lehtikerppuja jäniksille

[martes]

Oletteko tehneet lehtikerppuja jäniksille. Mistäköhän puusta tai pensaasta ne kannattis tehdä että ne kelpaisivat jäniksille.

[Sam the Sam]

Paju, haapa, koivu jne., tosin leppää en ole kokeillut, mutta sitä hieman epäilen. Sitten kerput navetan ylisille tai muuhun raikkaaseen paikkaan kuivumaan. Hyvin on kelvannut. Kerppunippuja ei kannata kovin hienostoi tehdä. Riittää, että pysyvät kasassa metsään saakka.

[Puuhapete]

Muista suolata kerput kun asettelet ne kuivumaan, tavallinen karkea merisuola riittää. Älä aseta kerppuja liian tiiviisti toisiinsa nähden etteivät homehdu ja että ilma pääsee kiertämään kerppujen ympärillä.

[Simo52]

No aiemmin mainitut tavanomaiset puulajit on oikeen hyviä, saattaisi kelvata pihlajakin. Kervuista pitää tehdä löysiä, että kuivuvat.

Kerpuihin ei missään tapauksessa saa sekaantua paatsamaa, enkä laittaisi tuomeakaan. Paatsaman oksia voi käyttää omenapuiden suojaamiseen jäniksiltä.

[Puuhapete]

Ja älä paahda (kuivata) kerppuja suorassa auringonvalossa.

[martes]

Nyt on kerput tehty. Osan tein pajusta ja osan koivusta. Suolasin ne ja laitoin orsille kuivumaan.

[MasaHiiri]

Milloin kerput pitäis tehä kesällä vai syksyllä vai onko joku tietty ajankohta paras?

[Simo52]

Juhannuksen aikaan on paras ajankohta. Oksien kärjet ovat vielä puutumattomia ja hyvin ravintopitoisia. Myös kuunkierron vaihe oli jotenkin tärkeä, joku asintuntija osaa varmaan neuvoa tarkemmin.

[Rutja]

Aiemmassa viestiketjussa on käyty näitä juttuja läpi.

linkki
_________________
Reippaasti metsässä

[Konus]

Tänä talvena kyllä kaikki kerput menivät kaupaksi!!

[Harvesteri]

Kyllä menivät kerput kaupaksi joo. Kunnon talvea ei meilläpäin ollut kuin kuukausi ja sinä aikana meni miehenmittaisia kerppuja yli 30.

Tuosta valmistuksesta sen verran että vanhan äiteen ohjeen mukaan kerput tulee tehdä ennen juhannusta ja riistakoulun oppien mukaan puutarharuiskulla vahvaa suolaliuosta päälle ja kun siitä ovat vähän kuivahtaneet niin sitte suuliin väljästi kuivumaan.
Näin olen toiminut ja hyvin ovat onnistuneet/elukoille kelvanneet..

Mitä aikaisemmin saa kerput kuivumaan sitä paremmin ne kuivuu. Juhannuksen jälkeen alkaa yökaste nousta ja kuivuminen hidastuu (sama pätee esim. polttopuihin)...

[Koukkupolovi]

Tuossa iltapäivällä tein pari saunavastaa ja näyttää, että kerpuntekoaika alkaisi olla hilpeimmillään. Vastaa ei nyt pidä vedessä hautoa, mutta kerppuhan on vähän eri juttu. Lehti kuivaa melkein olemattomiin, mutta jänis syö myös latvavarpua ja nyt niissä on vitamiinit kohillaan. Pajuja, haapaa ja koivua sekaisin. Raita, jos vesoina löytyy, näyttää olevan tosi herkkua. Jos ei tee isoja, yli 20 cm paksuja kerppuja, antaa hieman kuoleutua ennen kerpuksi sitomista ja säilöö jonkinlaisen katon alle, ei suolakaan ole tarpeen. Lapsuudesta muistan, kun tehtiin lampaille ja poroille (mm halkokoivujen kaadon yhteydessä) tuhatkunta kerppua kesässä, ne ladottiin metsään "kerppusuovaan", korkeiden aluspuiden päälle kahteen rinnakkaiseen pinoon tyvipuoli ulospäin ja katettiin halkopuiksi kaadetuista koivuista kiskotuilla tuohilevyillä. Kerput (ja halot) ajettiin heti ensimmäisillä rekikeleillä kotiin johonkin latorehtoon ja säilyivät kai ne siinä kuin heinätkin talven yli.
_________________
Hoc iam omni varietate caret.

[Sämpy]

Ainakin meilläpäin kun sarvipäille kerppuja tehdään, niin ne tehdään vasta juhannuksen jälkeen. Joskus minulle on sellainen nyrkkisääntö näytetty että lehtiosan pitää revetä ruotoa pitkin ja silloin lehti on tarpeeksi "kypsä" että siitä voi kerppuja tehdä. Mitään suoloja niihin ei ole laitettu vaan latoon tai muuhun varjoisaan paikkaan kuivamaan.

Mitä poikosena joskus jäniksiä ruokin, niin ei niille kyllä kerput kelevanneet jos oli hyviä heiniä tarjolla, samoten jos pääsevät latoon missä on kerppuja ja heiniä, niin ei ne taida paljon kerppuihin koskea. En tiedä onko sitten kyse siitä ettei kerpuissa ole suolaa vai onko kerput tehty liian myöhään vai onko heinä yksinkertaisesti mieluisampaa. Minusta jänisten ruokkiminen on aika turhaa hommaa, mutta jos niitten eloa haluaa edistää niin varmaan heinässä on vähempi kasvien tuottamia haitta-aineita kuin kerpuissa ja jänishän saa niitä haitta-aineita aika paljon jo ennestään luontaisesta talvisesta varpuravinnosta. Sehän joutuu talvella jo muutenkin vuorottelemaan eri varpulajien kesken ettei kuole niitten aiheuttamaan myrkytykseen.
_________________
"Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina"

[Sämpy]

Se jäi tuossa vielä sanomatta, että niitä kasvin omia myrkkyjä on nimenomaan niissä matalissa vesoissa, jos tekee kerppuja tuollaisista halkopuista kuten Koukkupolovi kuvasi niin ne latvuskerput pitäis ainakin teoriassa olla mieluisampia ja vähemmän haitallisia.
_________________
"Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina"

[Koukkupolovi]

Juu, niin ne ukot enen sanoi,että isosta puusta tehty kerppu kelpaa paremmin. Lehtipuuhan tunnistaa syömisen ja alkaa sitten niitä terpeenejä tuottamaan. Aineet säilyvät ainakin sen kasvukauden, ehkä montakin, mutta kun 30-40 vuotta koivukin on kunnon halkopuuksi kasvanut, niin ei sen latvaan enää lehdensyöjät yllä. Monestihan se kerpunteko meni heinänteolle asti, kun perheen piti nujuta tuhat kerppua ja kymmeniä kuutioita halkoja ilta- ja viikonlopputöinä kasalle. Ja porolle näyttää kovalehtinen kerppu kelpaavan paremmin kuin jänikselle.
_________________
Hoc iam omni varietate caret.