Latauksen paineenmittaus aseessa...

[ark9c]

Tuolla webissä kuljeskellessa tuli moinen laite vastaan: http://www.shootingsoftware.com/pressure.htm ;
venymäliuska-anturiin perustuva paineenmittausvekotin nimenomaan aseen patruunapesän ja aina piippuun asti vallitsevan paineen mittaamiseen.
Onko kellään moisesta kokemuksia?
Vaikuttaisi suhteellisen helppokäyttöiseltä eikä edellytä aseeseen mitään isompia viritelmiä.
En tunne yksityiskohtia, mutta onko jollakin vastaavaan tarkoitukseen sitä piezo-jotain painemittaria käytössä?
Hieman polttelisi haulikon patruunoiden lataus ja homma pitäisi saada pysymään jotenkin paineen osalta hallinnassa...
Kaikki aiheeseen liittyvä kyllä kiinnostaisi.
jaska

[jave]

Muistini mukaan nim. Handella on ollut ko. kapistus aseessa kiinni, kysele kokemuksia häneltä.

[Sah_]

Luin itsekki tuon jutun, kiinnostava laite. Se jäi kaivelemaan miten piipun paksuus tai muut tekijät huomioidaan painelukemassa eli miten mittari kalibroidaan eri aseille. Heti tee-se-itse versio laitteesta mielessä askarruttaa myös onko liuskan resitanssi arvo eli paine arvo lineaarinen. Painemittarin voisi toteuttaa varsin yksinkertaisella elektroniikalla mutta liuska-anturin arvon muuttamiseksi paineeksi pitäsi tietää aiheesta enemmän. Asiasta enemmän tietävät ottakaa osaa keskusteluun!

Minua kiinnostaisi painelukemat kun yrittän 6PPC:llä piiskata 85 grainista kuulaa mahdollisimman suuriin nopeuksiin. Russiani ei anna oikein painemerkkejä ja nallin litistymiseen vaikutta nallin pehmeys. Nallit on kyllä läjässä mutta muistelen foorumilla joskus olleen juttua PPC:n paineenkestosta jota pidettiin varsin kovana. Heitänkin kysymyksen Esalle, Hemille tai kenelle tahansa asiantuntijalle miten voin kehitellä PPC:lle maksimilatausta? Nopeusmittari on käytössä.

[Vieras]

Tunnetulla patruunalla tuo kalibroidaan ja löytyy siitä kai jonkinlainen ennustava estimaattorikin.

[Esa Paananen]

Setä CIP määrittää 6mm PPC:n ja 6mm PPC-USA:n maksimipaineeksi 405 MPa, jonka mukaan näille patruunoille pesitetyt aseet ja ja hylsyt mitoitetaan. Toki ainakin uusien aseiden ja latauskomponenttien mitoituksessa käytetään suurta varmuuskerrointa, jonka ulosmittaaminen jää jokaisen omaan harkintaan.

Pesäpaineen "mittaus" epäsuorilla mittausmenetelmillä on aina enemmän tai vähemmän arviointa. Venymäliuska- ja aseen rekyylikiihtyvyyteen (ks. www.border-barrels.com) perustuva pesäpaineen mittaus antavat luotettavia tuloksia, kun halutaan verrata eri patruunoiden keskinäisiä pesäpaineita samassa aseessa. Sen sijaan absoluuttisen pesäpaineen määrittäminen on kyseisillä menetelmillä epäluotettavaa. Siihen kun tarvittaisiin kalibrointipatruunoita, jotka antavat ko. aseessa tietyn pesäpaineen. Aseet ovat tunnetusti yksilöitä, joten luotettavien kalibrointipatruunoiden valmistaminen saattaa muodostua työlääksi! Parhaimmillaan ko. mittausmenetelmät toimivat siten, että käytetään kalibrointiin tehdaspatruunoita. Nämä kun ovat periaatteessa CIP:n mukaisia. Mittauksella voidaan sitten määrittää, kuinka monta MPa:ta kotipolttoiset patruunat ovat tehdaspatruuunoita löysempiä tai tiukempia.

Mitä venymäliuskamittaukseen tulee on systeemi kalibroitava joka kerta uudelleen, kun venymaliuskat irrotetaan aseesta ja liimataan uudelleen. Ei kai kukaan kuskaa metsässä kivääriä, josta roikkuu metrin mittainen johtonippu ....

Itse käytän pesäpaineen arviointiin lukon avautumisjäykkyyttä. Se toimii kohtuullisesti, kunhan hylsyt ovat supistetut sen verran, etteivät ne ahdista lukkoa sulkiessa. Jos lukon avautuminen tuntuu nihkeältä on painetta varmasti riittävästi ja panosta voidaan pienentää. Varsinkin, jos hylsyn kannassa näkyy jälkiä leikkautumisesta.

Lopuksi vielä tyhmä kysymys: Vedinlyönnin takiako se 85-graininen pitää saada lentämään piipun suulla mahdollisimman lujaa?

[Koheltaja]

Samoilla linjoilla Esan kanssa paineiden tulkitsemisesta, jos kampi ahdistaa hiukan niin silloin aletaan liikkumaan maksimilatauksissa. Silloin kun hylsyt on joko kaulasupistettuja tai kokosupistettuja niin että hylsy tukeutuu lukkoa suljettaessa hartioista/lukon päästä niin 6mmPPC:stä ei nallin perusteella voi sanoa juuta eikä jaata paineiden osalta paitsi sitten kun siinä on reikä...

Mihin tarvitset suuria joulemääriä 6mmPPC:ssä vai etsitkö suoraa lentorataa? Pahvin luoti läpäisee miedommillakin latauksilla ja huippukäynti harvoin löytyy tappilatauksista, eikä sillä suoralla lentoradallakaan ole juurikan merkitystä jos käynti on kateissa.

[mra]

Venymäluiska-painemittarin kalibroinnissa tuskin on muita käyttökelpoisia tapoja kuin paineeltaan "tunnetut" patruunat edellämainituin epävarmuustekijöin, sekä staattisen painelähteen käyttö, jolloin epävarmuustekijänä on kalibroinnin ja ms-luokan painepulssin vastaavuus. Viimemainitussa tavassa mekaanisesti synnytetty nestepaine välitetään teräskapillaariin juotettua hylsyä käyttäen patruunapesään (katso H. Vaughan: Rifle Accuracy Facts). Luultavasti vaativa juttu teknisesti. Periaatteessa Lamen (sp?) yhtälöä säiliön sisällä vallitsevan fluidin paineen ja säiliön seinämän tangentiaalisen jännityksen välillä voisi käyttää, mutta koska yhtälö on johdettu suoralle, äärettömälle lieriölle vastaavuus aseen piippuun on kyseenalainen.

[jarih]

[Vieras]

Olen ymmärtänyt että lapuan 220Russian olisi sen verran vahva hylsy että se kestäisi selvästi suurempia paineita kuin CIPin samalle paineelle speksaamat PPC-USA hylsyt. Tällä tiedolla varmaan uskaltaisi nostaa paineita yli cipin/normaalilatauksen kun vain voisi mittaamalla todeta että liikutaan järkevissä rajoissa. Tämän paineen nousun mittaamiseen liuska-anturi olisi omiaan kunhan anturin signaalin(resistanssi) muutos suhteeessa paineen muutokseen tiedettäisiin.

Kai täällä voorumilla liikkuu insinöörejä jotka on metallin venymisiä mitannut venymäliuska-antureilla? Ja aseteknikoita jotka tietää miten paljon piippu venyy ammuttaessa, meneekö venyminen lineaarisessa suhteessa paineeseen?

Itse venymäliuska-anturithan ovat varsin huomaamattoman kokoisia eikä niihin tarvita montaa johtoa. Piippuun voisi liimata samalla pienen liittimen jolloin mettään ei tarvisi kantaa minkään pituista johtonippua.

Tuo kammen avausjäykkyysmetodi varmaan toimii jollain tarkkuudella kun tunnetaan ase ja hylsyt ja on kokemusta asiasta. Minulla se ei kuitenkaan toimi niin tarkasti että voisin siihen luottaa. Toki jos kyseisellä latauksella järkiään kampi aukea huonosti voidaan olettaa painetta olevan riittävästi;) Kyllä PPCllä nallin muodosta jotain voidaan minun mielestä jotain päätellä paineista. Jos nalli ei ole läjässä liikutaan pienissä painelukemissa, sopivilla paineilla nalli tyssääntyy littanaksi, ja suuremmilla paineilla nallinpiikin jäljen reuna on ulkoneva eli nallipiikinreikään pullistunut. Vielä kovemmilla paineilla nallissa on reikä niinkuin koheltaja mainitsi.

Ei ole kyse vedonlyönnistä eikä muustakaan tulostavoitteesta. Lentorataa yritän suoristella, vielä ollaan niin vaatimattomissa lukemissa lähtönopeuden puolesta mutta käyntiä kyllä löytyis. Vai miltä kuulostaa N140/28gr/840m/s ? Ei varmaan oteta vielä kaikkea irti PPC:n suorituskyvystä? Saavutettaisiinko 500 sarjan ruudeilla mitään etua kun hylsytilavuus ei ainakaan vielä lopu? Molyäkin varmaan pitää kokeilla...

[Sah_]

Olen ymmärtänyt että lapuan 220Russian olisi sen verran vahva hylsy että se kestäisi selvästi suurempia paineita kuin CIPin samalle paineelle speksaamat PPC-USA hylsyt. Tällä tiedolla varmaan uskaltaisi nostaa paineita yli cipin/normaalilatauksen kun vain voisi mittaamalla todeta että liikutaan järkevissä rajoissa. Tämän paineen nousun mittaamiseen liuska-anturi olisi omiaan kunhan anturin signaalin(resistanssi) muutos suhteeessa paineen muutokseen tiedettäisiin.

Kai täällä voorumilla liikkuu insinöörejä jotka on metallin venymisiä mitannut venymäliuska-antureilla? Ja aseteknikoita jotka tietää miten paljon piippu venyy ammuttaessa, meneekö venyminen lineaarisessa suhteessa paineeseen?

Itse venymäliuska-anturithan ovat varsin huomaamattoman kokoisia eikä niihin tarvita montaa johtoa. Piippuun voisi liimata samalla pienen liittimen jolloin mettään ei tarvisi kantaa minkään pituista johtonippua.

Tuo kammen avausjäykkyysmetodi varmaan toimii jollain tarkkuudella kun tunnetaan ase ja hylsyt ja on kokemusta asiasta. Minulla se ei kuitenkaan toimi niin tarkasti että voisin siihen luottaa. Toki jos kyseisellä latauksella järkiään kampi aukea huonosti voidaan olettaa painetta olevan riittävästi;) Kyllä PPCllä nallin muodosta jotain voidaan minun mielestä jotain päätellä paineista. Jos nalli ei ole läjässä liikutaan pienissä painelukemissa, sopivilla paineilla nalli tyssääntyy littanaksi, ja suuremmilla paineilla nallinpiikin jäljen reuna on ulkoneva eli nallipiikinreikään pullistunut. Vielä kovemmilla paineilla nallissa on reikä niinkuin koheltaja mainitsi.

Ei ole kyse vedonlyönnistä eikä muustakaan tulostavoitteesta. Lentorataa yritän suoristella, vielä ollaan niin vaatimattomissa lukemissa lähtönopeuden puolesta mutta käyntiä kyllä löytyis. Vai miltä kuulostaa N140/28gr/840m/s ? Ei varmaan oteta vielä kaikkea irti PPC:n suorituskyvystä? Saavutettaisiinko 500 sarjan ruudeilla mitään etua kun hylsytilavuus ei ainakaan vielä lopu? Molyäkin varmaan pitää kokeilla...

[Koheltaja]

Omassa Mäkisen 55cm pitkässä ja 6mmPPC-USA pesäisessä aseessa .220Russianin hylsyllä joka ei ole ahdaskaulainen antaa 5,8g moly Scenar/N540 kyytejä melko hyvin käyvässä pitkän matkan latauksessa n. 900m/s, mutta paras käynti omassa aseessa löytyy 870-880m/s vauhdeilla. Myös N135 on antanut vallan mainiota osuntaa eikä paljoa ole tarvinnut vauhdeista tinkiä.

Omassa aseessa ei nallin littaantumisella voi arvioida mitään painemerkeistä mutta hyvä pointti oli se nallipiikin kuopan reunojen pursoittuminen, se taitaa olla ensimmäinen varoituksen sana ennen reiän ilmestymistä nalliin... Sellaisen vinkin sain viime syksynä että kovissa latauksissa kannattaa käyttää Remingtonin BR nallia joka on kuulema kova kuorinen ja kestävä, ehkä se hiukan kovempi on kuin Federalin nalli mutta en ole mitään merkittävää eroa huomannut niiden välillä.

[Vieras]

Minä huomasin aikoinaan .222remillä että Lapuan nallit meni paljon vähemmästä littaan kuin Remingtonit. Nykysin olen käyttänyt Federaleja mutta ostinpa pari lootaa juuri tuota Remingtonin BechRestiä kokeiltavaksi.

Pitäisi tuon 85 grainisen Puution saada kulkemaan kovempaa kun vertaa esim tuohon Koheltajan scenarin lukemaan. Paljonko molyllä on odotettavissa lisävauhtia? Onko N540 muuta eroa N140 ruutiin käytännössä kuin suurempi tiheys ja pienempi lämpötilakerroin? Tässähän alkaa kohta kaipaamaan 6BR:ää, tosin tällä palstalla on todettu ettei 6BR tee mitään paremmin kuin 6PPC, kuitenkin samalle moly scenarile lapuan lataustaulukko antaa maksimissaa 936m/s lähtöjä varmasti vielä laillisilla painetasoilla. (vähän provoa.. )

Oletko jarih joutunut hommaamaan uusia antureita? Jos olet niin paljonko niistä velottavat ja mistä niitä saa?

mra : Kyllä varmaan voisi approksimoida tuolla äärettömn pitkän lieriön kaavalla piipun pinnan venymää. Mittaus tosin suoritetaan avoimesta päästä jossa kaava olisi epätarkimmillaan mutta jospa lukkorunko panospesän ympärillä efektiivisesti jatkais syliteriä. Tutkitaan asiaa.

[Vieras]

Noissa venymäliuskoissa on merkitty kalibroidut arvot liuskoihin/pakkauksiin. Arvot syötetään tietokoneelle ohjelmaan. Sinne syötetään myös piipun seinämävahvuus ym tietoa mittauskohteesta.
Itse liimattava anturi on todella pieni. Siinä on pari senttiä johtoa ja johdon päässä liitin.
Laite on tullut hommattua, mutta saattunut olemaan niin paljon muuta puuhaa, jotta on jäänyt kokeilematta.
Anturi tullaan liimaamaan tuohon Sniper-Petraani, sekä pariin muuhun aseeseen.

T:Peippo

[Koheltaja]

Kyllä siinä 6mmPPC-USA:ssa alkaa jossain vaiheessa raja tulemaan vastaan ja jos vastassa on 6mmBR vastaavalla metodilla ladattuna niin PPC jää vauhdeissa kakkoseksi. Jos joku tuklee onnelliseksi siitä että saa 6mm luodin kulkemaan 20-30m/s lujempaa ehkäpä vielä osunnan kustannuksella niin mikäs siinä

Tilatkaa niihin torrakoihin Border Barrelilta erikoipitkät (1000mm) piiput niin saatte lisää kyytiä...

[Kime]