Sumatra 2500R

[mcMike]

[JuhaH]

[Tunajussi]

Mitäs jos tuon lämpenemisen simuloittis siten, että otetaan kaksi samantilavuuksista säiliötä (voi olla eri tilavuuksisiakin), toiseen juntataan 200 bar, toinen tyhjä, liitetään säiliöt yhteen hanan välityksellä (ja painemittariliitännällä, hanaan pieni n. 4 mm sisäreikä).
Annetaan säiliöiden olla samassa tilassa lämpötilojen tasaamiseksi, aukaistaan venttiili apposen auki, paineet tasaantuu, katsotaan paine.

Tehdään sama testi uudestaan, mutta tasataan paine ihan hissukseen, eikä kertarysäyksellä ja tarkastetaan taas paine.

Verrataan paineita keskenään, jos lämpenemistä tapahtuu, niin eikös paineenkin pitäisi olla suurempi tuossa ensimmäisessä testissä. Sitten kun ilman sisäisen kitkan aiheuttama lämmönnousu tasaantuu, niin paine laskee jälkimmäisen testin tasalle.

Vai käykö niin, että tuo toisesta säiliöstä toiseen siirtyvä ilma vie mennessään niin paljon lämpöä, että jäähdytysvaikutus tasaa lämpeämisestä aiheutuvan muutoksen?

Kokoonpuristumista ei tapahdu muuta kuin 4 mm reiän kohdalla, joka aiheuttaa sisäisen kitkan kautta läpötilan nousua.
Eikös tuo olisi jo hieman ikiliikkujaan suuntaan liittyvä, jos toiselta puolelta kuristusreikää tulisi enemmän ilmaa pihalla, kuin mitä sinne toiselta puolen syötetään?

Eikös tuo adiabaattinen lämmönnousu ole sellaista, että se tapahtuu niin nopeasti, ettei siitä juurikaan siirry energiaa hukkaan lämmönjohtumisen kautta. Muutoinhan kaikki plastiikkaiset männäntiivisteet olisivat olleet savuna ilmassa ensimmäisen laukauksen jälkeen.

Sen verran springereistä vielä, että tämä voi olla yksi syy, miksi transferportilla on optimikoko, kuristumisesta johtuva ilman lämpeäminen ja sitä myöden tilavuuden/paineen kasvu voivat vaikuttaa ulosmitattavaan tehoon.
_________________
http://s246.photobucket.com/home/Tunajussi/allalbums

[kap4]

Pistin Woikoskelle kaverin kautta kyselyn noista kaasuista. Pyysin marssimaan sellaisen hepun luokse joka tietää kaasuista mitä vaan. Typpeä käytetään esim kilpa-autojen renkaissa ilman tilalla ihan yleisesti, miks ei ilmakkoihin voisi olla olemassa "kisailmaa" ? Pitää jo valmiiksi pedata paikkoja jos tuo tavallinen ilma osoittautuu sudeksi. Täytyy keksiä tuotteelle nimi ja pullon väri jos joutuu kokonaan uuden kaasun miksailla.

Niin, kai sieltä paljastuu että "johan sitä ilmakkokaasua on tehty vaikka kuinka ja kauan"

[hatsanistiII]

[mcMike]

[mikan]

Vuorovaikutukseton paineen muutoksista johtuvat lämpötilamuutokset eivät selitä mielestäni hyötysuhteen nousua yli 100%, vaan energian täytyy tulla ulkoa.

Onko kukaan springeri ampujista havainnut ilmiötä joka sumatralla tapahtuu lähes jatkuvasti isommilla tehoilla. Eli kondenssikosteudesta johtuvaa pöllähdystä piipunsuulla laukaisuhetkellä? Ei siis dieselöintisavua tms. vaan ihan ehtaa vesihöyrypilveä.

Jollei noin tapahdu koskaan silmin havaittavasti, tarkoittaa se sitä, ettei jousipelien piipun päästä tuleva ilma ole koskaan laskenut alle kondensiopisteen. Mikä on sopivilla keleillä lähes vallitseva lämpötila.

PCP:t (kaikki?) tehnevät näin, jolloin se on selvä visuaalinen vahvistus sille, että poistuva ilma on ulkoilmaa kylmempää...

Tätä ilmiötä kun miettii energian häviämättömyyden lain nojalta vahvistaa se entisestään ajatusta siitä, että PCP:ssä piippu aika ja piipun lämpötila vaikuttavat mutta jousikoneissa eivät.

Lutkuttaja:
Sumatran pytyt ovat noin 2,8dl. Laukauksia Barracudalla tulee täystehoilla sellaiset 20 kpl (hiukan vajaa 4 rullaa) ja normitehoilla sellaiset 48kpl (8 rullallista).

Sunnuntaina en ampunut kuin 11lks ja niistä kolme täys teholla heti toisesta laukauksesta alkaen, jolloin painetta oli yli 200 bar. Normaalisti barracuda saa tuolloin kyytiä sen verran, että piiskan sivallus on kuultavissa vaimentimen kanssa. Loput laukaukset olivat ns. normiteholla. Tällä hetkellä pytyssä n. 175 bar painetta. Oletettakoon, että tankkauksen jälkeinen paine oli huoneen lämpötilaisena tuollaiset 220-225 bar. Heti ampumisen jälkeen mittari näytti hiukan vajaa 170 bar lukemaa.

Normaalisti (kesällä) tuolla 220 bar tankkauksella saa tavistehoilla sellaiset about 60 lks, ennenkuin paine on 100 bar.
_________________
Suomen ilma-aseharrastajat ry (SIHry), Ilma-aseharrastajien edunvalvoja!
http://www.sihry.fi

[mikan]

Muistin virkistykseksi

http://fi.wikipedia.org/wiki/Termodynamiikka

[Savosta]

Morjens

Ihan hatusta tuohon hyötysuhteen dilemaan. Olisikohan veden olomuodon muutoksella tekemistä "omituisen" hyötysuhteen kanssa? Siis muutos vesihöyry -> neste vapauttaa pahuksen paljon energiaa? (edit) PCP laukaus -> paine purkautuu pullosta -> jäähtyy -> kondensoi -> ei jäähdy odotusten mukaisesti ->vapautuu luodille enemmän jouleja
_________________
Kai se on s@@t@na pakko...

[JuhaH]

[JuhaH]

[Savosta]

Muistaakseni paineilmasta poistetaan kosteutta niin että kondensio ei ole ongelma käyttöolosuhteissa! Tarkoitan että sukelluskamppeiden korroosion estämiseksi riittää että vesi ei ole nestemmäisenä missään käytön vaiheessa + turvaraja . PCP ase käyttö on tähän verrattuna "väärin" käyttöä??? mitä liekkään ulos otettavien ilmamäärien suhde 1 bar paineisena l/s. mikä sitten lie paineilman 200 + bar kastepiste? normaaleilla kompuroilla?
_________________
Kai se on s@@t@na pakko...

[JuhaH]

[Turust]

Älkkä poja olkka hualestunui. Maailma enerkia onkelma tuliva juur ratkastuks.

"Päivää tytöt" jne.
_________________
Ohiampuja

[Savosta]

Suattaa olla, tae suattaa olla ettei. Mieluummin mitenpäen vuan ko kannatan jyrykästi!
_________________
Kai se on s@@t@na pakko...