä. Omassa Sakossa sulkuväli tiukattiin kanssa em. metodilla. Pitää vaan tietää mitä on tekemässä, hallita mittaustekniikka ja tietää sulkuvälin max ja minimimitat. Minimistä alaspäin mennessä sitten seuraa piekkarissa tiettyjä ongelmia.

Ja jos oikein haluaa olla tarkka ja asettaa sen samaan arvoon kuin alkuperäinen piippu, niin laittaa piipun perän ja lukon väliin ohutta lyijylevyä palan, pistää lukon kiinni ja mittaa lyijyn paksuuden sen jälkeen. Tämän jälkeen asennetaan uusi piippu ja tehdään sama tarkastus. Kun mitat täsmäävät ollaan tehdasasetuksessa. Sakon piekkarissa sulkuväli on käytännössä työstetty lukon päähän.

Jos halutaan tiukempi, työnnetään piippua syvemmälle, mutta kuitenkin huomioiden että lukon pään ei ole hyvä ottaa kiinni piipun perään. Siksi esim. ohut paperi tai kympin parin mellapelti on siinä syytä olla välissä. Jos tarvittavan pientä sulkuväliä ei saavuteta, joudutaan ottamaan lukon päästä pieni siivu pois, mutta tämän jälkeen voi olla melko varma etteivät kaikki paukut enää aseeseen käy. Omassani huomaa selvästi että joissakin halpispaukuissa on kantalaipan paksuuksissa melkoisia heittoja, mutta parempilaatuisilla ei ole havaitti jäykkyyttä.

[Sähikäinen]

Eihän tuo mikään mittaustapa ole. Toimenpiteen nimike taitaa olla paremminkin "sulkuvälin asetus kopiopaperin mittaiseksi".
Polliissilla on vinkkejä sulkuväleistä osoitteessa:
www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/externalfiles/sulkuvalit/$file/sulkuvalit.pdf

[Vieras]

Voihan sitä kutsua noinkin, mutta tässä tapakusessa se vaan pelaa vallan hyvin. On pelannut jo reilun 4000 ls verran.

Mainitsemastasi paikasta löytyy hyvin nuo sulkuvälit ja näppärä kaveri pystyy hyvin niiden mittojen avulla tarkastamaan missä mennään.

[Vieras]

Sitten Sähikäiselle selitettynä miten mittaat ko. Sakolaisesta helposti sen sulkuvälin.

Kun olet asettanut sen kopiopaperin tai mielummin (hyvin ohutta mellapeltiä koska se ei painu kasaan) lukon pään ja piipun perän väliin ja asettanut piipun paikalleen, otat ja mittaat sen paperin paksuuden. Sen jälkeen mittaat lukon päässa olevan syvennyksen syvyyden ja taas kerran tarpeeksi tarkalla mittavälineellä. Lasket nämä kaks lukua yhteen ja kas, siinähämn sinulla on sulkuvälin mitta. Mitä lähempänä ollaan minimiä, sen parempi.

[Sähikäinen]

Eipä taida ihan noin mennä sulkuvälin mittaus.
Mutta paprukonstihan sinällään on ihan kätevä apu keino piipun kiinityksessä.

[Vieras]

Kysyin Mäkiseltä asiaa ja Mäkinen sanoi että lukko kiinni ja piippu kiinni lukkoon ja ruuvit kiinni. Hän perusteli sillä että P94S lukossa on sulkuväli työstetty lukon päähän. Mitä haittaa siitä on että lukko koskettaa piippua jos sulkuväli on kunnossa?

[Sähikäinen]

No voi kökki! tämä sulkuväli asia jäi oikein vaivaamaan.
Jos pannaan se kopiopapru piipun ja lukon väliin niin siihen tulee välystä noin 0.1 milliä ja siihen lisätään se lukon pään upotus ,Olisiko se näin yleisesti ottaen ja hatusta tempastuna millin luokkaa niin sehän menee noista polliissin arvoista rajusti yli.
Pitäis varmaan vielä vähentää se patruunan kannan korkeus, mutta onkos sillä joku yleensä käytetty arvo?
Mites sitte kun on joku totsin rämä jossa piippun asemaa lukkoon nähden ei niinkään pääse siirtelemään?
Mitataanko lukon ja piipun välys silloin sillä lyijy klimppi konstilla?

[Koheltaja]

Tolla Mäkisen asennustavalla on pärjätty P94 piipun vaihdoissa vallan mainiosti, löytyi jostain kaapin pohjalta minimi/maksimitulkit ja näillä todettiin että kyseinen piipunvaihtometodi toimii ainakin omassa aseessa.

[Vieras]

On siinä hyvä olla vaikka ihan vaan pimppikarvan paksuinen rako. Tätä perusteli mm Aseseppä Löppönen sillä että jos tyrkätään piippu topakasti lukkoa vasten ja kiritään ruuvit kiinni, voi lukon avaus ruveta vaatimaan voimaa. Silloin ei ole minkäänlaiista toiminnallista välystä sulkuolkien ja rungon välissä. Tässä tapauksessa saattavat sulkuolat ensimmäisten satojen laukausten aikana kulua hieman jolloin siihen tulee toiminnan vaatima välys.

Ja jos sattuu jäämään lukon pään ja piipun perän valiin nuutama palamaton ruutihiukkanen, vaatii niiden puristaminen lukolla 0,000000 mm paksuisiksi huomattavasti enemmän voimaa kuin jos ne puristuisivat 0.1 mm paksuiksi. Ensinmainitussa tapauksessa taas kuluvat sulkuolat turhaan. Moni tuntuu ajattelevan että mitä pienempi välys, sitä parempi. Täytyy vain ottaa huomioon että tietyissä paikoissa on syytä olla välystä ja niihin on jo suunnitteluvaiheessa sellainen tehty.

Tästä samasta asiasta on hyvää esimerkki oman Tikka M65 sen sulkuolissa. Siinä ei piippu toki ottanut lukon päähän kiinni, vaan sama vaikutus saatiin aampumalla suuri määrä pelkästään kaluasupistettuja paukkuja joissa luoti joutui painumaan 0.5 mm hylsyyn syvemmälle lukkoa suljettaessa. Tämä oli aikoinaan suurta muotia. Nyt on sulkuolkien takareunat kuin rotan syömät. Metallia on lähtenyt leikkautumaan ja olkien takareunat kuluneet huomattavasti.

Mutta jokainenhan saa tehdä aseellaan ihan niinkuin haluaa.