Kaliberin vaikutus....

[Jartsu]

Niin tuo luoti aukes 15-16mm klöntiksi siellä 470m/s ja painonsa vuoksi se kahlaa koko elukan läpi.

Mutta koska mulle ei enää tule täällä uudessa paikassa kuin metsää ja tien penkkoja ja matkat ovat niitä juuri 45 sopivia niin pudotan vauhdin myös 650m/s max vauhdiksi:

Jos oletetaan että joudun ampumaan 300 metriä ja se tapahtuu kytis aseella, niin se tapahtuu 308:lla jossa 670mm pitkä piippu ja siihen erittäin helposti laajeneva ja kovan ballistiikan omaava 180gr Nosler Ball, Tip, BC .507 joka on hyvä metsästys kuulalle.(öyppenin veri viklii)

830m/s 170m 0 kohdistuksella.

100m 770m/s +3.5cm
200m 715m/s -4.2cm
300m 661m/s -31cm
400m 610m/s -80cm

Luoti siis toimii ja aukeaa ja riittävä tappo teho löytyy ja tehokkaasti jos osuu. (miehestä kiinni)

Tämä ei ole mutua vaan jo meidän toimesta ammuttuja kauko laukauksia lähelle ja kauas n100 elukkaa ja 1 mies n, 8v aikana 70 elukkaa.

Kaikki kuulat on tulleet mun pöydältä joten sekään ei ole mutua.

Lähelle tuota vauhtia ei käytetä vaan ladataan max 770m/s jolla on ammuttu alle 300m matkoilta kuitenkin.(luoti kestää paremmin)

6.5mm saat hakea kuulaa jossa on saman verran iskua tuonne paitsi tehokkaammat kuin 6.5X55 SE

[petri r]

No niin. Vihdoin "turisti" valaisi minua faktoilla. Eli kohtalaisen laaja-alainen myös etäisyyksien suhteen on tuo 458, ainakin "duunatulla" luodilla Aika hiljaista on ollut muiden "järeiden suhteen"?

Kiteyttäen vielä ajatustani: iso järeä voi olla hankala monikäyttöisyyden näkökulmasta: jos pyritään hyödyntämään parhaita puolia (hidas osuma, raskas luoti, siisti jälki) niin "tappoteho" pidemmälle matkalle haasteellinen saada aikaan (aukeaminen, osuminen ja ei painehaavakanavaa). No luonnollisesti suurin osa tosiaan ammutaan lähihollille, joten nuo heikkoudet ei häiritse kuin avoimen maaston pyytäjiä. Mutta löytyykö sellainen kaliiberi, joka on tehokas 0-300m?

Mielestäni jossain 338wm:ssä yhdistyy kuitenkin parhaiten tappotehon vaatimukset:
= kohtalainen osuminen (ei aivan mahdoton rekyyli kun ei tappilataus, kun kohtalaisen hyvä ballistinen luoti niin vauhti säilyy ilman mahdotonta alkuräjähdystä => tyydyttävä lentorata, ennakot ja tuulensiedot)
= riitävä haavakanava (painehaavakanava + halkaisijan poraama reikä myös kauempana johtuen hyvästä ballistiikasta ja vauhdin säilymisestä)
= riittävä läpäisy kunnon luodeilla

Aika paljon OT, lähinnä Jartsulle: En tiedä pystynkö vastaamaan ihan tuohon sun 308 latinkiin omalla6.5x55 tötteröllä 0-300m latingilla: A-frame BC 0.4 lähtee 890m/s mulla. Mutta siis tämä testattu hirveen myös lyhyeltä matkalta ja hyvin toimii eikä tee moskalihaa (4kpl kaatoja tänä syksynä). Myös Woodleight BC 0.44 lähtee saman 890m/s ja sillä voi vetää lähihollitkin. Aukee tosin noissa vauhdeissa lähiholleissa vähän turhankin nopeasti (vain yksi kaularankalopetus, joten en osaa vielä sanoa jäljestä esim. lapalaukauksessa, testissä kovassa matskussa n. 80% jäämäpaino). 300m päässä woodyllä on vauhtia jotain vajaa 700m/s? Noissa vauhdeissa/etäisyyksissä se aukesi vielä 14-15mm halkaisijaan. Ei paha vai?

Noslerin Partition, BC 0.49, lähtee tarvittaessa 900m/s (siitä voit laskea tehoja jos haluat ), mutta se luoti minun mieleen/testeissä liian heikkorakenteinen, että viitsisin ampua sillä lähiholleja. Varmaan sama tilanne sinun ballistc tipin kanssa? Noissa vauhdeissa saa olla tarkkana luodin suhteen...

[Crowhunter]

[Ärmätti]

Ei maaliballistiikassa ole mitään suunnatonta magiaa. Kys eon yksinkertaisuudessaan kiinni A) Luodin nopeudesta, joka vaikuttaa luodin avautumisnopeuteen sekä avaumisasteen kulmaa (yli tai ali 90 astetta). Nopeus vaikuttaa myös tärkeinpänä tekijänä tilapäisenhaavakanavan kokoon jolla valitettavsti ei ole kovin suurta merkitystä tappotehoon keuhkoosumissa (lähelle rankaa saattaa aiheuttaa tilapäisen hermosoluje toiminan lamaantumisen).
B) Luodin paino, joka yhdessä nopeuden kanssa vaikuttaa tietysti tilapäisen haavakanavan kokoon ja pituuteen. Eniten luodin paino kuitenkin vaikuttaa läpäisyys (mikäli jarrutus voimaa ei kontrolloida). Luonnollisesti painolla voidaan myös saavuttaa muita etuja kuten risuherkkyys ja lineaarinen kulku kudoksessa luuesteitä huolimatta.
C) Luodin halkaisia, joka vaikuttaa eniten lopullisen haavakanavan kokoon. Tämä kuitenkin vaatii tosiaakin sen että luoti avautuu (avautmisasteen kulma/etenemissuunnan pinta-ala) Luodeilla on saavutettavissa lähes 200% avautuminen, mutta pelkkä avautumis prosentti ei kerro kaikkea (avautumisaste edelleen). Avautumisasteen kulma/etupinan pinta-ala vaikuttaa tilapäiseen haaavakanavan kokoon merkittävästi. Lisäksi se on kykenevä lisäämään lopullisen haavakanavan kokoa muutamilla mm:llä.

Luonnollisesti tästä voidaan päätellä että mitä isompi on luodin kaliperin halkasia sitä isommaksi luoti voi aueta (luotien välillä suuria eroja). Täytyy myös muistaa että 7,62mm luoti ei tee nahkaan itseään isompaa reikää mitenkään. Kun huomoidaan vielä ettei 17mm avautunut 308 luoti läpäise hirveä-- ei veri eikä ilma poistu keuhkosta kovin nopeasti. Jos taas reikä nahassa on 11,6mm ja vastaavasti läpäistyään toisella puolella huomattavasti suurempi poistuu veri ja ilma selkeästi nopeammin. Sitten on huomioitava vielä eräs tekijä veren vuotonopeudessa. Mitä terävämpi vamma sitä paremmin vuotaa. Suuri tilapäinen haavakanava saa aikaan verisolujen laseraatioita. Paine aiheuttaa kudoksessa tuhoa, jonka vaikutuksesta kudos repeytyy, irtoaa ja osa lentää ulos tilapäisen kanavan palautuessa normaaliksi kudoksen kimmoisuuden ansiosta. Samalla tuhoutuu runsaasti myös verisuonia ja hermoja. Hermot ja verisuonet kärsivät myös kauempana (kauempana kuin tilapäinen kanava) tuhoa leviävän paineen vaikutuksesta. No tästähän voisi pitää pitkänkin luennoon, mutta lyhykäisyydessään verisoluista ja suonista erittyy aineita jotka hyydyttävät verta nopeasti--siis mitä nopeampi luoti sitä suurempi "repivä/venyttävä" paine--sitä suurempi/nopeampi hyytyminen. Näin veri ei poistu nopeasti ja aivot ja luuranko lihakset saavat edelleen ravinteikasta verta, sillä verenpaine ei ole romahtanut--pakomatka pitenee. Lisäksi adrenaliini ja muut stressihormoonit edes auttavat tätä tlannetta.
Anatomiset rakenteet ovat kuitenkin siinämäärin vaihtelevia että osumapiste on keuhkoosumassakin merkittävä. isojen suonien selvä rikkoontuminen (aortankaari) pudottaa valtimopaineet lähes välittömästi (niin nopasti kuin veri/paine voi vaan purkaantua ulos). Osuma aortan kaareen on itseasiassa nopemmiin tappava kuin sydän osuma. Osuma aortankaareen ja samalla keuhkojenn läpäisy on teoriassa se optimaalisin mikäli keskushermosto osumia ei huomioida.
toivottavati ei tullut liian pitkä että edes joku jaksaa lukea
_________________
Ballistiikan tutkija

[BePSiman1]

Hondamies on tiukasti asialinjalla


_________________
sanoopi "vanha" Bps - mnetissä jo vuodesta -99...

[Jartsu]

[Hector]

Jahas, ei jaksanut lukea kaikkea mutta samanlaista juupaseipäs vääntöähän tuo näyttää olevan kuin aina näistä hirviväljistä.
Itse aloitin aikoinaan 308:lla 13 g hammerheadilla eikä ollut ongelmia. Ammuin jopa tuplavasat n. 230 metriin ja jäivät käytännössä sijoilleen. Muistaakseni kaikki toistakymmentä 308:lla ampumaani hirveä kaatuivat 0-30 metrin päähän osumapaikasta.
Kun sitten tuli hankittua hirvikoira, niin päätin laittaa krouviimpaa kaliiperia eli 458 WM koska tiesin että tiheitä paikkoja voisi tulla ja muiden haavakkotilanteita joissa ei aina olisi suotuisat ampumamahdollisuudet esim. koiran haukkuessa tiheikössä. Samoihin aikoihin myös velipoika ja faija hankki myös 458:t. Kokemukset on kaikilla ollut sellaiset ettei tulisi mieleenkään vaihtaa pienempään.

Ainoan kerran kun hirvi on 458:n reikä rupiissa mennyt yli 100, oli kun yhdellä kartanolla eka kertaa ammuin hirven niin aattelin että pitää säästää myytävän hirven lihaa. Matkaa oli 180 m ja ammuin keuhkojen ylätakakärkeen osumatta kylkiluuhun jotenka reikä oli siisti. Ja osuma oli melkolailla siinä mihin tähtäsin koska Barnes-X:n BC on varsin hyvä ja 700 m/s antaa kohtalaisen suoran lentoradan noinkin suurelle murkulalle ja kohdistus on tehty oikealla tavalla .

Tästä kaliiberiasiasta taitaa olla tällä hetkellä kolme aktiivista topiccia , vain koska toiset ei hyväksy/ymmärrä että toiset tykkää pienestä ja toiset isosta .

Mutta yhdessä asiassa olen varma, että esim. 458 on parempi kuin nuo .30 luokan paukut. Vähemmän pilantunutta lihaa. Nopeus se tuhoaa lihaa eikä raskas luoti. Sen olen nähnyt sen verran monta kertaa 25 vuoden aikana.

Sen verran on ampumisesta saavutuksia itsellä ja veljellä, ettei hankittu puskanraivaimia paikkaamaan ampumataitoja .

[vt]

[petri r]

No niin 416 ja 458 on hyväksytty + 150m tehokoneiksi

Rekyylin 9.3mm testissä 14 testiluodista vain 4 toimi hyväksyttävällä tavalla pitkällä matkalla. Parhaita oli 15g oryx, LR natu 14.3g ja 18.5g Oryx. Tunnusomaista näille on kaliberiin nähden kovat vauhdit. Mielenkiintoista olisi tietää, että millä etäisyydellä nuo tuon osion reputtaneet kuulat jo lopettivat toimintansa, mutta liian iso testiurakka sellainen...

[Tursas]

[petri r]

En tiedä mihin mediaan viittaat. Mutta ei kuitenkaan "hirvimiehen" tasoisessa mediassa.

Risutestit voisi olla mielenkiintoisia. Kunhan ensin todistamme että 6.5mm pärjää hyvin monelle isommalle hirven tapossa 0-300m niin ehkä sitten ruvetaan vääntämään se sama lopputulos risutestissäkin

Totuuden jyvä on kuitenkin siinä, että osa porukasta tunkee yhä painavampaa kuulaa putkeen ja oletusarvona on että risunsieto paranee. Paino yleensä lisää myös pituutta ja lähtönopeus pienenee = lopputuloksena se, että rihlannousu ei riitä enää vakavoittamaan kuulaa kunnolla => pienikin hipaisu saa luodin lepattamaan = risukesto heikkenee entisestään.

Haulikon "ilmarihlattu" täyteinen on hyvä esimerkki tästä. Sillä on mielikuva "junamaisesta" etenemisestä riippumatta pienistä esteistä. Vaikka se osuu pahviin ihan suoraan (=pyöreä reikä) niin se on niin heikosti vakavoitunut, että se kimpoaa ja pyörii miten sattuu aivan uskomattoman herkästi (nimimerkillä 1000 täyteistä kesällä ampuneena mitä erilaisempiin maaleihin ja ratalaitteisiin).

[wildmind]

[SuperMoose]

[Tursas]

Luodin vakautumisesta samaa mieltä.
Lisäisin vielä omana ajatuksenani sen, että mielestäni pienikaliiperisen luodin vaihto raskaampaan ja pitempään on kuin vipuvarren jatkamista. Pitkä luoti kääntyy helpommin tuon rihlannousun aiheuttaman vakautumisen -tai sen puutteen- lisäksi.
_________________
Totuus löytyy Elovenasta. Ongelmana on vain se, ettei kukaan tiedä, mistä paketista.

[wildmind]