Hirvet ja metsätuhot

[Puuhapete]

Harva metsänomistaja osaa hakea korvausta hirvituhoista
Petri Karjalainen

Hirvien aiheuttamissa metsätuhoissa on viime vuosina poikkeuksellista ollut tuhon perusteellisuus, ei niinkään niiden laajuus, sillä tuhot keskittyvät määrätyille hirvien talvehtimisalueille.
Metsäkeskuksen metsätarkastaja Jouko Kujala harmittelee, että vain pieni osa metsänomistajista osaa hakea valtion varoista maksettava hirvituhokorvausta.
– Osa ehkä pelkää 84 euron perusmaksua, jonka perimme kaikissa tapauksissa. Korvauksissa on myös 250 euron omavastuu. Tuho ylittää omavastuun, jos hehtaarin alalla on kertakaikkinen tuho niin, että joudutaan metsänviljelyyn, Kujala antaa esimerkin.

Metsätuhojen arvioinnin suorittaa Metsäkeskus.
– Hakemuksessa pitää osoittaa paikka ja kuvata tuhon laajuus, onko kyse aareista vai hehtaareista.
Hän muistaa tapauksen, jossa talvehtimisalueilleen matkalla olleet hirvet napsivat viimeisiä vuosikasvaimia kolmen hehtaarin alueelta.
– Tässä tapauksessa korvausmäärä ei ylittänyt omavastuuta.

Kujala arvioi hirvituhoja kuudelta eri alueelta viime kesän aikana. Hirvien talvehtimisalueita löytyy Kuusamosta muun muassa Vuotungista, Liikasesta, Kärpänkylästä ja Lusmingin suunnalta.
– Joitakin alueita on ollut kuin talvisodan jäljistä, niin että on pitänyt istuttaa uudet taimet. Tämä on ollut viime vuosien ilmiö, hän sanoo.
Kujala arvioi tuhojen johtuvan siitä, että hirvikanta oli vuosia tiheä. Tästä aiheutui, että hirvien pääasiallinen ravinto eli katajat, raidat ja pihlajat tulivat tarkoin syötyä.
– Kun pääasiallista ravintoa ei ole saatavilla, niin paine kohdistuu taimikoihin. Hirvikanta kannattaisi pitää muutaman vuoden matalammalla tasolla, että varsinaiset ruokamaat ehtisivät elpyä.

Kuluneena syksynä hirvikantaa verotettiin Koillismaalla ennätyksellisesti. Kujala ei ota kantaa siihen, verotettiinko hirviä liiankin rajusti vai ollaanko nyt sopivalla tasolla.
– Ei kanta ihan katastrofaalisesti ole romahtanut, sillä jälkiä näkyy. Kyllä talvehtivaa kantaa on jäljellä.



lähde: Koillissanomat
_________________
Tänään on se huominen, josta olit huolissasi eilen.

[Puuhapete]

Vain tehokas metsästys voi pelastaa taimikot hirviltä

Tiivistelmä:
Hirvien aiheuttamien taimikkovahinkojen määrä kasvaa rajusti hirvikannan vankistumisen myötä. Eniten tuhoja on Mynämäen alueella, missä hirviä on lähes kaksinkertainen määrä tavoitetasoon nähden. Seudun metsänomistajat ovat niin turhautuneita tilanteeseen, etteivät jaksa hakea korvauksia. Metsänhoitoyhdistys Lounametsän mukaan ainoa ratkaisu on tehokas metsästys. Mynämäen korvessa sijaitseva luonnonsuojelualue sekä tiukasti rajatut metsästysalueet ovat kuitenkin muodostuneet hirville turva-alueiksi. Seudun metsänomistajat toivovat, että metsästäjät pudottaisivat liian suureksi kasvanutta hirvikantaa yhteisellä ponnistuksella. Viime vuonna hirvivahinkoja korvattiin 120 000 euron edestä. Lounametsän alueneuvojen Teemu Katunpään mukaan se on vain murto-osa tuhojen määrästä. Hirvien aiheuttama tuho näkyy maisemassa laajemminkin. Koska hirvi suosii mäntyjä, ovat tuhoihin turhautuneet metsänomistajat siirtyneet istuttamaan kuusia. Katunpään mukaan metsäkauriiden määrä on voimakkaassa nousussa, mikä uhkaa tosin kuusiakin, sillä kauriit syövät kaiken. Varsinais-Suomessa on tuhansia metsäkauriita, mutta ne ovat vielä keskittyneet pääosin saaristoon ja rannikolle.

Media: Turun Sanomat
Päivämäärä: 28.3.2007
Kirjoittaja: Erja Hyytiäinen
Päälähde: alueneuvoja Teemu Katunpää / Lounametsän metsänhoitoyhdistys
_________________
Tänään on se huominen, josta olit huolissasi eilen.