Metsästysseura vs. verottaja

[Puuhapete]

Mielipide: Satakuntalaisille metsästysseuroille

Tiivistelmä:
Jos Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n vaaliohjelman mukainen kiinteistöveron ulottaminen maa-.ja metsätalousmaahan toteutuu, käy omistamiemme tilojen metsästysoikeuden vastikkeeton vuokraaminen metsästysseuroille mahdottomaksi. Metsästysseurojen tulisi aloittaa vakava yhteiskunnallinen keskustelu maanvuokraustoimintansa tulevaisuudesta.

Media: Satakunnan Kansa - näköislehti
Päivämäärä: 8.11.2006
Kirjoittaja:
Päälähde: Jarkko Laitila, Jaakko Soljanto
_________________
Tänään on se huominen, josta olit huolissasi eilen.

[joop]

Taitaa romuttua koko jokamiesoikeuskin samalla, eipähän taida marjaankaan päästä enään sen jälkeen?

[Rowan]

"käy omistamiemme tilojen metsästysoikeuden vastikkeeton vuokraaminen metsästysseuroille mahdottomaksi"

Miten niin???
_________________
Nautitaan jokaisesta päivästä

[joop]

Isot herrat vaan haluaa saksan mallia suomeenkin, eipähän enään pääse tavallinen sukankuluttaja sitten enään metsälle.

[Puuhapete]

1 (3)
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry
________________________________________________________________________
Helsinki 22.11.2006
pääsihteeri Jouko Vasama
Eduskunnan talousvaliokunnalle
Asia: Hallituksen esitys tilintarkastuslaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi
(HE 194/2006 vp)
Hallituksen esityksen taustalla on Euroopan Unionin tilintarkastusdirektiivi. Esitys on ymmärrettävä suurten yhteisöjen toiminnan suhteen tarkoin harkituksi ja johdonmu-kaiseksi.
Valitettavasti lakiesitys ei tunnista kansalaisyhteiskunnan toimintatapoja. Julki-sen hallinnon toimijat samoin kuin liike-elämän toimijat tarjoavat kansalaisjärjestöille omaa toimintalogiikkaansa. Tämäkin lakiesitys aiheuttaa kansalaisjärjestöille toimin-tavaikeuksia, jotka hyvällä valmistelutyöllä olisi voitu välttää.
YTY ry antoi kauppa- ja teollisuusministeriölle lausunnon tilintarkastuslakiraportista tammikuussa 2004. Keväällä 2006 lakiesitys oli lausuntokierroksella. Järjestöiltä ei tällöinkään lausuntoja pyydetty. YTY toimitti uudelleen saman kannanottonsa ministe-riölle, koska järjestöjen näkemyksiä ei ollut otettu mitenkään huomioon.
Lausunnossaan YTY ry totesi sosiaali- ja terveysjärjestöjen katsovan, että yhdistys-ten tilintarkastusta koskevat määräykset ovat edelleen käyttökelpoisia ja tur-vaavat kansalaisyhteiskunnan toimivuutta. Yhdistyksiä koskevia tilintarkastusmäärä-yksiä ei tulisi muuttaa.
Kansainvälisessä vertailussa Suomen yhdistyslaki on selkeä ja tarkoituksenmukai-nen. Se määrittelee perustuslain takaaman yhdistymisvapauden sekä kansalaisten oikeudet ja velvollisuudet yhdistystä perustettaessa ja yhdistyksen toiminnassa. Re-kisteröity yhdistys on oikeushenkilö. Sen kanssa on ulkopuolisten helppo toimia, kos-ka vastuut, velvollisuudet ja oikeudet on yhdenmukaisesti järjestetty ja ne ovat kaikki-en tiedossa.
Lakiesitys lakkauttaa ”maallikkotilintarkastuksen”. Perustelujen mukaan tätä on pidet-ty epäluotettavana. Suomalaiseen järjestökulttuuriin on kautta aikojen kuulunut myös hallinnon ja taloudenpidon tarkastus, tilintarkastus. Tämä instituutio on palvellut yh-distysten jäseniä ja antanut hallitukselle selkänojaa. ”Maallikkotilintarkastus” on usein järjestön toiminnan kokonaisuuden seuraamisen kannalta erittäin asiantunteva ja pienissä järjestöissä aktiivisten kansalaisten taloudellinen osaaminen on yleensä riit-tävää. On liian yksinkertaistavaa ja leimaavaa väittää, että järjestötoiminnassa olisi nykyistä tilintarkastuskäytäntöä pidetty epäluotettavana.
Lakiesityksen mukaan pienten yhteisöjen ei tarvitse nimetä tilintarkastajia. Mielenkiin-toista on sekin, että tätä toiminnan laajuudesta riippuvaa rajaa on lakiesityksessä madallettu aikaisempaan valmistelutyöhön nähden.
Lakiesityksen perusteluissa selvitetään tutkimusta, joka kohdistui yritysten tilintarkas-tukseen. Yhdistysten tilintarkastuksista ei ole selvityksiä.
Kotkankatu 9 Faksi. (09) 738 123
00510 HELSINKI http://www.sosteryty.fi
Puh. (09) 7747 2250 etunimi.sukunimi@sosteryty.fi
2 (3)
Hallituksen esityksessä on keinotekoisia perusteita tilintarkastusvelvollisuuden pois-tamisen hyödyistä. Väitetään, että tilintarkastuksen kustannusten poistamisella pie-nimmiltä osakeyhtiöiltä säästetään keskimäärin 700 euroa vuodessa ja että ”tämä on omiaan edistämään yrittäjyyttä ja vaikutukset kansantaloudellisesti ovat sitä kautta merkityksellisiä”. Kirjanpito on joka tapauksessa hoidettava huolellisesti ja voi myös olla, että tilintarkastuspakon poistaminen aiheuttaa paineita järjestää muuten uudella tavalla hallinnon ja tilien seurantaa.
Eivät hallinnolliset muutokset järjestöissäkään tapahdu ilman kustannuksia. Nyt järjestöt ovat pakotettuja harkitsemaan sääntöjen muuttamista. Tämä on usein yhdistyksenkin hallinnossa aikaa vievä prosessi. Monissa liitoissa pienten jäsenyhdis-tysten sääntömuutokset hoidetaan liiton antamien ohjeiden mukaisesti. Ohjeiden laa-timinen vaatii myös oman aikansa.
Valtionhallinnon yllätykselliset toimenpiteet lisäävät pientenkin yhdistysten hallinnol-lista työtä. Kun pienten yhdistysten hallinnolliset asiat hoidetaan vapaaehtoisin voi-min, on pelättävissä, että vähitellen monet ihmiset väsyvät yhdistysten asioiden hoi-tamiseen. Viisas yhteiskuntapolitiikka ei aiheuttaisi tällaisia uhkia järjestötoiminnan jatkuvuudelle.
YTY ry esittää, että yhdistyksille annettaisiin riittävän pitkä siirtymäaika ti-lintarkastuslain määräysten soveltamiseksi käytäntöön. Ainakin vuoden 2008 tilinpäätös tulisi vielä voida tarkastaa nykyisen lain ja yhdistyksen nykyisten sääntöjen määräämällä tavalla. Lakiesitys mahdollistaa vain nyt pitkäksi toimikaudeksi valitun tilintarkastajan toimikauden jatkumisen aina vuoteen 2009.
Tilintarkastuslain tultua voimaan kaikkien yhdistysten, jotka katsovat, että eivät tarvit-se auktorisoidun tilintarkastajan ammattitaitoa pienen toimintansa valvomiseen, on ilmeisesti muutettava sääntöjään: poistettava tilintarkastajien valintaa koskevat koh-dat säännöistään. YTY ry:n jäsenliittojen jäseninä on noin 7 000 paikallisyhdistystä, joista todennäköisesti suurin osa olisi halukkaita tai velvollisia muuttamaan sääntö-jään. Vaikka pienen yhdistyksen tilintarkastus ei ole kovin vaativa tehtävä, on selvää, että auktorisoitu tilintarkastaja laskuttaa siitä normaalitaksojen mukaisesti. Yhdistyk-sillä on siis taloudellinenkin intressi muuttaa sääntöjään.
Patentti- ja rekisterihallituksessa yhdistysten sääntöjen muutosten käsittelyaika on nytkin melko pitkä. Jos uusi tilintarkastuslaki aiheuttaa tuhansien yhdistysten sääntöjen muutostarpeen hyvin nopeasti, on pelättävissä, että rekisteriviranomainen tukehtuu muutosilmoituksiin. Olisi myös harkittava rekisteröintimaksujen oleellista kohtuullistamista tilanteessa, jossa tällaiseen sääntöjen massamuutokseen joudu-taan.
Lakiesityksen perusteluissa ei ole tarkasteltu esimerkiksi rahankeräyslain tai Raha-automaattiyhdistyksen avustuksista annetun lain järjestöjen taloudenpidolle asettamia vaatimuksia.
Lakiesityksen perusteluissa todetaan, että ”yhteiskunnan varoista myönnettävien tu-kien myöntämisen edellytykseksi voitaisiin asettaa tilintarkastajan valitseminen ja tilin-tarkastajan antama vakiomuotoinen tilintarkastuskertomus”.
Hyvin monet paikalliset yhdistykset saavat edelleen kunnalta pientä yleisavustusta. Jos edellä oleva lause toteutetaan kirjaimellisesti, tulevaisuudessa kaikilla pienillä yh-distyksillä, jotka saavat muutamankin sadan euron avustuksia, tulisi olla auktorisoitu tilintarkastaja. Vai onko muita tapoja toteuttaa yhdistyksen toiminnan valvontaa.
Kotkankatu 9 Faksi. (09) 738 123
00510 HELSINKI http://www.sosteryty.fi
Puh. (09) 7747 2250 etunimi.sukunimi@sosteryty.fi
3 (3)
Kysymys jää lakiesityksessä vastaamatta. Tämä puolestaan aiheuttaa paljon epä-varmuutta ja kirjavia ratkaisuja kansalaistoiminnan kentässä. Nämä kysymykset olisi pitänyt käydä läpi ennen lakiesityksen antamista. Pääministeri Vanhasen hallituksen Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma ei ole vielä ulottanut vaikutustaan hallinnon toimintaan.
Tämän takia YTY ry esittää, että yhdistyslaissa laajennettaisiin tilintar-kastusta koskevat määräykset velvoittamalla pienet järjestöt valitsemaan muunlainen tarkastaja kuin tilintarkastaja tarkastamaan yhteisön hallin-toa, kuten itse asiassa lakiesityksen perusteluissakin annetaan ymmär-tää. Tämä voisi olla nimeltään esimerkiksi ”järjestötarkastaja” tai ”yhdis-tystarkastaja” tai ”jäsentarkastaja”.
Yhdistyslakiin sisällytetty määräys mahdollistaisi nykyisen kaltaisen tarkastusinstituu-tion ylläpitämisen. Yhdistysten ei tarvitsisi kunkin sisällään miettiä, millä tavalla sisäi-nen tarkastus järjestettäisiin. Pahimmillaan tällaisen asian käsittely aiheuttaisi näke-myseroista tai asiantuntemattomuudesta johtuvia ristiriitoja yhdistyksen sisällä. Ja käytäntö maassamme olisi kirjava ja hallitsematon.
Yhdistyslain muutosehdotus, jonka mukaan ”yhdistyksessä, jossa ei lain tai sääntöjen mukaan ole valittava tilintarkastajaa, on valittava tilintarkastaja, jos vähintään yksi neljäsosa yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä vaatii”. Säädös ei palvele edel-lä esitettyä tarvetta. Se lähinnä aiheuttaisi sen, että jos yhdistyksessä tulee sisäisiä riitaisuuksia, on olemassa menettelytapa, jolla voidaan valita tilintarkastaja. Muutos-esityksen sanamuoto on myös epätarkka.
Patentti- ja rekisterihallituksen yhteydessä toimiva Yhdistysasiain neuvottelukunta saattaisi olla oikea elin valmistelemaan yhdistyslain muutosta siten, että yhdistysten sääntöjen muutostarve vähenisi siitä, mikä se tilintarkastuslain voimaan tultua olisi ja että sääntöihin voitaisiin sisällyttää edellä esitetyn kaltaiset määräykset yhdistyksen toiminnan tarkastamisesta. Valitettavasti neuvottelukunnassa ei ole sosiaali- ja terve-ysjärjestöjen edustajaa.
Aiheellinen kysymys lienee myös, miten yhdistyksessä, jossa ei ole tilintarkastajaa, menetellään, jos toimintavuoden aikana yllättäen toiminta kasvaa niin paljon, että ti-lintarkastuslain rajat ylitetään. Joutuu kysymään, pitäisikö tulevaisuudessa yhdistyk-sen sääntöihin kirjata, että jos toiminnan laajuus saavuttaa määritellyn rajan, tulee yhdistyksen valita tilintarkastaja.
Vaikuttaa siltä, että lakiesityksen valmistelijat, sen enempää kuin auktorisoidut tilin-tarkastajatkaan, eivät ole loppuun asti miettineet, riittääkö maassa auktorisoituja tilin-tarkastajia, jos suuret joukot pieniä yhdistyksiä haluavat säilyttää tilintarkastusinstituu-tionsa uuden lainkin puitteissa.
Tilintarkastuslain soveltaminen kansalaistoimintaan vaatii edellä esitetyn perusteella jatkovalmistelua ja nimenomaan viranomaisten ja kansalais-järjestöjen yhteistyötä, jotta kansalaistoiminnan tarpeet ja toiminnallinen logiikka tulisivat otetuiksi huomioon. Ei voi olla yhteiskunnan edun mu-kaista, että hallinnollisilla säädöksillä tehdään kansalaistoiminnan joka-päiväinen työ vaikeammin ennakoitavaksi. Jos lakiesitykseen ei tehdä muutoksia, pienille paikallisille yhdistyksille aiheutuu suuria vaikeuksia.
Kotkankatu 9 Faksi. (09) 738 123
00510 HELSINKI http://www.sosteryty.fi
Puh. (09) 7747 2250 etunimi.sukunimi@sosteryty.fi
_________________
Tänään on se huominen, josta olit huolissasi eilen.

[Puuhapete]

LIITE 1
29.5.2006 1
SÄÄDÖSEHDOTUKSET
1. Tilintarkastuslaki
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Soveltamisala
[1 mom.] Tätä lakia sovelletaan, jollei muualla laissa toisin säädetä:
1) kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 1 §:ssä tarkoitetun kirjanpitovelvollisen yhteisön
ja säätiön tilintarkastukseen;
2) toimeen, joka muualla laissa tai asetuksessa säädetään tilintarkastajan tehtäväksi;
sekä
3) muuhun kuin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettuun toimeen, jossa tilintarkastajan ominaisuudessa
annetaan yhteisön tai säätiön hallinnosta tai taloudesta kirjallinen lausunto,
jota ei ole tarkoitettu toimeksiantajan tai muun erikseen nimetyn sopijapuolen yksinomaiseen
käyttöön tai joka annetaan viranomaiselle.
[2 mom.] Tilintarkasta
jana suoritettuun muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun toimintaan sovelletaan 19,
20, 21, 22, 25, 39–50 ja 53–54 §:n säännöksiä.
[3 mom.] Mitä tässä laissa säädetään yhteisön ja säätiön kirjanpidon ja tilinpäätöksen
tilintarkastuksesta, sovelletaan myös sellaiseen Suomessa rekisteröidyn ulkomaisen
elinkeinonharjoittajan sivuliikkeeseen, jonka tilinpäätöstä ei laadita, tarkasteta ja
julkisteta Euroopan yhteisön säädösten mukaisesti tai vastaavalla tavalla. Tätä lakia
ei kuitenkaan sovelleta ulkomaisen luotto- tai rahoituslaitoksen sivukonttorin tilintarkastukseen.
Ulkomaisen vakuutusyhtiön edustuston tilintarkastukseen tätä lakia
sovelletaan siten kuin ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetussa laissa (398/1995)
säädetään.
2 §
Määritelmiä
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) tilintarkastajalla tämän lain 30, 31, 33 tai 34 §:n mukaisesti hyväksyttyä luonnollista
henkilöä tai yhteisöä, joka suorittaa 1 §:n 1 momentissa tarkoitettua tehtävää;
2) KHT-tilintarkastajalla ja KHT-yhteisöllä Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan
hyväksymää tilintarkastajaa ja tilintarkastusyhteisöä;
3) HTM-tilintarkastajalla ja HTM-yhteisöllä kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnan
hyväksymää tilintarkastajaa ja tilintarkastusyhteisöä;
4) konsernilla kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 6 §:ssä tarkoitettua konsernia; sekä
LIITE 1
29.5.2006 2
5) julkisen kaupankäynnin kohteena olevalla yhteisöllä yhteisöä, jonka arvopapereita
on otettu arvopaperimarkkinalain (495/1989) 1 luvun 3 §:ssä tarkoitetun julkisen
kaupankäynnin tai sitä Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa (ETA-valtio)
vastaavan kaupankäynnin kohteeksi.
2 luku
Velvollisuus toimituttaa tilintarkastus
3 §
Tilintarkastusvelvollisuus
[1 mom.] Yhteisössä ja säätiössä on valittava tilintarkastaja ja toimitettava tilintarkastus
sen mukaan kuin tässä laissa ja muualla laissa säädetään.
[2 mom.] Tilintarkastajaksi voidaan valita ainoastaan henkilö, joka ei ole vajaavaltainen,
konkurssissa tai liiketoimintakiellossa taikka jonka toimintakelpoisuutta ei ole
rajoitettu. Jos tilintarkastajaksi on valittu yksi tai useampi luonnollinen henkilö, on
vähintään yhdellä heistä oltava asuinpaikka ETA-valtiossa.
[3 mom.] Sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, yhteisössä tai säätiössä yhtiömiesten,
yhtiökokouksen tai vastaavan toimielimen on valittava tilintarkastaja, jos
sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella vähintään kaksi seuraavasta
kolmesta edellytyksestä täyttyy:
1) taseen loppusumma on yli 100 000 euroa;
2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto on yli 200 000 euroa; sekä
3) palveluksessa on ollut keskimäärin yli kolme henkilöä.
[4 mom.] Edellä 3 momentin estämättä tilintarkastaja on valittava yhteisössä, jonka
pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta ja jolla on kirjanpitolain
1 luvun 8 §:ssä tarkoitettu huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen
liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa.
[5 mom.] Jos yhteisölle on valittu vain yksi tilintarkastaja eikä tämä ole 33 tai 34
§:ssä tarkoitettu tilintarkastusyhteisö, on valittava ainakin yksi varatilintarkastaja.
Mitä tässä tai muussa laissa säädetään tilintarkastajasta, sovelletaan vastaavasti varatilintarkastajaan.
4 §
Velvollisuus valita KHT- tilintarkastaja tai -yhteisö
[1 mom.] Vähintään yhden yhtiömiesten, yhtiökokouksen tai vastaavan toimielimen
valitseman tilintarkastajan on oltava KHT-tilintarkastaja tai KHT-yhteisö, jos kyse on
julkisen kaupankäynnin kohteena olevasta yhteisöstä tai jos yhteisössä tai säätiössä
vähintään kaksi seuraavasta kolmesta edellytyksestä täyttyy:
1) taseen loppusumma edellisen tilikauden tilinpäätöksen mukaan on yli
25 000 000 euroa;
2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto edellisen tilikauden tilinpäätöksen mukaan on
yli 50 000 000 euroa; sekä
3) palveluksessa tilikauden aikana on ollut keskimäärin yli 300 henkilöä.
LIITE 1
29.5.2006 3
5 §
Tilintarkastusvelvollisuus konsernissa
[1 mom.] Mitä 3 ja 4 §:ssä säädetään, sovelletaan vastaavasti konsernin emoyritykseen,
jos konsernin osalta vähintään kaksi edellä mainituissa pykälissä tarkoitetuista
kolmesta edellytyksestä täyttyy.
[2 mom.] Tytäryrityksen tilintarkastajaksi on valittava vähintään yksi emoyrityksen
tilintarkastaja. Edellä sanotusta voidaan poiketa vain perustellusta syystä.
6 §
JHTT-tilintarkastajan valitseminen
Sen estämättä, mitä 3–5 §:ssä säädetään, voidaan sellaisessa yhteisössä ja säätiössä,
jossa kunnalla tai kuntayhtymällä on määräämisvalta, tilintarkastajaksi valita KHTtai
HTM-tilintarkastajan lisäksi julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan
hyväksymä tilintarkastaja (JHTT-tilintarkastaja). Edellä tarkoitetussa tehtävässä toimivaan
JHTT-tilintarkastajaan sovelletaan tämän lain säännöksiä.
7 §
Tilintarkastusyhteisön päävastuullinen tilintarkastaja
[1 mom.] Jos tilintarkastajaksi on valittu tilintarkastusyhteisö, tämän on ilmoitettava
tilintarkastettavalle yhteisölle tai säätiölle, kenellä tilintarkastusyhteisön palveluksessa
olevalla tilintarkastajalla on päävastuu tilintarkastuksen toimittamisesta. Päävastuullisella
tilintarkastajalla on oltava vähintään sama kelpoisuus kuin tilintarkastusyhteisöllä.
[2 mom.] Mitä tässä laissa säädetään tilintarkastajasta, sovelletaan vastaavasti päävastuulliseen
tilintarkastajaan.
8 §
Lääninhallituksen velvollisuus määrätä tilintarkastaja
[1 mom.] Lääninhallituksen on ilmoituksesta määrättävä yhteisölle tai säätiölle kelpoisuusehdot
täyttävä tilintarkastaja, jos:
1) tilintarkastajaa ei ole valittu tämän lain tai muun lain mukaisesti;
2) tilintarkastajalla ei 3 §:n 2 momentissa tarkoitettua kelpoisuutta tai tilintarkastaja
ei ole 23 ja 24 §:ssä tarkoitetulla tavalla riippumaton; tai
3) yhtiöjärjestykseen, sääntöihin tai yhtiösopimukseen otettua tilintarkastajien lukumäärää
tai kelpoisuutta koskevaa määräystä on rikottu.
[2 mom.]Lääninhallituksen on pyydettävä Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnalta
lausunto 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa asiassa ennen sen ratkaisemista.
LIITE 1
29.5.2006 4
[3 mom.] Ilmoituksen saa edellä tässä pykälässä tarkoitetuissa tapauksissa tehdä kuka
tahansa. Hallitus, siihen verrattava toimielin tai yhtiömies on velvollinen tekemään ilmoituksen,
jollei se, jolle tilintarkastajan valitseminen kuuluu, viivytyksettä valitse kelpoisuusehdot
täyttävää tilintarkastajaa. Ilmoitusvelvollisuus ei kuitenkaan koske kommandiittiyhtiön
äänetöntä yhtiömiestä.
[4 mom.] Ennen kuin tässä pykälässä tarkoitettu määräys annetaan, on kuultava yhteisön
tai säätiön hallitusta, siihen verrattavaa toimielintä tai yhtiömiehiä. Määräys
voidaan pannan täytäntöön lainvoimaa vailla olevana. Määräys on voimassa siihen
asti, kunnes yhteisölle tai säätiölle on säädetyssä järjestyksessä valittu tilintarkastaja
lääninhallituksen määräämän tilalle.
9 §
Tilintarkastajan läsnäolo yhteisön tai säätiön kokouksessa
[1 mom.] Tilintarkastajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yhteisön tai
säätiön toimielimen kokouksessa, jossa käsitellään hänen tehtäviinsä liittyviä asioita.
[2 mom.] Tilintarkastajan on oltava kokouksessa läsnä, jos käsiteltävät asiat ovat
sellaisia, että hänen läsnäolonsa on tarpeen.
[3 mom.] Tilintarkastajan on yhtiökokouksen tai vastaavan toimielimen pyynnöstä
annettava tarkempia tietoja seikoista, jotka voivat vaikuttaa kokouksessa käsiteltävän
asian arviointiin. Tietoja ei kuitenkaan saa antaa, jos niiden antaminen aiheuttaisi
yhteisölle olennaista haittaa.
10 §
Yhteisön ja säätiön toimielinten velvollisuus avustaa tilintarkastajaa
Yhtiömiesten tai hallituksen ja toimitusjohtajan taikka vastaavien toimielinten on
varattava tilintarkastajalle tilaisuus toimittaa tarkastus siinä laajuudessa kuin tämä
katsoo sen tarpeelliseksi sekä annettava sellaista selvitystä ja apua, jota tilintarkastaja
pyytää. Tytäryrityksen yhtiömiehellä, hallituksella ja toimitusjohtajalla tai vastaavilla
toimielimillä on sama velvollisuus emoyrityksen tilintarkastajaa kohtaan.
11 §
Tilintarkastajan erottaminen ja eroaminen
[1 mom. Tilintarkastajan voi erottaa toimestaan kesken toimikauden se, joka on tilintarkastajan
valinnut, määrännyt tai osoittanut tehtävään. Tilintarkastajan erottamiseen kesken
toimikauden on oltava perusteltu syy. Jos tilintarkastaja erotetaan kesken toimikauden,
sen, joka on erottanut tilintarkastajan, on annettava Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnalle
selvitys erottamisesta ja sen syistä.
[2 mom.] Tilintarkastaja voi erota toimestaan kesken toimikauden ilmoittamalla siitä
yhteisölle tai säätiölle. Tilintarkastajan on ilmoitettava ero rekisteröitäväksi kahden viikon
kuluessa siitä, kun hän teki ilmoituksen. Lisäksi tilintarkastajan on annettava Keskuskauppakamarin
tilintarkastuslautakunnalle selvitys eroamisesta ja sen syistä.
LIITE 1
29.5.2006 5
[3 mom.] Jos tilintarkastajan toimi tulee avoimeksi kesken toimikauden tai jos tilintarkastaja
menettää kelpoisuutensa sanottuun toimeen, eikä varatilintarkastajaa ole,
tilintarkastajan valintaan osallistuvien yhtiömiesten, hallituksen tai vastaavan toimielimen
on huolehdittava siitä, että uusi tilintarkastaja valitaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
[4 mom.] Tilintarkastajan on kohtuullista palkkiota vastaan annettava hänen jälkeensä
nimetylle yhteisön tai säätiön tilintarkastajalle ne tiedot, jotka ovat tarpeen tilintarkastuksen
suorittamista varten.
3 luku
Tilintarkastuksen sisältö
12 §
Tilintarkastuksen kohde
Tilintarkastus käsittää yhteisön tai säätiön tilikauden kirjanpidon, tilinpäätöksen,
toimintakertomuksen sekä hallinnon tarkastuksen.
13 §
Konsernin tilintarkastus
Emoyrityksen tilintarkastajan on tarkastettava myös konsernitilinpäätös sekä varmistuttava
siitä, että konserniin kuuluvien yritysten tilintarkastajat ovat suorittaneet tilintarkastuksen
asianmukaisesti.
14 §
Kansainväliset tilintarkastusstandardit
Sen lisäksi, mitä tässä laissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä säädetään, 1 §:n 1
momentin 1 kohdassa tarkoitetussa tehtävässä on noudatettava Euroopan parlamentin
ja neuvoston direktiivin 2006/XXX/EY 26 artiklassa tarkoitettuja, yhteisössä sovellettaviksi
hyväksyttyjä tilintarkastusstandardeja (kansainväliset tilintarkastusstandardit).
15 §
Tilinpäätösmerkintä
Kun tilintarkastus on tehty, tilintarkastajan on tehtävä siitä tilinpäätökseen merkintä,
jossa viitataan tilintarkastuskertomukseen.
16 §
Tilintarkastuskertomus
[1 mom.] Tilintarkastajan on annettava kultakin tilikaudelta päivätty ja allekirjoitettu
tilintarkastuskertomus. Tilintarkastuskertomuksessa on yksilöitävä sen kohteena oleva
tilinpäätös sekä ilmoitettava, mitä tilinpäätössäännöstöä tilinpäätöksen laatimisessa
on noudatettu. Tilintarkastuskertomuksessa on oltava maininta kansainvälisten
tilintarkastusstandardien noudattamisesta.
LIITE 1
29.5.2006 6
[2 mom.] Tilintarkastuskertomuksessa on oltava lausunto:
1) siitä, antavatko tilinpäätös ja toimintakertomus noudatetun tilinpäätössäännöstön
mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhteisön tai säätiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta
asemasta; sekä
2) siitä, ovatko tilikauden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ristiriidattomia.
[3 mom.] Edellä 2 momentissa tarkoitettu lausunto on vakiomuotoinen, ehdollinen
tai kielteinen. Jos tilintarkastaja ei voi antaa lausuntoa, hänen on ilmoitettava tästä
tilintarkastuskertomuksessaan. Tilintarkastuskertomuksessa on annettava tarpeelliset
lisätiedot.
[4 mom.] Tilintarkastajan on ilmoitettava tilintarkastuskertomuksessa, jos yhteisön
tai säätiön yhtiömies, hallituksen, hallintoneuvoston tai vastaavan toimielimen jäsen,
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja taikka toimitusjohtaja tai muu vastuuvelvollinen
on
1) syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus
yhteisöä tai säätiötä kohtaan tai
2) rikkonut yhteisöä tai säätiötä koskevaa lakia taikka yhteisön tai säätiön yhtiöjärjestystä,
yhtiösopimusta tai sääntöjä.
[5 mom.] Emoyrityksenä olevassa yhteisössä tai säätiössä on annettava erityinen kertomus
konsernista noudattaen soveltuvin osin, mitä 1–4 momentissa säädetään.
[6 mom.] Tilintarkastuskertomus on luovutettava yhteisön tai säätiön hallitukselle tai
vastaavalle toimielimelle viimeistään kaksi viikkoa ennen sitä kokousta, jossa tilinpäätös
on esitettävä vahvistettavaksi.
17 §
Tilintarkastuspöytäkirja
Tilintarkastaja voi esittää hallitukselle, hallintoneuvostolle, toimitusjohtajalle tai
muulle vastuuvelvolliselle huomautuksia sellaisista seikoista, joita ei esitetä tilintarkastuskertomuksessa.
Tällaiset seikat merkitään pöytäkirjaan. Pöytäkirja on annettava
sille, jonka tehtävänä on huolehtia yhteisön tai säätiön hallinnosta ja toiminnan
asianmukaisesta järjestämisestä. Tämän on käsiteltävä pöytäkirja viipymättä ja säilytettävä
se luotettavalla tavalla.
18 §
Tilintarkastuspalkkion määräytyminen
Tilintarkastajalle tilintarkastuksesta maksettava palkkio ei saa määräytyä tavalla,
joka voi vaarantaa tilintarkastajan riippumattomuuden.
LIITE 1
29.5.2006 7
4 luku
Yleiset tilintarkastajaa koskevat säännökset
19 §
Ammattieettiset periaatteet
Tilintarkastajan on suoritettava tässä laissa tarkoitetut tehtävät ammattitaitoisesti,
rehellisesti, objektiivisesti ja huolellisesti yleinen etu asianmukaisesti huomioon ottaen.
20 §
Ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen
Tilintarkastaja on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoaan.
21 §
Hyvän tilintarkastustavan velvoittavuus
[1 mom.] Tilintarkastajan on noudatettava hyvää tilintarkastustapaa tässä laissa tarkoitettuja
tehtäviä suorittaessaan.
[2 mom.] Tilintarkastajan on noudatettava yhtiömiesten, yhtiökokouksen tai vastaavan
toimielimen antamia erityisiä ohjeita, jos ne eivät ole ristiriidassa lain, yhtiöjärjestyksen,
sääntöjen tai yhtiösopimuksen taikka hyvän tilintarkastustavan taikka ammattieettisten
periaatteiden kanssa.
22 §
Laadunvarmistus
Tilintarkastajan on huolehdittava työnsä laadusta ja osallistuttava laaduntarkastukseen.
23 §
Tilintarkastajan riippumattomuus
[1 mom.] Tilintarkastajan on toimittava riippumattomasti 1 §:n 1 momentissa tarkoitetussa
toimeksiannossa ja järjestettävä toimintansa riippumattomuuden turvaavalla
tavalla.
[2 mom.] Jos edellytykset riippumattomaan toimintaan puuttuvat, tilintarkastajan on
kieltäydyttävä vastaanottamasta toimeksiantoa tai luovuttava siitä, ellei:
1) riippumattomuutta uhkaavia tekijöitä ole kokonaisuutena arvioiden pidettävä merkityksettöminä;
tai
2) ole ryhdytty sellaisiin toimenpiteisiin, ettei hänen riippumattomuutensa vaarannu.
LIITE 1
29.5.2006 8
[3 mom.] Riippumattomuuden turvaaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä ainakin silloin,
kun:
1) tilintarkastajalla on taloudellisia tai muita etuuksia yhteisössä tai säätiössä tai tilintarkastajalla
on muu kuin tavanomainen liikesuhde yhteisöön tai säätiöön;
2) tarkastettavana on tilintarkastajan oma toimintansa;
3) tilintarkastaja toimii oikeudenkäynnissä tai muussa asiassa yhteisön tai säätiön
puolesta tai sitä vastaan;
4) tilintarkastajalla on läheinen suhde henkilöön, joka kuuluu yhteisön tai säätiön
johtoon tai joka on osallistunut toimeksiannon kohteena olevaan asiaan yhteisön tai
säätiön palveluksessa; tai
5) tilintarkastajaa painostetaan.
[4 mom.] Edellä 3 momentissa tarkoitetut riippumattomuutta uhkaavat tekijät ja toimenpiteet
riippumattomuuden turvaamiseksi tulee kirjata kyseistä toimeksiantoa koskeviin
asiakirjoihin.
[5 mom.] Mitä 3 momentissa säädetään yhteisöstä tai säätiöstä, koskee myös yhteisöjä,
jotka ovat sen määräysvallassa kirjanpitolain 1 luvun 5 §:n mukaisesti sekä yhteisöä tai
säätiötä, jonka välittömässä määräysvallassa yhteisö on.
[6 mom.] Edellä 2 momentissa tarkoitetussa arvioinnissa on otettava huomioon myös
tilintarkastajan riippumattomuutta uhkaavat tekijät, jotka liittyvät:
1) KHT- tai HTM-yhteisöön, jossa tilintarkastaja työskentelee;
2) henkilöön, joka osallistuu tilintarkastajan valvonnassa toimeksiannon suorittamiseen;
3) henkilöön, joka välittömästi johtaa tai valvoo tilintarkastajan toimintaa; tai
4) edellä 1 kohdassa tarkoitetun KHT- tai HTM-yhteisön sellaiseen omistajaan tai
sen johtoon kuuluvaan henkilöön, joka osallistuu merkittävästi toimeksiannon toteuttamiseen.
24 §
Tilintarkastajan esteellisyys
[1 mom.] Tilintarkastaja ei saa toimia 1 §:n 1 momentissa tarkoitetussa toimeksiannossa
silloin, kun:
1) tilintarkastaja on yhteisön tai säätiön taikka samaan konserniin kuuluvan yhteisön
tai kirjanpitolain 1 luvun 8 §:ssä tarkoitetun osakkuusyhteisön yhtiömies, hallituksen
tai hallintoneuvoston jäsen, toimitusjohtaja tai vastaavassa asemassa oleva;
2) tilintarkastajan tehtävänä on yhteisön tai säätiön kirjanpidon tai varojen hoito taikka
hoidon valvonta;
3) tilintarkastaja on palvelussuhteessa yhteisöön tai säätiöön tai 1 taikka 2 kohdassa
tarkoitettuun henkilöön;
4) tilintarkastajalla on välitön tai välillinen omistus- tai muu oikeus osakkeeseen tai
osuuteen voittoa tavoittelevassa yhteisössä;
5) tilintarkastajalla on rahalaina, vakuus tai muu vastaava etuus yhteisöltä tai säätiöltä
tai sen johtoon kuuluvalta henkilöltä tai hän on antanut sille tällaisen etuuden;
6) tilintarkastaja on 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun henkilön puoliso tai on tämän veli tai
sisar taikka tilintarkastajaan suoraan ylenevässä tai alenevassa sukulaisuussuhteessa; tai
7) tilintarkastajan puolisolla, veljellä, sisarella taikka tilintarkastajaan suoraan ylenevässä
tai alenevassa sukulaisuussuhteessa olevalla henkilöllä on 4 kohdassa tarkoitettu
omistus- tai muu oikeus, eikä tämä oikeus ole merkityksetön.
LIITE 1
29.5.2006 9
[2 mom.] Mitä edellä 1 momentin 4 ja 5 kohdissa säädetään tilintarkastajasta, sovelletaan
vastaavasti tilintarkastusyhteisöön.
[3 mom.] Mitä 1 momentin 4 kohdassa säädetään, ei koske yhteisöä, jossa jäsenyys on
edellytyksenä sen tarjoamien välttämättömyyspalveluiden käyttämiselle. Tilintarkastajalla
saa olla tällaisessa yhteisössä vain sellainen osuus, joka oikeuttaa palveluiden käyttämiseen,
ei kuitenkaan suurempaa kuin yksi sadasosa.
[4 mom.] Jos tilintarkastaja toimeksiannon vastaanottamisen jälkeen saa 1 momentin 4
tai 5 kohdassa tarkoitetun oikeuden tai etuuden, hänen on luovuttava oikeudesta tai
etuudesta taikka toimeksiannosta kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hän sai tiedon
saannostaan ja hänellä oli oikeus luopua siitä.
[5 mom.] Mitä edellä tässä pykälässä säädetään yhteisöstä tai säätiöstä, koskee myös
yhteisöjä, jotka ovat sen määräysvallassa kirjanpitolain 1 luvun 5 §:n mukaisesti sekä
yhteisöä tai säätiötä, jonka välittömässä määräysvallassa yhteisö on.
25 §
Tilintarkastajan salassapitovelvollisuus
[1 mom.] Tilintarkastaja tai hänen apulaisensa ei saa ilmaista ulkopuoliselle tässä
laissa tarkoitettua tehtävää suorittaessaan tietoonsa saamaa seikkaa, ellei 2 [tai 3]
momentissa toisin säädetä.
[2 mom.] Tilintarkastaja ei ole velvollinen pitämään salassa seikkaa,
1) josta hänen on ilmoitettava tai lausuttava lain nojalla;
2) jonka ilmaisemiseen se, jonka hyväksi salassapitovelvollisuus on säädetty, antaa
suostumuksensa;
3) jonka viranomainen, tuomioistuin, tässä laissa tarkoitettu valvontaelin tai muu
henkilö on lain perusteella oikeutettu saamaan tietoonsa; tai
4) joka on tullut yleiseen tietoon.
5 luku
Julkisen kaupankäynnin kohteena olevan yhteisön tilintarkastajaa koskevat
erityissäännökset
26 §
Toimikausien enimmäisaika
[1 mom.] Julkisen kaupankäynnin kohteena olevassa yhteisössä tilintarkastajan peräkkäisten
tilintarkastustoimikausien yhteenlaskettu kesto voi olla enintään seitsemän vuotta.
[2 mom.] Tilintarkastaja voi 1 momentissa tarkoitetun enimmäisajan jälkeen osallistua
uudelleen yhteisön tilintarkastukseen aikaisintaan kahden vuoden kuluttua tilintarkastustehtävän
päättymisestä.
LIITE 1
29.5.2006 10
27 §
Yhteisön johtotehtävän vastaanottaminen
Julkisen kaupankäynnin kohteena olevan yhteisön tilintarkastaja saa ottaa vastaan 24
§:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun tehtävän kyseisessä yhteisössä aikaisintaan
kahden vuoden kuluttua siitä, kun hänen tilintarkastustehtävänsä on päättynyt.
28 §
Yhteisön hallitukselle annettavat tiedot
Julkisen kaupankäynnin kohteena olevan yhteisön tilintarkastajan on annettava yhteisön
hallitukselle:
1) vuosittain kirjallinen vahvistus riippumattomuudestaan;
2) vuosittain ilmoitus suorittamistaan muista kuin yhteisön tilintarkastusta koskevista
tehtävistä; ja
3) tieto 23 §:ssä tarkoitetuista muista kuin merkityksettöminä pidettävistä riippumattomuutta
uhkaavista tekijöistä sekä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty riippumattomuuden
turvaamiseksi.
29 §
Hallintoa ja toimintaa koskevien tietojen julkistaminen
Julkisen kaupankäynnin kohteena olevan yhteisön tilintarkastajan on julkistettava vuosittain
tietoja hallinnostaan ja toiminnastaan siten kuin valtioneuvoston asetuksella
tarkemmin säädetään.
6 luku
Tilintarkastajien hyväksyminen ja rekisteröinti
30 §
KHT-tilintarkastaja
[1 mom.] Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta hyväksyy hakemuksesta
tilintarkastajaksi luonnollisen henkilön, joka:
1) ei toiminnallaan ole osoittanut olevansa sopimaton tilintarkastajan tehtävään
2) ei ole konkurssissa, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu, jolle ei ole määrätty
edunvalvojaa tai jota ei ole määrätty liiketoimintakieltoon;
3) ei harjoita tilintarkastustoiminnan kanssa muuta toimintaa, joka on omiaan vaarantamaan
tai tilintarkastuksen suorittamisen;
4) on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon;
5) on suorittanut tehtävän edellyttämät opinnot siten kuin niistä tarkemmin säädetään
kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksella;
6) on hankkinut vähintään kolmen vuoden käytännön kokemuksen vaativista tilintarkastuksen
ja laskentatoimen tehtävistä siten kuin kauppa- ja teollisuusministeriön
asetuksella tarkemmin säädetään;
7) on osoittanut ammattitaitonsa suorittamalla KHT-tilintarkastajan ammattitutkinnon,
jonka sisällöstä säädetään tarkemmin kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksella;
ja
on antanut tuomioistuimelle tilintarkastajan vakuutuksen.
LIITE 1
29.5.2006 11
[2 mom.] Edellä 1 momentin 4 ja 5 kohdassa mainituista vaatimuksista voidaan kuitenkin
poiketa, jos hakija on vähintään viiden vuoden ajan toiminut ammattimaisesti
HTM-tilintarkastajana ja KHT-ammattitutkinnon yhteydessä suorittanut hyväksytysti
1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuja oppiaineita käsittelevät lisätehtävät siten kuin
kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksella tarkemmin säädetään. Edellä 1 momentin
4 kohdassa mainitusta vaatimuksesta voidaan poiketa, jos hakijalla on vähintään
seitsemän vuoden kokemus vaativista laskentatoimen, rahoituksen ja oikeustieteen
tehtävistä siten kuin kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksella tarkemmin säädetään.
Edellä 1 momentin 4 ja 6 kohdassa mainituista vaatimuksista voidaan poiketa,
jos hakijalla on 15 vuoden kokemus vaativista laskentatoimen, rahoituksen ja oikeustieteen
tehtävistä siten kuin kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksella tarkemmin
säädetään.
[3 mom.] Sen estämättä, mitä 1 momentin 1 ja 4-8 kohdassa säädetään, KHTtilintarkastajaksi
voidaan hyväksyä ETA-valtiossa hyväksytty tilintarkastaja. Hakijan
on ennen hyväksymistä suoritettava Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan
järjestämä kelpoisuuskoe. Mitä tässä momentissa säädetään, sovelletaan myös henkilöön,
jolla on tilintarkastajan toimen harjoittamisen ammattipätevyys valtiossa, jonka
kanssa Euroopan yhteisö ja sen jäsenvaltiot ovat tehneet sopimuksen ammattipätevyyden
vastavuoroisesta tunnustamisesta.
[4 mom.] Sen estämättä, mitä 1 momentin 1 ja 4-8 kohdassa säädetään, Keskuskauppakamarin
tilintarkastuslautakunta voi vastavuoroisuusperiaatteen mukaisesti hyväksyä
KHT-tilintarkastajaksi muussa kuin ETA-valtiossa hyväksytyn tilintarkastajan.
Hakijan on ennen hyväksymistä suoritettava Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan
järjestämä kelpoisuuskoe.
31 §
HTM-tilintarkastaja
[1 mom.] Kauppakamarin tilintarkastusvaliokunta hyväksyy hakemuksesta tilintarkastajaksi
luonnollisen henkilön, joka:
1) ei toiminnallaan ole osoittanut olevansa sopimaton tilintarkastajan tehtävään
2) ei ole konkurssissa, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu, jolle ei ole määrätty
edunvalvojaa tai jota ei ole määrätty liiketoimintakieltoon;
3) ei harjoita tilintarkastustoiminnan kanssa muuta toimintaa, joka on omiaan vaarantamaan
tilintarkastuksen suorittamisen;
4) on suorittanut korkeakoulututkinnon;
5) on suorittanut tehtävän edellyttämät opinnot siten kuin niistä tarkemmin säädetään
kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksella;
6) on saanut vähintään kolmen vuoden käytännön kokemuksen ammattimaisista tilintarkastuksen
ja laskentatoimen tehtävistä siten kuin kauppa- ja teollisuusministeriön
asetuksella tarkemmin säädetään; sekä
7) on osoittanut ammattitaitonsa suorittamalla HTM-tilintarkastajan ammattitutkinnon,
jonka sisällöstä säädetään tarkemmin kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksella;
ja
on antanut tuomioistuimelle tilintarkastajan vakuutuksen.
LIITE 1
29.5.2006 12
[2 mom.] Edellä 1 momentin 4 kohdassa mainitusta vaatimuksesta voidaan poiketa,
jos hakijalla on vähintään seitsemän vuoden kokemus ammattimaisista laskentatoimen,
rahoituksen ja oikeustieteen tehtävistä siten kuin kauppa- ja teollisuusministeriön
asetuksella tarkemmin säädetään. Edellä 1 momentin 4 ja 6 kohdassa mainituista
vaatimuksista voidaan poiketa, jos hakijalla on 15 vuoden kokemus ammattimaisista
laskentatoimen, rahoituksen ja oikeustieteen tehtävistä siten kuin kauppa- ja teollisuusministeriön
asetuksella tarkemmin säädetään.
[3 mom.] Sen estämättä, mitä 1 momentin 1 ja 4-8 kohdassa säädetään, HTMtilintarkastajaksi
voidaan hyväksyä ETA-valtiossa hyväksytty tilintarkastaja. Hakijan
on ennen hyväksymistä suoritettava Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan
järjestämä kelpoisuuskoe. Mitä tässä momentissa säädetään, sovelletaan myös henkilöön,
jolla on tilintarkastajan toimen harjoittamisen ammattipätevyys valtiossa, jonka
kanssa Euroopan yhteisö ja sen jäsenvaltiot ovat tehneet sopimuksen ammattipätevyyden
vastavuoroisesta tunnustamisesta.
[4 mom.] Sen estämättä, mitä 1 momentin 1 ja 4-8 kohdassa säädetään, Keskuskauppakamarin
tilintarkastuslautakunta voi vastavuoroisuusperiaatteen mukaisesti hyväksyä
KHT-tilintarkastajaksi muussa kuin ETA-valtiossa hyväksytyn tilintarkastajan.
Hakijan on ennen hyväksymistä suoritettava Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan
järjestämä kelpoisuuskoe.
32 §
KHT- ja HTM-tilintarkastajan ammattitutkinnot ja tutkintoihin osallistuminen
[1 mom.] KHT-tilintarkastajan ammattitutkintoon voi osallistua luonnollinen henkilö,
joka täyttää 30 §:n 1 momentin 1, 2 ja 4-6 kohdan tai 30 §:n 2 momentin mukaiset
edellytykset. Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta tekee päätöksen tutkintoon
osallistumisesta.
[2 mom.] HTM- tilintarkastajan ammattitutkintoon voi osallistua luonnollinen henkilö,
joka täyttää 31 §:n 1 momentin 1, 2 ja 4-6 kohdan tai 31 §:n 2 momentin mukaiset
edellytykset. Kauppakamarin tilintarkastusvaliokunta tekee päätöksen tutkintoon
osallistumisesta.
[3 mom.] KHT- ja HTM- tilintarkastajien ammattitutkinnot järjestää 42 §:ssä tarkoitettu
Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta.
33 §
KHT-yhteisö
[1 mom.] Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta hyväksyy hakemuksesta
KHT-yhteisöksi osakeyhtiön, kommandiittiyhtiön tai avoimen yhtiön, jolla on edellytykset
toimia riippumattomana tilintarkastusyhteisönä tämän lain mukaisesti ja
jonka yhtiöjärjestyksen tai yhtiösopimuksen mukaan:
1) yhtiön toimialana on tilintarkastus ja siihen liittyvä toiminta;
2) enemmistö avoimen yhtiön yhtiömiehistä tai kommandiittiyhtiön vastuunalaisista
yhtiömiehistä on oltava yhtiössä työskenteleviä KHT-tilintarkastajia tai KHTyhteisöjä
taikka ETA-valtiossa hyväksyttyjä tilintarkastajia tai tilintarkastusyhteisöjä
sekä osakeyhtiössä enemmistö kaikista osakkeista ja niiden tuottamasta äänimäärästä
LIITE 1
29.5.2006 13
on oltava yhtiössä työskentelevillä KHT-tilintarkastajilla tai KHT-yhteisöillä taikka
ETA-valtiossa hyväksytyillä tilintarkastajilla tai tilintarkastusyhteisöillä; sekä
3) vähintään kaksi kolmasosaa osakeyhtiön hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä sekä
puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan on oltava yhtiössä työskenteleviä KHTtilintarkastajia
tai ETA-valtiossa hyväksyttyjä tilintarkastajia.
[2 mom.] Mitä edellä säädetään osakeyhtiöstä, kommandiittiyhtiöstä ja avoimesta
yhtiöstä, sovelletaan näitä vastaavaan ulkomaiseen yhteisöön.
34 §
HTM-yhteisö
[1 mom.] Kauppakamarin tilintarkastusvaliokunta hyväksyy hakemuksesta HTMyhteisöksi
osakeyhtiön, kommandiittiyhtiön tai avoimen yhtiön, jolla on edellytykset
toimia riippumattomana tilintarkastusyhteisönä tämän lain mukaisesti ja jonka yhtiöjärjestyksen
tai yhtiösopimuksen mukaan:
1) yhtiön toimialana on tilintarkastus ja siihen liittyvä toiminta;
2) enemmistö avoimen yhtiön yhtiömiehistä tai kommandiittiyhtiön vastuunalaisista
yhtiömiehistä on oltava yhtiössä työskenteleviä HTM-tilintarkastajia tai HTMyhteisöjä
taikka ETA-valtiossa hyväksyttyjä tilintarkastajia tai tilintarkastusyhteisöjä
sekä osakeyhtiössä enemmistö kaikista osakkeista ja niiden tuottamasta äänimäärästä
on oltava yhtiössä työskentelevillä HTM-tilintarkastajilla tai HTM-yhteisöillä taikka
ETA-valtiossa hyväksytyillä tilintarkastajilla tai tilintarkastusyhteisöillä; sekä
3) vähintään kaksi kolmasosaa osakeyhtiön hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä sekä
puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan on oltava yhtiössä työskenteleviä HTMtilintarkastajia
tai ETA-valtiossa hyväksyttyjä tilintarkastajia.
[2 mom.] Mitä edellä säädetään osakeyhtiöstä, kommandiittiyhtiöstä ja avoimesta
yhtiöstä, sovelletaan näitä vastaavaan ulkomaiseen yhteisöön.
35 §
Hyväksymisen lakkaaminen
[1 mom.] Hyväksyminen lakkaa sen kalenterivuoden päättyessä, jona tilintarkastajana
oleva luonnollinen henkilö täyttää 70 vuotta. Hyväksymisen lakkaamiseen voidaan
hakemuksesta myöntää lykkäystä vastaanotettujen tehtävien loppuun suorittamista
varten enintään seuraavan kalenterivuoden loppuun.
[2 mom.] Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta päättää lykkäyksen myöntämisestä
KHT-tilintarkastajalle. Kauppakamarin tilintarkastusvaliokunta päättää
lykkäyksen myöntämisestä HTM- tilintarkastajalle.
36 §
Hyväksymisen lakkauttaminen ja palauttaminen
[1 mom.] Hyväksyminen voidaan lakkauttaa tilintarkastajan hakemuksesta määräajaksi
tai toistaiseksi. Tilintarkastajan hyväksyminen voidaan palauttaa hakemuksesta,
jos henkilö täyttää edelleen hyväksymisen edellytykset ja 20 §:n vaatimuksen
ammattitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä.
LIITE 1
29.5.2006 14
[2 mom.] Hakemus KHT-tilintarkastajan ja KHT-yhteisön hyväksymisen lakkauttamisesta
tai sen palauttamisesta on tehtävä Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnalle.
Hakemus HTM-tilintarkastajan ja HTM-yhteisön hyväksymisen lakkauttamisesta
tai sen palauttamisesta on tehtävä toimivaltaisen kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnalle.
37 §
Tilintarkastajarekisteri
[1 mom.] Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta pitää rekisteriä tilintarkastajista.
[2 mom.] Tilintarkastajarekisteriin merkitään tiedot myös muussa kuin ETAvaltiossa
hyväksytystä ja rekisteröidystä tilintarkastajasta, joka laatii tilintarkastuskertomuksen
tilinpäätöksestä tai konsernitilinpäätöksestä muussa kuin ETA-valtiossa
rekisteröidyssä yhteisössä, jonka arvopapereita on otettu arvopaperimarkkinalain 1
luvun 3 §:ssä tarkoitetun julkisen kaupankäynnin kohteeksi. Rekisteröitävän tilintarkastajan
on lisäksi täytettävä valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävät tilintarkastusyhteisöä,
tilintarkastuksen suorittamista ja tietojen julkistamista koskevat
edellytykset. Edellä tarkoitettu rekisteröinti ei koske yhteisöä, jonka arvopapereista
julkisen kaupankäynnin kohteena on vain sellaisia muun kuin oman pääoman ehtoisia
arvopapereita, joiden yksikkökohtainen nimellisarvo tai kirjanpidollinen vastaarvo
on vähintään 50 000 euroa tai tätä liikkeeseenlaskupäivänä vastaava määrä
muussa valuutassa.
[3 mom.] Tilintarkastajaa koskevat tiedot merkitään tilintarkastajarekisteriin asianomaisen
tilintarkastajan tai valvontaelimen ilmoituksesta. Edellä mainittujen ilmoitusvelvollisten
on viipymättä ilmoitettava Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnalle
rekisteritietoja koskevista muutoksista.
[4 mom.] Vain tilintarkastajarekisteriin merkityllä tilintarkastajalla on oikeus käyttää
nimikettä KHT-tilintarkastaja, HTM-tilintarkastaja, KHT-yhteisö tai HTM-yhteisö
taikka näihin viittaavaa lyhennettä.
[5 mom.] Jokaisella on oikeus maksua vastaan saada tilintarkastajarekisteriin tehdyistä
merkinnöistä tietoja, otteita ja todistuksia.
[6 mom.] Tilintarkastajarekisterin sisällöstä ja rekisterinpidosta säädetään tarkemmin
valtioneuvoston asetuksella.
38 §
Tilintarkastajarekisteristä poistaminen
Jos rekisteriin merkityn tilintarkastajan hyväksyminen on lakannut, lakkautettu tai se
on peruutettu, Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan on poistettava tilintarkastajaa
koskevat tiedot rekisteristä. Rekisteristä poistamista koskevan ilmoituksen
voi tehdä myös se, joka on peruuttanut tilintarkastajan hyväksymisen, jos päätös
on lainvoimainen. Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan on ilmoituksen
saatuaan viipymättä ilmoitettava peruuttamisesta asianomaisille ETA-valtioiden tilintarkastajarekisteriä
pitäville viranomaisille.
LIITE 1
29.5.2006 15
7 luku
Ohjaus, kehittäminen ja valvonta
39 §
Tilintarkastusjärjestelmän ohjaus ja kehittäminen
[1 mom.] Tilintarkastuksen yleisestä ohjauksesta, kehittämisestä ja valvonnasta vastaa
valtion tilintarkastuslautakunta, joka antaa myös ohjeita ja lausuntoja tämän lain
ja sen nojalla annettujen säännösten soveltamisesta.
[2 mom.] Tilintarkastajien hyväksymiseen ja hyväksyttyjen tilintarkastajien toiminnan
valvontaan liittyvästä ohjauksesta ja kehittämisestä huolehtii Keskuskauppakamarin
tilintarkastuslautakunta.
40 §
Tilintarkastajien valvonta
[1 mom.] Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta valvoo ja ryhtyy tarpeellisiin
toimenpiteisiin, jotta tilintarkastajat säilyttävät ammattitaitonsa ja muut hyväksymisen
edellytykset sekä toimivat tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten
mukaisesti.
[2 mom.] Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta ei saa ryhtyä tässä laissa
tarkoitettuun valvontatoimeen, jos sen perusteena olevasta tilintarkastajan moitittavasta
toiminnasta on kulunut yli 10 vuotta.
[3 mom.] Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta valvoo KHTtilintarkastajien
ja KHT-yhteisöjen laadunvarmistusta. Valvoessaan tilintarkastajien
laadunvarmistusta lautakunta:
1) määrää tilintarkastajan laaduntarkastukseen vähintään kuuden vuoden välein tai
jos on kyse tilintarkastajasta, joka tarkastaa julkisen kaupankäynnin kohteena olevaa
yhteisöä, vähintään kolmen vuoden välein;
2) määrää yhden tai useamman riippumattoman, tilintarkastukseen hyvin perehtyneen
laaduntarkastajan suorittamaan laaduntarkastusta;
3) päättää laaduntarkastuksen sisällöstä ja toteuttamistavasta; sekä
4) käsittelee laaduntarkastuksen tulokset ja tekee päätöksen toimenpiteistä, joihin
laaduntarkastus antaa aihetta.
[4 mom.] Laaduntarkastajan on viipymättä annettava selvitys suoritetusta laaduntarkastuksesta
Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnalle. Laaduntarkastajan on
noudatettava, mitä hallintolaissa (434/2003), kielilaissa (423/2003) ja viranomaisten
toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään. Edellä 2 momentissa
tarkoitetussa tehtävässään laaduntarkastaja toimii virkavastuulla. [Laaduntarkastusta
ei saa suorittaa kotirauhan piiriin kuuluvassa paikassa ilman tilintarkastajan suostumusta.]
[5 mom.] Mitä edellä 1-4 momentissa säädetään, koskee vastaavasti kauppakamarin
tilintarkastusvaliokunnan velvollisuutta valvoa toiminta-alueellaan HTMtilintarkastajia
ja -yhteisöjä.
LIITE 1
29.5.2006 16
41 §
Valtion tilintarkastuslautakunta
[1 mom.] Valtion tilintarkastuslautakunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja
kuusi muuta jäsentä. Kullakin on puheenjohtajaa lukuun ottamatta henkilökohtainen
varajäsen.
[2 mom.] Valtioneuvosto määrää puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä kuusi
valtion tilintarkastuslautakunnan muuta jäsentä ja näiden henkilökohtaiset varajäsenet
kolmeksi vuodeksi kerrallaan siten, että muista jäsenistä:
1) yksi edustaa yhteisöoikeuden tutkimus- ja opetustoimintaa ja yksi laskentatoimen,
erityisesti kirjanpidon tutkimus- ja opetustoimintaa;
2) yksi edustaa HTM- ja yksi KHT-tilintarkastajia; sekä
3) kaksi edustaa elinkeinoelämää.
[3 mom.] Valtion tilintarkastuslautakunnan puheenjohtaja määrätään kauppa- ja teollisuusministeriön
ja varapuheenjohtaja oikeusministeriön esityksestä. Puheenjohtajaksi
tai varapuheenjohtajaksi ei voida valita KHT- tai HTM- tilintarkastajaa. Enemmistön
lautakunnan jäsenistä on oltava muita kuin KHT- tai HTM-tilintarkastajia.
[4 mom.] Valtion tilintarkastuslautakunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja
muiden jäsenten sekä sihteerin tulee olla tilintarkastukseen hyvin perehtyneitä. Kahden
jäsenen on lisäksi oltava oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneita.
[5 mom.] Mitä edellä säädetään varapuheenjohtajasta ja jäsenistä, koskee vastaavasti
heidän varajäseniään.
42 §
Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta
[1 mom.] Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja
ja 12 muuta jäsentä. Kullakin on puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa
lukuun ottamatta henkilökohtainen varajäsen.
[2 mom.] Kauppa- ja teollisuusministeriö määrää puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan
ja keskuskauppakamarin valtuuskunta valitsee yhdeksän tilintarkastuslautakunnan
muuta jäsentä ja näiden henkilökohtaiset varajäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan
siten, että muista jäsenistä:
1) kolme edustaa tilintarkastusalan tutkimus- ja opetustoimintaa sekä alan oikeudellista
asiantuntemusta;
2) kolme edustaa elinkeinoelämää; sekä
3) kolme edustaa hyväksyttyjä tilintarkastajia, näistä kaksi KHT- ja yksi HTMtilintarkastajia.
[3 mom.] Tämän lisäksi kauppa- ja teollisuusministeriö määrää tilintarkastuslautakuntaan
kolme jäsentä ja näiden henkilökohtaiset varajäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
LIITE 1
29.5.2006 17
[4 mom.] Puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei voida valita KHT- tai HTMtilintarkastajaa.
Enemmistön tilintarkastuslautakunnan jäsenistä on oltava muita kuin
KHT- tai HTM-tilintarkastajia.
[5 mom.] Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan
ja muiden jäsenten sekä sihteerin tulee olla tilintarkastukseen hyvin
perehtyneitä.
43 §
Kauppakamarin tilintarkastusvaliokunta
[1 mom.] Kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
sekä kuusi muuta jäsentä. Kullakin on puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa
lukuun ottamatta henkilökohtainen varajäsen.
[2 mom.] Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta valitsee puheenjohtajan ja
varapuheenjohtajan ja kauppakamari valiokunnan muut jäsenet kolmeksi vuodeksi
kerrallaan siten, että muista jäsenistä:
1) kaksi edustaa tilintarkastusalan tutkimus- ja opetustoimintaa sekä alan oikeudellista
asiantuntemusta;
2) kaksi edustaa elinkeinoelämää; sekä
3) kaksi edustaa KHT- ja HTM-tilintarkastajia.
[3 mom.] Puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei voida valita KHT- tai HTMtilintarkastajaa.
Enemmistön tilintarkastusvaliokunnan jäsenistä on oltava muita kuin
KHT- tai HTM-tilintarkastajia.
[4 mom.] Kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan
ja muiden jäsenten sekä sihteerin tulee olla tilintarkastukseen hyvin perehtyneitä.
44 §
Asioiden käsittely valvontaelimissä
[1 mom.] Valtion tilintarkastuslautakunta on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja
tai varapuheenjohtaja sekä kolme muuta jäsentä, joista vähintään yhdellä on
oikeustieteen kandidaatin tutkinto. Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta on
päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään
kuusi muuta jäsentä. Kauppakamarin tilintarkastusvaliokunta on päätösvaltainen, kun
läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään kolme muuta jäsentä.
[2 mom.] Asioiden käsittelyyn valtion tilintarkastuslautakunnassa sovelletaan hallintolainkäyttölain
(586/1996) ja oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa
annetun lain (XXX/2006) säännöksiä. Asioiden käsittelyyn Keskuskauppakamarin
tilintarkastuslautakunnassa ja kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnassa
sovelletaan hallintolain (434/2003), kielilain (423/2003) ja viranomaisten toiminnan
julkisuudesta annetun lain (621/1999) säännöksiä. Tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä
hoitaessaan valtion tilintarkastuslautakunnan, Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan
ja kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja,
jäsen, varajäsen ja sihteeri toimivat virkavastuulla.
LIITE 1
29.5.2006 18
[3 mom.] Tarkempia säännöksiä valvontaelimissä noudatettavasta menettelystä voidaan
antaa valtioneuvoston asetuksella.
45 §
Tietojensaantioikeus
[1 mom.] Valtion tilintarkastuslautakunnalla, Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnalla
ja kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnalla sekä edellä mainitun valvontaelimen
määräämällä tarkastajalla on oikeus saada tämän lain mukaisesti hyväksytyltä
tilintarkastajalta tarkastettavakseen valvontaelimessä ja valvottavan toimipaikassa
kaikki tilintarkastajan toiminnan valvonnan kannalta tarpeelliseksi katsomansa
asiakirjat ja muut tallenteet. Valvottavan on lisäksi ilman aiheetonta viivytystä toimitettava
valvontaelimelle ja tarkastajalle niiden pyytämät valvonnan kannalta tarpeelliset
tiedot ja selvitykset.
[2 mom.] Emoyrityksenä olevan yhteisön tai säätiön tilintarkastajalla ei ole 1 momentissa
tarkoitettua velvollisuutta antaa konsernin tilintarkastusta koskevia tietoja,
jos niiden antamiselle on toisen valtion lainsäädännöstä johtuva tai muu tilintarkastajasta
riippumaton este. Tilintarkastajan on osoitettava esteen olemassaolo.
46 §
Salassapitovelvollisuus
[1 mom.] Joka tässä laissa tarkoitettuja hyväksymis- tai valvontatehtäviä suorittaessaan
on saanut tietoja valvottavan tai jonkun muun taloudellisesta asemasta, liike- tai
ammattisalaisuudesta tai yksityisen henkilökohtaisia oloja koskevasta seikasta, ei saa
niitä ilmaista eikä käyttää oikeudettomasti, ellei
1) tiedon antamisesta tai oikeudesta tiedon saamiseen ole laissa erikseen nimenomaisesti
säädetty; tai
2) se, jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan
tiedon ilmaisemiseen.
[2 mom.] Edellä 1 momentissa säädetty salassapitovelvollisuus ei estä tietojen antamista
tieteellistä tutkimusta varten tai valvontaelimelle, esitutkintaviranomaiselle ja
syyttäjälle taikka muulle lain mukaan tiedon saantiin oikeutetulle viranomaiselle niiden
tehtävien hoitamista varten.
8 luku
Kansainvälinen valvontayhteistyö
47 §
ETA-alueen ulkopuolisen valtion tilintarkastajien valvonnan vastavuoroisuus
[1 mom.] Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta valvoo tämän lain 7 ja 9 luvussa
tarkoitetulla tavalla myös 37 §:n 2 momentin perusteella rekisteröityjä, muussa
kuin ETA-valtiossa hyväksyttyjä tilintarkastajia, ellei valvonnan ole arvioitu vastaavan
tilintarkastajien valvontaa ETA-valtiossa.
LIITE 1
29.5.2006 19
[2 mom.] Edellä 1 momentissa tarkoitetussa vastaavuusarvioinnissa on noudatettava
Euroopan yhteisöjen komission päätöstä muun kuin ETA-valtion tilintarkastajien valvonnan
vastaavuudesta. Jos tällaista päätöstä ei ole tehty, Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta
arvioi itse kyseisen valtion tilintarkastajien valvonnan vastaavuutta
tai noudattaa muun ETA-valtion tekemää vastaavuusarviointia.
48 §
Valvontaelinten välinen tietojenvaihto ja muu yhteistyö
[1 mom.] Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan on pyynnöstä toimitettava
valvonnan kannalta tarpeellisia asiakirjoja ja muita tietoja ETA-valtion valvontaelimelle,
joka kotimaassaan lain nojalla hoitaa vastaavia tehtäviä.
[2 mom.] Mitä edellä 1 momentissa säädetään, koskee myös valvonnan kannalta tarpeellisten
asiakirjojen toimittamista muun kuin ETA-valtion vastaavalle valvontaelimelle,
jos
1) asiakirjat liittyvät tilintarkastukseen sellaisessa yhteisössä, joka laatii konsernitilinpäätöksen
tai jonka arvopaperit on kyseisessä valtiossa otettu arvopaperimarkkinalain
1 luvun 3 §:ssä tarkoitettua julkista kaupankäyntiä vastaavan kaupankäynnin
kohteeksi;
2) kyseisen valtion tilintarkastajien valvonta on arvioitu riittäväksi edellä 47 §:n 1
momentin mukaisesti;
3) kyseisen valtion valvontaelimen kanssa on sovittu tietojen vaihtoa koskevista järjestelyistä
siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään;
4) tietojen vaihdossa noudatetaan, mitä henkilötietolaissa (523/1999) säädetään.
[3 mom.] Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan on ryhdyttävä valvontatoimenpiteisiin
ETA-valtion valvontaelimen pyynnöstä tai annettava pyynnön esittäneen
valvontaelimen osallistua toimenpiteiden suorittamiseen.
[4 mom.] Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta voi kieltäytyä edellä 1 tai 2
momentissa tarkoitetun pyynnön toteuttamisesta painavasta syystä. Keskuskauppakamarin
tilintarkastuslautakunta voi kieltäytyä pyynnön toteuttamisesta myös, jos
pyynnössä tarkoitettua tekoa tai tilintarkastajaa koskeva kurinpito- tai muu seuraamusmenettely
on Suomessa vireillä tai siitä on Suomessa annettu lainvoimainen päätös
tai tuomio.
9 luku
Seuraamukset
49 §
Varoitus ja huomautus
[1 mom.] Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan tai kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnan
tulee antaa tilintarkastajalle varoitus, jos tämä on:
1) huolimattomuudesta tai varomattomuudesta menetellyt tämän lain tai sen nojalla
annettujen säännösten vastaisesti;
2) rikkonut velvollisuuksiaan tilintarkastajana; tai
3) menetellyt tavalla, joka on muutoin omiaan alentamaan tilintarkastajien ammatillista
luotettavuutta tai arvoa.
LIITE 1
29.5.2006 20
[2 mom.] Jos tilintarkastajan 1 momentissa tarkoitettuun menettelyyn liittyy lieventäviä
seikkoja, tilintarkastajalle tulee antaa huomautus.
50 §
Hyväksymisen peruuttaminen
[1 mom.] Valtion tilintarkastuslautakunnan tulee peruuttaa hyväksyminen, jos tilintarkastaja:
1) on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta menetellyt tämän lain tai sen nojalla
annettujen säännösten vastaisesti;
2) on annetusta varoituksesta huolimatta toistuvasti rikkonut velvollisuuksiaan tilintarkastajana;
tai
3) ei ole enää ammattitaitoinen tai ei täytä muita hyväksymisen edellytyksiä.
[2 mom.] Hyväksyminen voidaan peruuttaa myös enintään kahden vuoden määräajaksi.
[3 mom.] Hyväksymisen peruuttamista koskeva päätös voidaan määrätä pantavaksi
täytäntöön valituksesta huolimatta, jos siihen on erittäin painavia syitä.
[4 mom.] Jos kauppakamarin tilintarkastusvaliokunta tai Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta
katsoo tämän 1 momentin 1-3 kohdassa säädettyjen edellytysten
täyttyvän, sen on tehtävä kirjallinen esitys valtion tilintarkastuslautakunnalle hyväksytyn
tilintarkastajan hyväksymisen peruuttamiseksi. Valtion tilintarkastuslautakunnan
on varattava sille tilintarkastajalle, jota esitys koskee, tilaisuus tulla kuulluksi.
[5 mom.] Käsitellessään hyväksymisen peruuttamista koskevaa asiaa valtion tilintarkastuslautakunta
voi antaa hyväksytylle tilintarkastajalle varoituksen tai huomautuksen, jos
hyväksymisen peruuttamisen edellytykset eivät täyty, mutta tilintarkastajan menettely
on moitittavaa 49 §:n 1 tai 2 momentin nojalla.
51 §
Vahingonkorvausvelvollisuus
[1 mom.] Tilintarkastaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on 1 §:n 1
momentissa tarkoitettua tehtävää suorittaessaan aiheuttanut tahallisesti tai huolimattomuudesta
yhteisölle tai säätiölle. Sama koskee vahinkoa, joka tätä lakia, yhteisöä
tai säätiötä koskevaa lakia taikka yhtiöjärjestystä, sääntöjä tai yhtiösopimusta rikkomalla
on aiheutettu yhteisön osakkaalle, yhtiömiehelle tai jäsenelle taikka muulle
henkilölle. Tilintarkastaja vastaa myös vahingosta, jonka hänen apulaisensa tahallisesti
tai huolimattomuudesta on aiheuttanut.
[2 mom.] Jos tilintarkastajana on tilintarkastusyhteisö, vastaavat vahingosta yhteisö
sekä se, jolla on päävastuu tilintarkastuksen toimittamisesta.
[3 mom.] Vahingonkorvauksen sovittelusta sekä korvausvastuun jakaantumisesta
kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken on voimassa, mitä vahingonkorvauslain
(412/1974) 2 ja 6 luvussa säädetään.
LIITE 1
29.5.2006 21
52 §
Rangaistussäännökset
[1 mom.] Joka 37 §:n 4 momentin vastaisesti käyttää tilintarkastajan nimikettä tai
muuta nimitystä, jonka perusteella voidaan virheellisesti olettaa hänen olevan tilintarkastaja,
on tuomittava tilintarkastajan ammattinimikkeen luvattomasta käyttämisestä
sakkoon.
[2 mom.] Rangaistus 25 §:ssä säädetyn tilintarkastajan salassapitovelvollisuuden
rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava
rikoslain 30 luvun 5 tai 30 luvun 6 §:n mukaisena tai jollei siitä muualla laissa
säädetä ankarampaa rangaistusta.
[3 mom.] Rangaistus 46 §:n 1 momentissa säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta
tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava
rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai jollei siitä muualla laissa säädetä ankarampaa
rangaistusta.
[4 mom.] Joka rikkoo 27 §:ssä säädettyä yhteisön johtotehtävän vastaanottamista
koskevaa kieltoa on tuomittava tilintarkastettavan yhteisön palvelukseen siirtymistä
koskevan määräajan rikkomisesta sakkoon.
10 luku
Erinäiset säännökset
53 §
Muutoksenhaku
[1mom.] Kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnan ja Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan
tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten perusteella tekemään
päätökseen haetaan muutosta valittamalla valtion tilintarkastuslautakuntaan.
Edellä 40 §:n 3 momentin 1-3 kohdan nojalla tehtyyn päätökseen ei voi valittamalla
hakea muutosta tämän lain mukaisesti.
[2 mom.] Valtion tilintarkastuslautakunnan tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen
perusteella tekemään päätökseen haetaan muutosta valittamalla korkeimpaan
hallinto-oikeuteen.
54 §
Muutoksenhakuoikeus
[1 mom.] Valituksen saa tehdä se:
1) jonka hakemus tilintarkastajan ammattitutkintoon ottamisesta on hylätty;
2) joka on hylätty tilintarkastajan ammattitutkinnossa;
3) jonka hakemus tilintarkastajaksi hyväksymisestä tai hyväksymisen palauttamiseksi
on hylätty;
4) jolle on annettu varoitus tai huomautus; sekä
5) jonka hyväksyminen on peruutettu.
LIITE 1
29.5.2006 22
[2 mom.] Valtion tilintarkastuslautakunnan päätökseen 1 momentin 1 ja 2 sekä 4
kohdassa tarkoitetussa asiassa ei saa valittamalla hakea muutosta.
[3 mom.] Valituksesta on muutoin voimassa, mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään.
55 §
Tilintarkastajamaksut
[ 1 mom.] Tässä laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamisesta aiheutuvien kustannusten
kattamiseksi Keskuskauppakamarilla ja kauppakamareilla on oikeus periä maksuja
noudattaen, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään.
11 luku
Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
56 §
Voimaantulo
[1 mom.] Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
[2 mom.] Tällä lailla kumotaan 28 päivänä lokakuuta 1994 annettu tilintarkastuslaki
(936/1994) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
[3 mom.] Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin
toimenpiteisiin.
57 §
Siirtymäsäännökset
[1 mom.] Mitä muualla laissa säädetään tilintarkastajasta tai hyväksytystä tilintarkastajasta,
koskee tämän lain 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettua tilintarkastajaa, ellei erikseen
toisin säädetä.
[2 mom.] Tämän lain voimaantullessa tilintarkastajaksi valittu, tällä lailla kumottavassa
tilintarkastuslaissa (936/1994) tarkoitettu muu kuin hyväksytty tilintarkastaja
saa toimia tilintarkastajana 31.12.2009 asti edellyttäen, että hän edelleen täyttää kumottavan
lain tilintarkastajan kelpoisuutta koskevat vaatimukset.
[3 mom.] Tilintarkastajan on kolmen kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta
luovuttava 24 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetusta oikeudesta tai toimeksiannosta.
[4 mom.] Tilintarkastajan enimmäistoimikautta koskevan 26 §:n 1 momentissa tarkoitetun
määräajan kuluminen alkaa tämän lain voimaantuloa seuraavasta yhteisön
kokouksesta, jossa tilintarkastaja valitaan. Jos tilintarkastaja on ennen tämän lain
voimaantuloa valittu toimeensa toistaiseksi, määräajan kuluminen alkaa lain voimaantuloa
seuraavasta varsinaisesta yhteisön kokouksesta.
LIITE 1
29.5.2006 23
[5 mom.] Lain 41–43 §:n säännöksiä valtion tilintarkastuslautakunnan, Keskuskauppakamarin
tilintarkastuslautakunnan ja kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnan
kokoonpanosta sovelletaan nimettäessä kyseiset valvontaelimet jäsenet lain voimaantuloa
seuraavalle kokonaiselle toimikaudelle.
[6 mom.] Säätiölle säätiölain (109/1930) 12 §:n 3 momentin perusteella myönnetty
tilintarkastajan valitsemista koskeva poikkeuslupa on voimassa poikkeusluvan voimassaoloajan,
kuitenkin enintään 31.12.2009 asti.
2. Laki kirjanpitolain 3 luvun 12 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1997 annetun kirjanpitolain (1336/1997) 3 luvun
12 §, sellaisena kuin se on laissa 1304/2004, seuraavasti:
3 luku
12 §
Tilintarkastusta koskevat tiedot
[1 mom.] Jos kirjanpitovelvollisen kirjanpito, tilinpäätös, toimintakertomus ja hallinto
tarkastetaan tilintarkastuslain ( / ) mukaisesti, kirjanpitovelvollisen tulee liittää
jäljennös tilintarkastuskertomuksesta rekisteröitäväksi ilmoitettavaan tilinpäätökseensä
ja toimintakertomukseensa sekä tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen,
jonka kirjanpitovelvollinen muuten julkistaa.
[2 mom.] Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, jäljennös tilintarkastuskertomuksesta
saadaan jättää liittämättä 10 §:n 3 momentissa tarkoitettuun tilinpäätöksen
tai toimintakertomuksen lyhennelmään. Tällöin lyhennelmässä on mainittava, jos
tilintarkastaja antaa muun kuin
tilintarkastuslaissa tarkoitetun vakiomuotoisen lausunnon tai esittää suorittamansa
tilintarkastuksen perusteella tilintarkastuslain 16 §:n 3 momentissa tarkoitetun lisätiedon
taikka 16 §:n 4 momentissa tarkoitetun ilmoituksen.
LIITE 1
29.5.2006 24
3. Laki osakeyhtiölain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan päivänä kuuta 2006 annetun osakeyhtiölain ( / ) 7 luvun 1 §:n 2 momentti
ja 25 luvun 1 §:n 2 kohta, sekä
muutetaan 7 luvun 2 §, 3 §:n 1 momentti, 5 ja 8 § sekä 22 luvun 4 §, 6 §:n 1 momentti
ja 7 §:n johdantokappale seuraavasti
7 luku
Tilintarkastus ja erityinen tarkastus
2 §
Tilintarkastajan valinta
[1 mom.] Tilintarkastusvelvollisuudesta säädetään tilintarkastuslain 2 luvussa ja tämän
luvun 6 §:ssä.
[2 mom.] Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä tilintarkastuksesta myös muussa yhtiössä
ja useammasta tilintarkastajasta.
[3 mom.] Tilintarkastajan valitsee yhtiökokous. Jos tilintarkastajia on valittava useita,
yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että joku tai jotkut heistä, ei kuitenkaan
kaikkia, valitaan muussa järjestyksessä.
3 §
Varatilintarkastaja
[1 mom.] Velvollisuudesta valita varatilintarkastaja säädetään tilintarkastuslain 3
§:ssä. Yhtiökokous voi valita varatilintarkastajan myös muussa yhtiössä ja valita useamman
varatilintarkastajan. Jos osa tilintarkastajista valitaan muussa järjestyksessä,
yhtiöjärjestyksessä voidaan myös määrätä, että myös tällaisen tilintarkastajan varatilintarkastaja
valitaan muussa järjestyksessä.
__ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __
5 §
Vähemmistön oikeus vaatia tilintarkastajaa
Yhtiössä, jossa ei lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan ole valittava tilintarkastajaa, yhtiökokouksen
on valittava tilintarkastaja, jos osakkeenomistajat, joilla on vähintään
yksi kymmenesosa kaikista osakkeista tai yksi kolmasosa kokouksessa edustetuista
osakkeista, vaativat sitä varsinaisessa yhtiökokouksessa tai siinä yhtiökokouksessa,
jossa asiaa kokouskutsun mukaisesti on käsiteltävä. Ellei yhtiökokous valitse tilintarkastajaa,
lääninhallitus määrää tilintarkastajan tilintarkastuslain 8 §:n 1 ja 4 momentissa
säädetyssä järjestyksessä, jos osakkeenomistaja hakee tilintarkastajan määräämistä
kuukauden kuluessa yhtiökokouksesta.
LIITE 1
29.5.2006 25
8 §
Erityinen tarkastaja
Erityisen tarkastajan on oltava luonnollinen henkilö tai tilintarkastusyhteisö. Erityisellä
tarkastajalla on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus
ja kokemus kuin tarkastustehtävän laatuun ja laajuuteen katsoen on tarpeen tehtävän
hoitamiseksi. Mitä tilintarkastajasta säädetään 22 luvun 6—9 §:ssä ja 24 luvun
3 §:ssä sekä tilintarkastuslain 7, 9, 10, 23-25 ja 51 §:ssä, sovelletaan vastaavasti erityiseen
tarkastajaan.
22 luku
Vahingonkorvaus
4 §
Tilintarkastajan vahingonkorvausvelvollisuus
Tilintarkastajan vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään tilintarkastuslain 51
§:ssä.
6 §
Päätöksenteko yhtiössä
[1 mom.] Asioista, jotka koskevat yhtiön 1—3 §:ään ja tilintarkastuslain 51 §:ään
perustuvaa oikeutta vahingonkorvaukseen, päättää 6 luvun 2 §:n mukaisesti hallitus.
Niistä voidaan kuitenkin päättää myös yhtiökokouksessa.
__ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __
7 §
Osakkeenomistajien oikeus ajaa kannetta yhtiön hyväksi
Yhdellä tai useammalla osakkeenomistajalla on oikeus ajaa omissa nimissään kannetta
vahingonkorvauksen suorittamiseksi yhtiölle 1—3 §:n tai tilintarkastuslain 51
§:n nojalla, jos kannetta vireille pantaessa on todennäköistä, ettei yhtiö huolehdi vahingonkorvausvaatimuksen
toteuttamisesta ja:
__ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __
LIITE 1
29.5.2006 26
4. Laki osuuskuntalain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun osuuskuntalain (1488/2001) 7 luvun 1
§:n 2 momentti, 5 § ja 22 luvun 1 §:n 1 kohta, sekä
muutetaan 7 luvun 2 §:n 1 ja 2 momentti, 3 §:n otsikko ja 3 § sekä 7 §:n 3 momentti,
seuraavasti:
7 luku
Tilintarkastus, jäsenen tarkastusoikeus ja erityinen tarkastus
2 §
Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan valitseminen
[1 mom.] Tilintarkastusvelvollisuudesta säädetään tilintarkastuslain 2 luvussa. Säännöissä
voidaan määrätä tilintarkastuksesta myös muussa yhtiössä ja useammasta tilintarkastajasta.
Osuuskunnan kokous valitsee tilintarkastajat. Jos osuuskunnalla on
sääntöjen mukaan useita tilintarkastajia, säännöissä voidaan määrätä, että joku tai
jotkut heistä, ei kuitenkaan kaikkia, asetetaan muussa järjestyksessä.
__ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __
3 §
Vähemmistön oikeus vaatia tilintarkastajaa
Osuuskunnassa, jossa ei lain tai sääntöjen mukaan ole valittava tilintarkastajaa, on
valittava tilintarkastaja, jos jäsenet, joilla on vähintään yksi neljäsosa osuuskunnan
jäsenten koko äänimäärästä vaativat sitä kokouksessa, jossa tilintarkastaja on valittava.
Ellei osuuskunnan kokous valitse tilintarkastajaa, lääninhallitus määrää tilintarkastajan
tilintarkastuslain 8 §:n 1 ja 4 momentissa säädetyssä järjestyksessä, jos jäsen
hakee tilintarkastajan määräämistä kuukauden kuluessa kokouksesta.
7 §
Erityinen tarkastus
__ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __
[3 mom.] Erityisen tarkastajan on oltava luonnollinen henkilö tai tilintarkastusyhteisö.
Erityisellä tarkastajalla on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden
tuntemus ja kokemus kuin tarkastustehtävän laatuun ja laajuuteen katsoen on
tarpeen tehtävän hoitamiseksi. Mitä tilintarkastajasta säädetään 20 luvun 4—6 §:ssä
ja 23 luvun 4 §:ssä sekä tilintarkastuslain 7, 9, 10, 23-25 ja 51 §:ssä, sovelletaan vastaavasti
erityiseen tarkastajaan.
__ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __
LIITE 1
29.5.2006 27
5. Laki asunto-osakeyhtiölain 63 ja 65 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 17 päivänä toukokuuta 1991 annetun asunto-osakeyhtiölain (809/1991) 88
§:n 2 kohta, sekä
muutetaan 63 § ja 65 §, sellaisena kuin ne ovat laissa 938/1994, seuraavasti:
5 luku
Tilintarkastus
63 §
Tilintarkastajan valinta
[1 mom.] Asunto-osakeyhtiön tilintarkastuksesta on voimassa, mitä tässä luvussa ja
tilintarkastuslaissa säädetään. Edellä sanotusta huolimatta asunto-osakeyhtiön tilintarkastukseen
ei sovelleta tilintarkastuslain 9, 10, 13, 15, 16, 17 ja 25 §:n säännöksiä
konsernista.
[2 mom.] Tilintarkastusvelvollisuudesta säädetään tilintarkastuslain 2 luvussa. Yhtiöjärjestyksessä
voidaan määrätä tilintarkastuksesta myös muussa yhtiössä ja useammasta
tilintarkastajasta. Tilintarkastajan valitsee yhtiökokous.
[3 mom.] Velvollisuudesta valita varatilintarkastaja säädetään tilintarkastuslain 3
§:ssä. Yhtiökokous voi valita varatilintarkastajan myös muussa yhtiössä ja valita useamman
varatilintarkastajan.
65 §
Velvollisuus valita tilintarkastaja
Sen lisäksi, mitä tilintarkastuslaissa säädetään, asunto-osakeyhtiössä on valittava
tilintarkastaja:
1) jos yhtiön rakennuksessa tai rakennuksissa on huoneistoja vähintään 30; tai
2) jos osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista
tai yksi kolmasosa kokouksessa edustetuista osakkeista, vaativat sitä yhtiökokouksessa,
jossa tilintarkastaja on valittava.
LIITE 1
29.5.2006 28
6. Laki avoimesta ja kommandiittiyhtiöstä annetun lain 10 luvun
muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 29 päivänä huhtikuuta 1988 avoimesta ja kommandiittiyhtiöstä annetun
lain (389/1988) 10 luvun 1 §:n 2 momentti ja 10 §, sellaisena kuin niistä ovat 1 §:n 2
momentti laissa 177/1996 sekä 10 § laissa 940/1994, seuraavasti:
10 luku
Tilintarkastus
1 §
Soveltamisala
__ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __
[2 mom.] Tilintarkastusvelvollisuudesta säädetään tilintarkastuslain 2 luvussa. Yhtiösopimuksessa
voidaan määrätä, että yhtiössä on useampia tilintarkastajia. Velvollisuudesta
valta varatilintarkastaja säädetään tilintarkastuslain 3 §:ssä. Tilintarkastajan
valintaan osallistuvat yhtiömiehet voivat lisäksi valita yhden tai useamman varatilintarkastajan.
10 §
Vahingonkorvausvelvollisuus
Tilintarkastajan vahingonkorvausvelvollisuudesta on vastaavasti voimassa, mitä 2
luvun 13 ja 14 §:ssä sekä tilintarkastuslain 51 §:ssä säädetään.
7. Laki säätiölain 12 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 5 päivänä huhtikuuta 1930 annetun säätiölain (109/1930) 12 §:n 3 momentti
sellaisena kuin se on laissa 942/1994,
muutetaan 12 §:n 2 momentti sellaisena kuin se on laissa 942/1994, seuraavasti:
__ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __
[2 mom.] Säätiöllä on oltava sen tilien ja hallinnon tarkastusta varten vähintään yksi
tilintarkastaja. Velvollisuudesta valita KHT-tilintarkastaja ja varatilintarkastaja säädetään
tilintarkastuslain 2 luvussa.
__ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __
LIITE 1
29.5.2006 29
8. Laki yhdistyslain 38 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 26 päivänä toukokuuta 1989 annetun yhdistyslain 38 §, sellaisena kuin se
on laissa 941/1994, seuraavasti:
38 §
Tilintarkastus
[1 mom.] Yhdistyksen tilintarkastuksesta on voimassa, mitä tässä laissa ja tilintarkastuslaissa
( / ) säädetään.
[2 mom.] Tilintarkastusvelvollisuudesta säädetään tilintarkastuslain 2 luvussa.
Säännöissä voidaan määrätä tilintarkastuksesta myös muussa yhdistyksessä ja useammasta
tilintarkastajasta. Tilintarkastajan valitsee yhdistyksen kokous. Jos tilintarkastajia
on valittava useita, säännöissä voidaan määrätä, että joku tai jotkut heistä, ei
kuitenkaan kaikkia, valitaan muussa järjestyksessä.
[3 mom.] Velvollisuudesta valita varatilintarkastaja säädetään tilintarkastuslain 3
§:ssä. Yhdistyksen kokous voi valita varatilintarkastajan myös muussa yhdistyksessä
ja valita useamman varatilintarkastajan. Jos osa tilintarkastajista valitaan muussa
järjestyksessä, säännöissä voidaan myös määrätä, että myös tällaisen tilintarkastajan
varatilintarkastaja valitaan muussa järjestyksessä.
9. Laki asumisoikeusyhdistyksistä annetun lain 51 ja 53 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 28 päivänä marraskuuta 1994 asumisoikeusyhdistyksistä annetun lain
(1072/1994) 51 § ja 53 §:n otsikko ja 1 momentti, seuraavasti:
7 luku
Tilintarkastus
51 §
Tilintarkastajan valinta
[1 mom.] Asumisoikeusyhdistyksen tilintarkastuksesta on voimassa, mitä tässä luvussa
ja tilintarkastuslaissa säädetään.
[2 mom.] Tilintarkastusvelvollisuudesta säädetään tilintarkastuslain 2 luvussa. Yhdistyksen
säännöissä voidaan määrätä tilintarkastuksesta myös muussa yhdistyksessä ja
useammasta tilintarkastajasta. Tilintarkastajan valitsee yhdistyksen kokous.
[3 mom.] Velvollisuudesta valita varatilinta
_________________
Tänään on se huominen, josta olit huolissasi eilen.

[Mika82]