Oikea riistanhoitaja

[Puuhapete]

Päivitetty: 14.12.2006 Klo: 09:07
Metsäkeskus palkitsi Seppo Vähätalon pesälöydöistä
Mikko Häme
Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa palkitsi kuusamolaisen entisen rajamiehen Seppo Vähätalon hänen työstään petolintujen pesien etsinnästä ja löytöjen ilmoittamisesta Metsäkeskukselle.
Noin viiden viimeisen vuoden aikana Vähätalo on ilmoittanut Metsäkeskukselle lähes 350 petolintujen pesää Kuusamosta ja lähiympäristöstä.
Seitsemän vuotta sitten voimaan tullut metsäsertifiointi turvaa uhanalaisten lajien tunnetut elinpaikat, niiden joukossa myös petolintujen pesäpaikat.
Petolintujen pesäpuiden lähiympäristön käsittelyssä on vältettävä hakkuuta pesintään valmistautumisen, muninnan ja hautomisen aikana.

Viranomaispäällikkö Heikki Vähätalo Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaalta sanoi Seppo Vähätalon panoksen olleen merkittävä avun heille.
– Muutamissa muissakin metsäkeskuksissa on tehty vastaavaa kartoitusta, esimerkiksi Pohjois-Karjalassa. Mutta täällä Kuusamossa olemme saaneet pesätiedot vähän kuin ”lahjaksi” innokkaalta luontoharrastajalta. Ongelmana on ollut, että maanomistajilla eikä metsäammattilaisilla ole ollut tietoa talousmetsissä olevista pesistä.
Metsätarkastaja Jouko Kujala Kuusamon toimipisteestä sanoi, että hän on informoinut Vähätalon tietojen perusteella noin pariakymmentä metsänomistajaa, joiden hakkuukohteissa on tiedossa oleva petolinnun pesä.
– Yllättävän mukavasti he ovat suhtautuneet tällaisiin yhteydenottoihin, vaikka heidän vastaanottonsa aluksi pelottikin.

Vähätalolla on tietoja muun muassa runsaasta kymmenestä maakotkanpesästä, kymmenestä merikotkan pesästä, lähes 70 kalasääsken pesästä ja yli puolestatoistasadasta kanahaukan pesästä. Myös huuhkajan pesiä on löytynyt vajaat kaksikymmentä. Kaikki pesät eivät ole täysin uusia.
– Aika paljon pesiä on Kuusamossa. Maakotkan pesät ovat ainoastaan ikimetsien kätköissä ja niitä löytyy enää suojelumetsistä. Merikotka tyytyy siihen, kunhan on yksi iso puu pesälle. Kanahaukkametsät ovat kovaa kyytiä häviämässä, vaikka sen pesintä on vielä ylivoimaista muihin haukkoihin nähden.
Vähätalo sanoi linnunpesien etsinnän käyvän mukavasti kuntoilusta. Metsissä hän liikkuu niin kesäisin kuin talvisin.
– Nykyaikainen gps-paikannin on oiva apu niin pesien sijainnin määrittämisessä kuin vaikkapa sumussa maastossa liikkuessa.
Viime vuosina Vähätaloa on kiinnostanut petolintujen pesien havainnoinnin ohella suurpetojen seuranta.
– Näyttää siltä, että susiongelma on täällä rajaseudulla tulevaisuudessa vaikeasti ratkaistava asia ja uhkaa koko poroelinkeinoa. Vaihtoehdot ovat vähissä, jos susikannan annetaan elpyä määrättömästi.


© Koillissanomat 2006
_________________
Tänään on se huominen, josta olit huolissasi eilen.

[WhiteTail™]

Mistähän ne pesät sais tietoonsa, niin kävis laittamas ne p*skaksi.

[Teurastaja91]

No miksi vtussa sä kävisit laittamassa ne !&%¤#? Järki hoi, älä jätä...

[Teurastaja91]

paitsi tietysti ne kanahaukan pesät, kävisin "rauhottamassa" ne ikiajoiks!

[RovaniemiHunter]

[veijopetteri]

[guide]

Jos ajatellaan, tuota 150 kanahaukkapariskuntaa Kuusamon alueella talvisena ajankohtana niin mahtaa heillä tulla melkoinen nälkä jos aikovat variksilla talven yli selvitä. Näillä korkeuksilla kun nuo varikset tahtovat suurimmaksi osaksi etelään muuttaa. Toki jokunen keskustan ja kaatopaikan ympärille jää pyörimään. Veikkaisin, että muutaman sadan/tuhannen teeren joutuvat muuttovariksia odotellessa syömään.

[veijopetteri]

Varislinnut muodostavat havukan ruokavaliosta huomattavan osan ja
närhet kelpaavat vallan mainiosti.
Toki se syö teeriä ja jopa mehtoja, mutta ei pelkästään niitä.

Kanahaukan ja kanalintujen popuulatioiden riippuvuutta toisistaan on tutkittu
RKTL:n ja yliopistojen toimesta ja julkaistua materiaalia löytyy myös netistä sekä Suomen Riistasta.
Lukaiskaapa niitä.

[guide]

-veijopetteri- näistä netissä julkaistuista olisi mukava saada linkki tänne. Suomen riistasta joskus olen vastaavasta "tutkimuksesta" lukenutkin. Siinä oli laskettu teoreettisesti kanahaukan hyödyllisyys/haitallisuus kanalinnulle.

[Kettu]

[veijopetteri]

[WhiteTail™]

[Ultima Thule]

En ymmärrä näitä kanahaukan tappajia. Kanahaukoista on hyötyä kanalinnuille niiden hautomisvaiheessa ja poikasille niin kauan kunnes ne oppii lentämään. Kanahaukat pitää varikset yms. pesientuhoajat kurissa. Sitten tilanne tietysti muuttuu, kun poikaset oppii lentämään ja tulee talvi.

Käytettiin toissapäivänä koiraa hirvenperässä ja nähtiin n. 100 teeren parvi. Ei vaikuta minun elämään millään muotoa vaikka kanahaukka nappaisikin muutaman teeren talven aikaan siitä. Ei ne teeret kuole sukupuuttoon vaikka jätetään kanahaukat ampumatta.

Minulla on aina kiehunu yli, kun jotkut kerskailee kanahaukkojen tappasimesta. Kuulin kavereitten kerran juttelevan:
"..kävelin tuolla mehtässä ja lähti kanahaukka pesästä pään yläpuolelta.
-Ei sulla tietenenkään ollu pyssyä tähän aikaan vuodesta, että ois saanu ampua? toinen kaveri kysy.
-Ei ollu, mutta istuin pesän alla puolisen tuntia että munat jäähtyy.."

Eiköhän keskitytä vain noihin laillisiin nelijalkaisiin pienpetoihin.
Tuo kanahaukkojen vihaaminen olis saanu mennä mun puolesta esi-isien kanssa mullan alle.

ps. Kanahaukka on ihan komea lintu, kun sen näkee metsässä.

[Lahtaaja]

Jos kanahaukka tyytyisi vaan teeriin ja pyihin yms. pienempiin ja yleisempiin lintuihin niin se ei olisi niin suuri riesa.
Mutta se voi tappaa talven aikana joltakin alueelta hyvänkin koppelokannan kokonaan. Tai ainakin suuren osan siitä.

Saa sitä sitten ihmetellä että miksi poikueita ei näy ja metsokanta on huono kun emät on tapettu.

[Konus]

etää silleen