Luotien Lämpökäsittely?

[Ruutiukko]

Veteen on tullut pudoteltua.

Mutta nyt kiinnostaisi uunissa kuumentaminen ja sitten koko satsi veteen. Älkää kysykö miksi, huvittaa vaan kokeilla tuleeko tasaisempaa laatua.

Mutta mikä lämpötila ja kauanko? Olen kuullut että matalampikin riittää jos aika on vaikka tunti...? Mutta mistä lähteä liikkeelle? Kuinka lähellä sulamista? Onko lopputulos vakio vai voiko luoteja kovettaa halutessaan vain vähän?

Lämpömittarikin on ja vanha kaasu-uuni tuossa pihalla. Ja vaimolta lupa.

[äRPee]

Nimenomaan tasaisempaa tulee vakiomman lämpötilan takia. Veteen pudottamisen epätasaisuuden olen jo kokeillut kovuuksia mittomalla, tulee muutaman yksikön heittoja Brinellin asteikolla.

Muutama kuula joka nurkkaan ja keskelle peltiä ja uunia vähin erin kuumemmalle, kunnes jostakin kohtaa kuula tipahtaa sulaksi. Tästä maun mukaan muutama aste alemmas mittaria vahtaamalla sen vuoksi, että kuulia ei ole tarkoitus sulattaa.

Tavoitetussa lämpötilassa pidetään kuulia noin tunti ja vähempikin riittää, koska pyrkimys lienee vain saada joka murkula jokaisesta kohdastaan samaan maksimilämpötilaan. Marshalllin kirjoituksissa mainitaan useiden tuntien käsittelyt ja on todettu ne enemmän tai vähemmän huuhaaksi. Joku voi todeta Marshallin jututkin huuhaaksi tietty.

Kaadetaan kylmään veteen suoraan uunista.

Alempi lämpötila tarkoittaa pehmeämpää kuulaa. Jos seos on lyijyä, tinalyijyä tai tina-antimoni-lyijyä, niin kuulat ei kovene (kenties ollenkaan). Jos seos on renkkupainoa tai sen seosta, niin ne kovenee. Jos seokseen lisää magnumlaatuista kovahaulia, niin kovenee paremmin. Kovahaulin ja renkkupainon arseeni As on se joka karkenemisessa on päätekijänä. Renkkupainossa alle 0.25%, kovahaulissa jopa 1%...?

[äRPee]

Eli siis matalampi lämpötila ei pidemmästä ajasta huolimatta toimi yhtä tehokkaasti... Ehkä. Tai oikeastaan aika varmasti.

[Ruutiukko]

Jeps, selkis. Kiitoksia.

Ja renkkupainoistahan juuri olikin kyse.