Mikä Lubrisizer?

[Ruutiukko]

Kiitoksia, tuli samalaista palautetta ameriikastakin. On noita paljon rikottu, just sieltä pohjasta ruuvi korkkaapi. O-rinkulathan saa aina uusittua.

Vaan kuinka ollakaan: Hieno silitysrauta löytyi kahdella eurolla tänään. Ajattelin pultata sen sellaisenaan teräslevyyn ja käyttää levyä sitten alustana lubereille. Rauta on tietysti pöydän alla.

Tutkitaan, valoin iltapäivällä läjän kaikenlaista. Tarkistan sen Roosterin myös, tuntui kyllä tosi kovalta ja maininta siinä lämmön käytöstäkin on.

Sattumalta huomasin. Tosimiehet kun ei käyttöohjeita lue.

[Kaalimaan Vartija]

Minulla on Starissa lämmitin, se tuli mukana.
Painesäiliö täytyy varmaan tehdä, kompressori kun on.
Helppo juttu, katsoin kuvat magma engineeringin sivuilta.
http://www.magmaengineering.com/

[Ruutiukko]

Sieltä Magmalta olen asiaa pälyillyt minäkin.

Vai tuli lämpö mukana... saas nähdä mitä mulle oikein on tulossa, ei ole kunnolla selkoa. Tältä se minulle tuleva Star (oletettavasti) näyttää:






Jää nähtäväksi. Ihan kuin olisi joku holkkikin mukana,vai?


Mutta: lämmitin äsken Lubematiccia... voe voe... aivan liikaa. Parhaiten saan tuon edelleenkin toimimaan kovana. Olin puolitoista tuntia harmaapentusen kanssa metsässä,kyllästyin odottelemaan jäähtymistä. Palattuani homma toimi taas. Sain männän O-renkaiden alle lubea kun lämmitin, taisi mennä vähän kuumaksi. Purettava oli koko hoito.

Jos sopivan seoksen löydän niin teen sitä kyllä saavillisen. Ei kai näitä lubeja kovin montaa tarvi, jotenkin vain pidän kovemmasta ihan käsittelymukavuuden ja luotien säilytyksenkin vuoksi.

Pidän muutaman tuotteen nyt puhdistamatta jonkin aikaa, tämä on mielenkiintoista.

[peter]

Ruutiukko - näyttäisi kun siinä Starissasi ei ole lämpöalustaa. Sellainen kylläkin kannattaisi hankkia - ei ne niin hirveitä maksa. Lämmön säätö on itse asiassa erittäin pienestä kiinni.

Roosterin HVR on pehmeämpi/sitkeämpi kun "normaali" Roosterin pistoolirasva joka jo vaatii selvää lämpöä.

Siihen RCBS'än pieneen satunnaiseen lämmöntarpeeseen - huomasin eilen jenkkikeskusteluista että jotkut siellä pistävät 100-150wattisen lampun kohdistettuna puristimeen. Eli lämmöntarve ei kovin suuri.

[Hemi]

Kysyn kun en ole tuota Starin valmistetta käytännössä testaillut, että kuinka mittatarkkaa tavaraa sillä saa aikaiseksi, ilman minkäänlaista luotia keskittävää elementtiä. Tokihan ollaan siellä päin kun viimeistellyltä peräpuolelta lykätään, mutta kun muistelee omia vaikeuksia/testejä/modifikaatioita jopa kärkipuolelta keskittävien puristimien kanssa, niin kyllä on skepsis mielessä? Tarkoitan siis sitä että onko joku oikeasti mittaillut tällä menetelmällä kalibroitujen luotien suunnikkuutta joka on hyvinkin merkityksellistä tehtäessä pitkän matkan tarkkuusluoteja. Erityisen merkitykselliseksi luotien suunnikkuuden merkitys nousee lyhytpiippuisissa ja kovapaineisissa mutta isoreikäisissä kalibereissa kuten 357mag, 44mag ja 45casull. Kun RCBS:n vakio top punchitkaan eivät millään tahdo keskittää riittävästi tarkkuusluodeiksi valmistettavaa aihiota, niin miten se onnistuu täysin ilman keskitystä? Jos luoti painetaan/aletaan painamaan vinossa kalibrointiholkkiin, niin sehän ei täysin enään oikene, olipa holkin kartioisuus kuinka loiva hyvänsä. Eli muutaman satkun on peräosa "viturallaan" keskilinjasta väkisinkin? Tällähän ei varmasti ole mitään merkitystä jos ei pyrytäkkään valmistamaan mitään siluetti tai kasaluotia, mutta noin periaatteessa?

[Hemi]

Niin ja sitä edelliseen: Lämmöntarve vähenee entisestään kun lubematikkien säiliön eristää halkaistulla uretaanisella putkieristeellä. Eli kuumailmapuhaltimella tai tukankuivaajalla hieman/vain hieman lämpöä koneeseen, eriste päälle ja tuubillinen vähän kovempaakin menee kitkatta rasvauriin.

[Ruutiukko]

Starista en tiedä vielä mitään.

Sen tiedän että jotenkin tarkaksi monet käyttäjät mainostavat mutta ... perusteita en tosiaan tiedä. Enkä tee kasaluotejakaan.

Mutta oivalsin päivällä yhden perusjutun kun vähän RCBS:ää lämmitin (viritin sen silitysraudan) ja meni taas vaikeaksi: Paineen nousuhan nostaa sinällänsä jo lämpöä. Ihan perusfysiikkaa.

Talvikelit erikseen sitten, voi olla että lisälämpö on paikallaan ja uretaanihommaha kuulostaa mainiolta. Mutta kovan lubeni olen nyt kesäkeleihin hyväksynyt, siirryin jo mediumiin.

[peter]

Hemi - en ole koskaan mittaillut luotien suuruttaa (ei ole vehkeitäkään) - mutta niin kun jo mainitsinkin - niin jos tarpeen niin kannattaa kalibrointiholkin suuta hioa auki siten että luoti tipahtaa omasta painostaan tiukasti sisään. Näin ollen luodista tulee mahdollissimman suora. En ole koskaan siluettia ampunut. Mutta nyt olen ruvennut Starilla tekemään 405 ja 500 grainisiä 45/70 kuulia - ja näyttää hyvin osuvan. Pitäisi joskus tehdä oikein tieteellinen testi - samasta satsista valettuja kuulia Starin ja RCBS/Lyman läpi ja katsoa onko käytännön eroa.

Itse asiassa olen leikkinyt jonkun verran .454 ja .452 luodeilla koska minulla on Corbinin swaging prässi jolla pystyn puristamaan ylös luoteja näihin kokoihin. Helpoin on ottaa valmis rasvattu valuluoti ja puristaa uuteen muotoon - näinollen saa absoluuttisen suoria luoteja. Olen uudelleen puristanut sekä Gunhillin että Intercastin luoteja (sekä 44 että 45) ylös .454 ja 452'seen -- ja erittäin tarkkoja luoteja niistä tulee. Intercastin 44-267gr on mainio -- siihen kun laittaa .45 tulikilven ja puristaa niin saapi 45-270grainisen kuulan jossa tulikilpi on aivan absoluuttisen suorassa kiinni. Käytännössä kuitenkin meikäläisen ampumataidoilla ero normaali valu-luoteihin on niin pieni että en jaksa nähdä ylimääräistä vaivaa kun harvemmin. Lähinnä kivääriin.

[Hemi]

En tosiaan epäilekkään etteikö star tekisi aivan täysin riittävän mittatarkkaa kuulaa jos ja kun tarkkuusvaatimus ei ole siluetin tai kasa-ammunnan vaatimuksia. Luodin suunnikkuuden vaikutus osuntaanhan vähenee piipun pidentyessä(suupaineen aletessa) ja luodin pidentyessä suhteessa halkaisijaan. Ongelmallisin tilanne syntyy lyhyellä kilvellisellä 220-230gr 44mag luodilla jota ammutaan max 10" piipusta maksimipainein hidaspaloisin kivääriruudein. esim. 45ACP taas on toki lyhyt suhteessa halkaisijaan, mutta kuitenkin suhteellisen matalapaineinen ja käyttää nopeita pistooliruuteja. Jo suhteellisen pitkillä 350-600gr 45/70 luodilla ei pieni suunnikkuus useinkaan haittaa varsinkin käytettäessä suhteellisen nopeapaloisia öyheitä. Luodin suunnikkuudella on siis merkitystä silloin juuri silloin kun luodin peräosa "ulostautuu" piipunsuulta ja jäännöspaine/kaasut purkautuvat luodin ympärille. Pienikin vinous luodin perässä aikaansaa luodin vaappumista. Tällähän on sitä vähemmän merkitystä mitä lähemmäksi ammuttava kasa sijoittuu. "Silloin joskus" kun näitä valutouhuja hierottiin yötä päivää, teetin RCBS:ään näitä pitkillä ja loivilla kartioilla varustettuja omia "spesiaali" kalibrointiholkkeja, ei tyydyttävään lopputulokseen tuolloin mittatarkkuuden osalta tällä keinolla päästy. Suunnikkuuden kurissapitämiseen ainoa ratkaisu oli riittävän täydellinen/syvä luodin oginaalista otettu ohjaus ja itse asiassa mahdollisimman lyhyt kartio-osuus holkissa. Eli luoti keskittyi käytännössä koko kärkiosaltaan top punchiin ja peräosa "naksahti" ehkä satkun/kahden välyksellä holkkiin. Tästä kun luodin tuuppasi holkista läpi, pysyttiin peräosan ulkokehän heitoissa lähellä satkua. Vakiosysteemithän RCBS:lläkin tekevät helposti kympin heiton 44 halkaisiassa.

[Vieras]

Käytännössä, mikäli pyrkii todella hyviin luoteihin, niin tuntuisi siltä, että tuo Peterin Corbin- prässi tai joku vastaava, olisi suunnilleen ainoa oikea peli.

Joskus tuli kokeiltua vähän vastaavaa systeemiä jossa voideltu valuluoti lyötiin vasaralla ja tuurnalla itsesorvattuun teräsmuottiin ja luodin kärjessä keskellä muottia olleella terästapilla saatiin se luoti ulos.

Toimi sekin aivan hyvin vaikka olikin todella hidasta puuhaa.

[Mie tässä]

Nyt on tullut kokeiltua parin Starin lisäksi myös mielenhäiriössä ostettua Lymanin 450 - kalibrointi/rasvauspuristinta.

Se Lyman on Stariin verrattuna aivan kamala peli, joka luodin aikana täytyy vääntää lisää painetta räikällä ja rasvat yleensä leviävät ihan vääriin paikkoihin.

Luotien asettaminen kalibroitaviksi todella tökkii Stariin verrattuna, Starin holkeissa oleva loiva kartio asettaa luodit aina suoraan, Lyman kutistaa ne vaikka kuinka epämuotoisiksi, rasvaurat muuttuvat luodin toiselta puolelta puolta kapeammiksi kunnolla supistaessa.

Ei ole ihme että Starit luetaan kuuluviksi kalibrointilaitteiden Rolls-Royce luokkaan.