Sumatra 2500R

[eklu]

Tä ol aivan ihme tä enerkia, mä ol syömät pitkä ja ku en jaksa enä juuri liikku ni mä syöns yks silakka. Se on enerkia mul ja sit mä pumppas painet pyssy ja lait sorm kurkku ja oksenta se silakka ulos, yhes silakas on enerkia vaik kuin pal ja luulen jos ilkiäis ni sen vois syörä sata kerta. Lankus tulis paljo reiki ja melki kuin tyhjäst.

[mikan]

Kun tuota lutkun käytöstä miettii.... Niin mieleen tulee seuraavia juttuja:

Jousikoneet:
Ilma puristetaan korkeaan paineeseen ja lämpötila kohoaa reilusti, kuten diesel-moottorissa. Tapahtuma on vain huomattavasti nopeampi kuin dieselissä. Dieselkin lähtee käyntiin ilman hehkutusta -36 C-asteen pakkasessa ilman hehkutusta (kokemusta), kunhan starttimoottori pyörittää konetta riittävän suurella nopeudella. Joten puristetun ilman lämpötilan pitää olla yli +300 C lämpötilassa. Koska lämpötilat ovat suhteellisen korkeita ja tapahtuma aika on lyhyt, niin lutkun sisä rakenteiden lämpötilan muutama kymmenen astetta ei vaikuta merkittävästi, koska se on vain prosentti tai pari.

PCP:
Ilman paine laskee rajusti laukaisuventtiilin jälkeen, koska paine putoaa kymmeniä baareja. Paine taas kasvaa luodin takana, jolloin lämpötila kasvaa. Mutta alun perin hyvin kylmä ilma on ryöstänyt laukaisuventtiililtä ja muilta rakenneosilta lämpöä, on energian määrä kasvanut paineeseen varastoituneeseen työhön nähden. Koska luodin takana lämpötila nousee, alkaa se luovuttamaan energiaa rakenneosille.

Kun luoti lähtee liikkeelle, paine laskee, kuten lämpötilakin. Joten kun lämpötila laskee alle rakenneosien lämpötilan, jolloin lämpövirran suunta muuttuu, eli paineen/lämpötilan laskiessa alkavat aseen rakenneosat luovuttamaan energiaa, joka tässä tapauksella on lisää lämpöä ilmalle. Ainoastaan tämä voi selittää McMiken ja Kap4_n mittaamat tulokset ja se selittää samalla omat havaintoni. ilmiötä ei tapahtuisi, jos aseen rakenneosat olisivat eristettyjä ulkomaailmasta, mikä ei kyllä olisi järkevää...


Joku ajatteli paineilman kosteutta ja sen vaikutusta tähän. No, väittäisin, että pullojen ilma on niin kuivaa, ettei sen sisältämän kosteuden merkitystä voi juurikaan laskea?

Miksikö? Savusukeltajan paperit ja kurssin tehdessäni asiasta puhuttiin. Ja AGA:n vehkeissä paine oli 300bar (2*4l), joka laskettiin n. 50bar luokkaan paineenalentimessa ennen maskille johtamista. Tuollaista rapian 250bar paineen laskua ei normi PCP-vehkeissä tapahdu. Toki em. paineenalennin meni pakkaselle ja reilusti, sillä 30min harjoituksen jälkeen joka jannun paineenalennin/venttiili-hässäkkä oli rankassa jäässä, vaikkei veden kanssa lonattukkaan. Ainoastaan polttohuoneessa lämpötilan ollessa yli 400 Celsius-astetta nollan paremmalla puolella jäätymistä ei esiintynyt.
Jos pullojen ilmassa olisi merkittävästi kosteutta, aiheuttaisi se ongelmia sukeltajille, varsinkin talvella. Toki pullojen sisäistä korroosiota esiintyy, mutta hyvin harvoin.

Tämä on vain tälläistä aivovuotoa.. Jospa joku jatkaisi tätä?

Parempien laskijoiden tehtäväksi jää laskea, kuinka paljon 100bar paineen alennus laskee lämpötilaa. Eli mikä on yhden baarin vaikutus paineen alenemisessa lämpötilaan. Tai versus, mikä on tilavuuden 1% muutos lämpötilaan asteina.
_________________
Suomen ilma-aseharrastajat ry (SIHry), Ilma-aseharrastajien edunvalvoja!
http://www.sihry.fi

[Quatermain]

Omasta kokemuksesta voin kertoa että Condor menee jäähän kun säiliö pääsee vahingossa tyhjenemään. En Osaa tätä yhtälöä laskea mutta kertokaa te, joilla on sarjatuli PCP esim. Revolution, jäähtyykö vai lämpeneekö piippu nopeasti ammutun n. 50 laukauksen jälkeen. Itse oletan kitkan lämmittävän piippua.

Olisihan se hienoa ikiliikkuja keksiä...olisi tuo ajaminenkin halvempaa .

[mcMike]

[mikan]

[Savosta]

Moi!

Heittooni veden vaikutuksesta:veden höyrystymislämpö: 2260 kJ/kg (2.260 j/g) eli on siellä energia potentiaalia tarjolla hieman. Ilmiö on otettava muiden mukana laskentaan mukaan. paljon sitten lie vettä esim condorin 490 cc pullossa täytettynä 200 bar?
_________________
Kai se on s@@t@na pakko...

[mikan]

Vesi on totta maar! merkittävä tekijä jos sitä on läsnä useampia grammoja.

Vaan kehtaampa väittää, ettei sitä ole montaakaan grammaa kuutiometrissä edes tässä meidän hengittämässämme kaasuseoksessa. Saati sitten käyttämässämme paineilmassa. Eli 0,5L pytyssä sitä voisi olla gramma tms. jolloin sen vaikutus kokonaisuuteen on lähinnä mitätön.

Kehtaan vielä perustaa väittämäni siihen, että se aiheuttaisi jäätymisongelman paineilmahengityslaitteissa, jos sitä olisi satoja grammoja kuutiometrissä.
_________________
Suomen ilma-aseharrastajat ry (SIHry), Ilma-aseharrastajien edunvalvoja!
http://www.sihry.fi

[VeliEpeli]

Eikös kuitenkin piipun pitäisi lämmetä, mutta säiliön vastaavasti jäähtyä..
Ainakin fysiikan mukaan paineen nousu aiheuttaa lämmön nousua ja päinvastoin. Eli kyllähän siellä piipussa paine kuitenkin alkutilanteesta aina nousee laukauksen yhteydessä, eli kaiken järjen mukaan ei ainakaan pitäisi jäähtyä.

Ilman tätä esim. dieselmoottorin toiminta olisi lähestulkoon mahdotonta.

[mikan]

[kap4]

Alusta lähtien tähän asiaan liittyvää testiä:

Jousipelillä ei eroa lähtönopeudessa 20 asteen lämpötilaerolla. Pcp (reguloitu Steyr) nopeus eroa samalla lämpöerolla n. 20m/s (lämmin nopeampi).

Tänään aamulla kylmässä samaa kun aikaisemmin, ilmasäiliö lämpöiseen puoleksi päivää ja ruokiksella lämmin säiliö kylmään pyssyyn= hidas nopeus.

Osat vaihtoon ja säiliö kylmään ja pyssy lämpöiseen ja nyt 3 tunnin jälkeen testiä= nopeutta se 20m/s enemmin. Säiliön ilman lämpötila ei siis tuossa kohtaa vaikuta vaan joku muu.

Rupesin puhaltamaan paineilmaa piippuun jäähdyttääkseni nopeammin ja heti minuutin puhalluksen jälkeen rupesi nopeus tippumaan.

Juuri nyt kävin n. 10minuutin jälkeen koittamassa ja nopeus oli tippunut jo 10 m/s, eli puoleen väliin. Puoli tuntia korkeintaan niin on jo varmasti tippunut siihen samaan mitä kylmässä onkin eli 20m/s, varmistan vielä ja korjaan jos meni oletus väärin , en usko. Mielenkiintoista tämä testailu

##Lisätään tähän että tuo oletus oli oikein eli nopeasti tippuu siihen mistä lähdettiin.

[hatsanistiII]

BAMilla (jousipeli) olin havaitsevani tuommoista nopeuden laskua, kun testasin joskus parvekkeen oven välistä lämpimällä aseella. Lähdöt laskivat muistaakseni 10 m/s, kun piippu kylmeni johonkin 4 asteeseen tjs.
Luoteina oli pesemättömät JSB:t joten niiden rasva dieselöi piipussa enempi tai vähempi.
Jotenkin tuli mieleen, että piipussa tapahtuva dieselöinti ei ole optimaallista kylmällä piipulla. Muistaakseni tuo ampuu muutenkin rasvaista (tehdasrasvat) JSB:tä pari joulea kovempaa, kuin muita luoteja. Lienee ihan normaalia näillä järeämmillä pyssyillä tuo piipussa palaminenkin. Piipusta nousee ainakin sankka savu JSB:tä käytettäessä, joten jotain siellä piipussa palaa. Tokihan se kitkakin sitä rasvaa polttaa, mutta ei selittäne tehon muutosta.
Taisi jäädä silloin tutkimukset vähiin, mutta tuossa nyt tuommoinen poikkeava havainto sprinkustakin. Ei liity siis PCP-aseisiin edelleenkään. Eivät taida dieselöidä piipussa...
Pitänee ehkä testata uudeelleen.

Sprinkuissa myös piipun pinnan kosteus tuntuu vaikuttavan lähtönopeuksiin. (Olisikohan tuossa edellisessäkin huomiossa piippuun kondensoitunut jotenkin kierosti kosteutta, kun sitä lämpimässä tilassa kumminkin latailtiin vai lieneekö siinä joku tiivistys sitten niin tarkallaan, että lämpötilan muutokset vaikuttavat niihin. Enpä usko.)
B-3:ssa alkoi tihkusateella heittelemään lähtönopeudet lievästi. Muistaakseni mainitsin asiasta B-3-1 ketjussa.
Eräässä kirjassakin asiasta mainittiin, mutta eivät olleet muistaakseni keksineet ilmiölle selitystä.
_________________
I love the smell of Hatsan in the morning

[Innostunutsonni]

Kyllähän kaasupulloistakin menee mittarit ja letkut jäähän kun sieltä kaasua laskee n.10bar paineella. Tämä ilmiö loppuu kun pulloissa on n.160bar painetta jäljellä. En ole varma mistä tämä johtuu,mutta epäilisin että sillä on tekemistä paine-eron ja virtausnopeuden kanssa.

[JuhaH]

Tämä on siksikin niin kovin hankalaa, että ei oikien hahmota tilannetta. Jos ei olisi venttiiliä niin homma olisi paljon selkeämpi. Niin ja säiliö tietenkin aina tyhjänä .

Pakkohan sen ilmasäiliön on jäähtyä ja sitten lämmettävä uudelleen kun vähän odottelee.
Sillä tavalla vähän laskeskelin, että jos ei ole venttiiliä ja säiliö ja piippu muodostava suljetun systeemin, jonka tilavuus muuttu männän (luodin) liikkuessa niin kyllä vain lämpö laskee. Kun paine putoaa äkillisesti barin tai pari tilavuuden kasvaessa niin paineilma tekee tilavuudenmuutos työtä. Samalla ilma jäähtyy, joten sisäenergia putoaa enemmän kuin vain PxV antaaa ymmärtää. Nyt kun kaasu taasa ehtii lämmetä säiliön kuorien läpi niin paine nousee pikkasen. Mielestän itämä riittäisi hyvin selvittämään näennäisen yli 100% hyötysuhteen. Näennäisen siksi, että se ylimääräinen energia otetaan ympäröivästä ilmasta.

Tämä olisi kai helppo kokeilla. Teippaa säiliön päälle eristettä ja ampuu pari kymmentä kutia niin nopsaan kuin pystyy ja katsoo mihin paine tippuu. Sen jälkeen vain odottaa säiliön lämpenemistä ja katsoo taas paineen kun säiliö on lämmennyt. Säiliön sisäenergi suurenee tuodun lämpömäärän verran.

Menee vähän mutulla kun ei ole kokemusta kaasunpaisuntaan perustuvista vehkeistä, kuten vaikka höyrykoneista.
_________________
Ei ole sellaista mekaanista ongelmaa, jota tietämättömyys ja raaka voima eivät ratkaise!

[JuhaH]

[mikan]