Ihmeelliset kaatorajoitukset

[Loikka]

Mitä tulee isojen lupien vaihtamisesta vasoihin niin tätä tehdään ainakin meillä erittäin usein.

Tänäkin vuonna oli lähtöasetelma niin, että lupia oli 11.5 ja jahtiin lähdettiin ennakkoasetelmasta että kaadetaan 7 vasaa ja 8 aikuista. Kumminkin vasoja oli taas kerran hyvin ja tuloksena oli 9 vasaa ja 7 aikuista.

2005 tilanne oli alussa 12.5 lupaa ja suunnitelma 9 vasaa ja 8 aikuista, toteuma 7 aikuista 11 vasaa.

Ehkä tämä että säästetään tuottavia asumalehmiä poikii tuota vasatuotantoa ylöspäin. Vaikka alueella karhut ja sudet jokusen vasan vuoteen verottaa niin ei viimesiä kumminkaan ammuttu. Kaksoisvasoja näkyy myös todella paljon alueillamme.

Yksinäisiä lehmiä kyllä meilläkin ammutaan alkukaudesta hyvinkin paljon. Ammutaan niitä tarpeen vaatiessa loppukaudestakin, vaikka pääpaino on uroksissa. Sinäänsä meillä on ehkä myös siinämielessä poikkeavaa pyrkimys kaataa noita nuoria hirviä. Olemme hyvin tyytyväisiä ylivuotisiin purrikkasonneihin ja lehmiin, näissä kun on paljon parempi liha kuin vanhoissa sonneissa/lehmissä. Toki niitäkin isomuksia ammutaan kun sopivalle hollille sattuu, mutta usein jos on valinnan mahdollisuus niin nuorempi eläin vie voiton.

Voi kuulostaa fiilistelyltä ja turhalta valikoinnilta, mutta jos on mahdollisuus hiemankin valita niin miksi ei? Niin ja ei meillä juosta metsässä kovinkaan pitkälle syksyyn, tänävuonna oli hirvet orressa lokakuun lopussa, nopeempaan tahtiin ei juuri kapasiteetti käsittelyssäkään riitä...

Jokainen taplatkoon tyylillä, meillä ollaan oltu tyytyväisiä tapaamme hoitaa kestävän käytön jahti. Jopa pientä "kateutta" on havaittu tyyliämme kohtaan saman pitäjän alueella joidenkin seurojen toimesta. He kun pyytävät huomattavasti tyhjempiä maita -ehkäpä juuri aikaisempien omien tekojensa tähden...

[Sopranos]

Sitkeässä se näyttää istuvan käsitys tässäkin porukassa että " meidän
alueen hirvet", vaikka EU-läpyskää ei korvassa olekaan.

Hirvellä vaan kun on niin iso elinpiiri että ne kyllä on useamman porukan
ja pitäjän yhteisiä elukoita. Sen vuoksi noilla ylimääräisillä rajoituksilla
ei ole kannanhoitoon mitään merkitystä.
Riistapiirien ja -yhdistysten yleissuositus että ammutaan puolet vasoina
ja aikuisista puolet lehminä on tosi hyvä ja yleispätevä.

Tietysti jossa jollakin porukalla tuntuu olevan runsaasti vasoja niin niitä
silloin kaadetaan jopa muuttaen isojen lupia vasoiksi.

Kaikenlainen muu lisäsääntöjen luominen on kyllä näiden vanhojen teo-
reetikko- päälliköiden pätemisen tarvetta. Kanta sillä ei parane mutta
metsästyksestä saadaan vähemmän viihtyisää.
Mutta suomalainenhan ei vähällä anna periksi ja kantaansa muuta, var-
sinkin kun aina on näin tehty....
_________________
Välineet, luvat ja eväät vähän maksavat mutta
liha on ilmaista ....

[T-T]

Meillä täällä toteutuu juuri tuo naaras politiikka, että naaraita ei saa ampua yhtään ainuttakaan koko jahtikautena ainoastaan sonneja ja vasoja. No tänä syksynä tuli karu totuus vastaan, että naaraita oli julmetun paljon metsissä, mutta uroksia sai oikein etsimällä etsiä. Suurin uros mikä ammuttiin oli 5-piikkinen ja muut 4-piikkisiä. Ylivuotisia ei juossut yhtään metsissämme ja vasoja oli kohtuullinen määrä. Onhan se niin, että jos naaraita säästetään vuosi vuodelta ja ammutaan vain urokset niin kuka niitä naaraita sitten astuu, kun ei hirviporukasta löydy sellaista, joka siihen pystyisi. Suurin hirvi mikä on 10 vuoden sisään ammuttu on 12-piikkinen, mutta kaikki muut ammutut ovat olleet 2-6 piikkisiä ja enimmäkseen noita 4-piikkisiä. Sillä jos hirviä ammutaan surutta valikoiden, että ainoastaan naaraita jää niin tulevaisuus näyttää melko harmaalta vasojen ja sonnien suhteen. Tänä vuonna olisin päässyt ampumaan isoa naarasta n.50m päästä paikallaan ollessa kylkeen, mutta määräys mikä määräys "naarasta ei ammuta". No meni passiketjun läpi ja toinen seura oli lähistöllä ja oli kuunnellut puheitamme vhf:stä ja nehän laittoi ketjun ympärille ja ampuivat naaraan sitten, kun tuli heidän puolelleen, että siinä nähtiin kuinka hyvin tämä määräys käytännössä toimii. Mikäli naarasta ei ammuta se pitäisi säätää koko yhteislupa alueelle, jotta tällaista ei tapahtuisi. Sitten meille naureskellaan, että kyllä hyvän työn teitte, kun päästitte läpi tuli suoraan syliin. No ensi syksynä uudet kujeet ja itse aion ampua naaraan, jos tulee kohdalle, koska tämä naaraskielto ei ole johtajan määräämä vaan vanhan ukkelin, jolle hirvenmetsästys on henkeen ja vereen naaraiden säästämistä. Huutakoot mitä lystää ensi syksynä, mikäli johtaja sanoo vain aamulla, että ammutaan aikuista ja vasaa ja sitten tämä vanha ukko huutaa pihalla kaikille, että naarasta ei ammuta niin jos naaras tulee kohdalleni niin saman tien losahtaa itse olen kyllästynyt jatkuvaan huutoon ja mekastukseen tuosta asiasta, joka on melkeinpä vain mielenterveysonglema tälle ukolle. No kylläpä se näkyy muillakin olevan hiukan samanlaista, etten ihan yksin tässä tilanteessa ole.
_________________
Tikka nakuttaa kuin akat, mutta minä en.

[Lahtinen]

[Pystikki]

Eräänlainen teoreettikohan tuota olet sinäkin Sopranos? Itse ensin kysyt mielipiteitä ja nyt sitten kumoat muiden mielipiteet..??

[fc3199]

Olen Lahtisen kanssa samoilla linjoilla.Hirvikannan ollessa sopivan suuruinen ammutaan tasaisesti kaikkia eteen tulevia eläimiä,mutta tällaisen jyrkän kannan leikkauksen aikana on kyllä viisasta säästää kannan parhaiten tuottavia eläimiä ja ampua etupäässä nuoria yksilöitä.
Se,että joku lehmä tai suuri sonni menee naapuriin ja joutuu siellä orteen ei ole mikään peruste ampua aluettaan tyhjäksi kaikista asuntoelukoista.
Toisin kuin usein väitetään monet hirvet ovat erittäin kotipaikkauskollisia,siirtymä kesä-talvilaidunten välillä on usein vain muutama kilometri.
Tämä koskee niin suuria sonneja kuin vanhoja lehmiäkin.

Kun kaikki vanhat asuntoeläimet on ammuttu ja kanta laajalla alueella hyvin vähäinen, kestää vuosia ennenkuin uudet asuntoeläimet on saatu alueelle asettumaan.
Sopranos ja kumppanit voivat sen aikaa pelata vaikka Mustaa Pekkaa.

[dxman]

Joo, joo...

Itsekkin aloittelin aikana jolloin nisät lensivät lepikkoon. Varsinainen hölmöyspykälä. Niiltä ajoilta on joillekkin jäännyt päälle lehmän ampumiskielto.

Nyt mennään surutta 50-50 periaatteella. Eikä kummemmin tarvitse valkkailla. Tosin joskus loppuaika menee vasajahdissa, mutta lehmän voi niputtaa vasan kanssa jos on haluja. Ampujasta kiinni. Meillä on kuitenkin vain 5000 hehtaaria käytössä joten turha arvuuttelu ja jahkailu ei palvele ketään.

Meille kuitenkin tulee hirviä rannalta lisää sitä mukaa mitä saadaan ammuttua ja joskus kanta lopussa taitaa olla isompi kuin aloittaessa. Toisaalta tuossa abt 60-70 km ylempänä tiedän homman olevan huomattavasti erillaista. Tuntevat paikalliset hirvet kaiketi jo ulkomuodon perusteella ja jälkiä tutkitaan tarkaan.

Tietysti jos oikein rankasti leikataan isoilla alueilla, niin sitten saakin pyytää tyhjää. Täällä leikattiin 80 luvun alussa oikein isolla kädellä ja sitten pyyntiluvat tippuivat yhteen/ kahdeksasosaan. Nyt on menty aikalailla samoilla lupamäärillä vuositolkulla joka on melkolailla täsmälleen puolet 80 luvunalun isosta savotasta.
_________________

[Powerhead]

Omassa riistanhoitoyhdistyksessä yhteisluvassa lupia oli 300aik ja 300 vasaa. Pystyssä näistä on enää 10 aikusta ja 14 vasaa. Kaato% näyttäs olevan 95,33%, urosten osuus kaikista kaadetuista 52,45%. Aluetta oli yhteensä 126 275 ha, jota oli jakamassa 7 metsästysseuraa.

Veikkaan että ens vuonna taitaa kiintiö "hieman" tipahtaa.
_________________

[Kiul]

Minusta kannanleikkaus on erillinen asia, jota ei lehmä-sonni suhteilla pitäisi hoitaa, vaan puhtaasti kaatomääriä kontrolloimalla. En usko, että minkäänlainen 'tehotuotantomalli' tuottavia lehmiä suojelemalla on pitkän päälle oikea tapa hirvikannan kestävän kehityksen osalta. Jotenkin vielä kuulostaa hieman kaksinaismoralismilta ajatus, että 'säästetään omat tuottavat lehmät, mutta ammutaan kaikki elukat rajan pinnasta'. Tällainen toiminta tuskin ottaa asioita kokonaisvaltaisesti huomioon.

Kyllä pitkän päälle paras ja elinvoimaisin kanta on sellainen, jossa kaikkia vuosiluokkia on sopivasti ja uros-naaras -suhde on lähellä luontaista. Kannan säätely tulee tehdä lupamääriä kontrolloimalla ja verotus kohdistaa kaikkiin vuosiluokkiin.

[Lahtinen]

Joskus pistin oman seuran alueella merkille seuraavaakin:

Kauden jälkeen alueelle jäi todella hyvin naaraita ja vasikoita. Jostain syystä seuraavana kautena niitä ”ylivuotisia” ei kaksisesti löytynytkään. Tuntui toistuvasti käyvän siten, että alueelle jätetyistä vasoista ”ei seurue päässyt hedelmää tulevina vuosina kantamaan”. Ainakin itseäni tuo pohditutti.

Hyvin yleisenä toimintamoodina meillä oli, että ison lupia muutettiin useampiakin vasoiksi. Näin tiettyä tulevaa ikäpolvea ei ainakaan meidän puolelta jäänyt ja sitä ei suurena ongelmana pidetty, kun ”ei ne muutenkaan alueelle palanneet”. Kun sitten kannanleikkuuvaiheessa asumalehmiäkin rokotettiin, niin kyllä tietyt sektorit aika lailla hiljentyivät…

Äärimmilleen vietynä kaikki toimintamallit varmaan kääntyvät itseään vastaan.

Tämä syksy oli meillä yhteisluvassa ensimmäinen, kun lupaehdoissa oli lupaviranomaisen toimesta määrätty ”minkämerkkistä hirveä saa ampua”. Eli käytännössä väärän sukupuolisen aikuisen hirven ampuminen olisi johtanut hirven menoon valtiolle. Tähän ollaan tultu ja luvanmyöntäjän toimesta menty. Käytännössä meillä taisi rajoitus olla, että naaraita saa olla max 40%.

[Lahtinen]

[Kiul]

[Razori]

En oikein ymmärrä tuota, etti naaraita saa ampua. Yhtälailla siihen vasomiseen tarvitaan uroksia. Meidän seurassa on ollut jo pitemmän aikaa käytäntö, että jokainen hirvi kaatuu joka kohdalle sattuu, lupien puittessa tietenkin.

[kaber]

6000 hehtaaria ja talvitiheys 2,5 hirveä/1000 ha. Normaalirakenteisessa hirvikannassa vasatuotto havaintokorttiaineiston antamalla keskituotolla Etelä- ja Keski-Suomessa (60%) antaa vasatuotoksi 2,5x6X60/100=9 vasaa.
Jos alueella vilkasliikenteisiä teitä tai voimakas karhu/susikanta pienenee nettotuotto. Pitää ottaa huomioon syksyistä kaatomäärää suunnitellessa.