Varisjahti: Takaisin etulinjaan?

[Lahtinen]

Varisjahti: Takaisin etulinjaan?

Varisjahdistahan on jo erittäin ansiokas keskustelu palstalla:

http://www.eralle.net/forum/viewtopic.php?t=162

Jossa on päiväkohtaisia tapahtumia jo 2004 keväästä alkaen. Sikäli mielenkiintoinen ketju, että tuo on säilynyt palstalla kauan aktiivisuudestaan huolimatta. Tästä voi varmasti vetää sen johtopäätöksen, että varistenpyytäjät ovat keskimääräistä fiksumpaa väkeä palstakäytökseltään.

Miksi sitten avata uusi topic?

Tuo perinteinen varisjahtitopic on aktiivisten varismiesten informaatiofoorumi. Itse taas kuulun eri ryhmään.

Pitkähköine varisjahtiperinteineni jäin ”piiperöiden jyrän alle” ja lopetin perinteisen varisjahdin kokonaan muutamia vuosia sitten.

Omalla kohdallani siis noiden vastavoimien strategia toimi täydellisesti ja löin huuhkajan santaan ja mankan kaniin. Tänä keväänä alkoi kuitenkin tuntua siltä, että pitäisikö sittenkin palata rannikolle ”etulinjaan” variksia vastaanottamaan. Tässä topikissa olen noita asioita ajatellut puida, sillä uskoisin vastaavia varisjahdin drop outteja olevan muitakin. Kyseessä on siis eräänlainen kevään generoima yhden miehen kriisinpurkuryhmä


"Pistelläämpä tässä Lahtisen haaska parempiin suihin, kun se on lyönyt raudat vaseliiniin"

[Lahtinen]

”Vanhaan hyvään aikaan” jahtiolot kehittyivät suotuisasti. Omana jahtiaikana kasettinauhurin tms. käyttö tuli jahdissa lailliseksi ja yleisesti hyväksytyksi menetelmäksi. Tuota aikaisemmin käytössä oli ollut Acmen varispilli, jolla pystyi senaikaisilla taidoilla hyvin vakuuttamaan variksille olevansa kytiksessä.

Itse totesin vuosien varrella nuo saariston varikset todella haasteellisiksi vastustajiksi ja oveliksi veijareiksi. Kevään edistyessä paikallisista variksista yhdenkin poisto tuntui jo merkittävältä suoritukselta . Ovelia olivat nuo ja tuntuivat tuntevan vastapelurinsa metkut. Jahti oli loppuviimeksi todella haasteellista ja hyvinä aamuina pudotuksia sai yrittää hyvällä omallatunnolla pelkäämättä ”kannan vaarantuvan”.


Erityisesti pääsiäinen on pidempänä lomana ja monesti ajankohdaltaankin erityinen ja perinteinen varistenmetsästys-perioodi, johon liittyy paljon muistoja. Varisjahti oli valmisteluineen todella mukaansatempaavaa puuhaa.




Palaamassa varisjahdista aikoina, jolloin suurin ongelma jahtaamisessa oli se, jaksaako herätä aamulla tarpeeksi aikaisin

[Lahtinen]

Tarina jatkuu mollivoittoisissa merkeissä: Varismiehen lama

Tokihan varikselta edelleenkin kulkulupa erääntyy, jos sattuu väärään paikkaan. Tällöin on kuitenkin kyseessä pikemminkin sattumapyynti, kuin suunnitelmallinen ja perinteinen varisjahti.

Mikä sitten johti omalla kohdalla lamaan?

Variksen rauhoitusaika:
Muistaakseni variksen rauhoituksen alkamista aikaistettiin kaksikin kertaa. Omasta mielestäni rauhoitus irtaantui tuolloin reaalimaailmasta niin pahasti, etten nykypäivänä edes muistanut milloin rauhoitus alkaa. Käytännössähän tuo rauhoitus ei millään tavalla korreloinut luonnon tapahtumien kanssa, jota omillakin jahtimailla seurattiin käytännössä päivittäin.

Selväähän oli, että piiperöiden tehtävä on piiperttää ja tässä he onnistuivat senaikaisen näkökulmani mukaan saamaan selkävoiton.


Äänentoistolaitteiden käyttökielto:
Tämä kielto ei koskaa auennut meikäläiselle ja aiheutti jonkinmoista kapinahenkeä ja vauhditti huuhkajan jättämistä hiirten armoille. Mitä tällä kiellolla haettiin takaa. Pelättiinkö kenties variskantojen romahdusta .

Kuitenkin toisen käden puristellessa kasseja, toinen käsi ”myi lupia nauhurin käyttöön”. Itselleni ei oikein tuo systeemi auennut. Tokihan on hyvä, että mahdollisuus tehokkaaseen pyyntiin taattiin byrokratiaa käyttämällä. Itselleni tuli vähän sellainen olo, että vastaavaa systeemiä voitaisiin soveltaa nopeusrajoituksiinkin:

”Turvallisuussyistä kattonopeus 70km/h, mutta hyvin perustelemalla ja korkeampaa ajoneuvoveroa maksamalla saat ajaa niin kovaa kuin huvittaa”

Vähän tuonlainen fiilinki oli aikoinaan.


”Mikäs tässä keväällä on liidellessä, kun aikoinaan kuvanottohetkellä rauhoitus on ollut jo päällä pitkään. Munimiseenkaan ei oo aikaa kuin vähän toistakuukautta, hyvä että saa rauhassa harrastaa soidinmenoja...”

[MtJ]

Varisjahdin osalta kovan linjan piiperöiden perusperiaatteisiin kuuluu myös se, että muuttomatkalla olevat linnut tulisi suojella. Varis myös. Tätä ei kyllä mitenkään perustella, mutta näin väitetään. Niinpä varisten rauhoitus tulisikin kovan linjan mielestä alkaa vuoden alusta, eikä suinkaan "niin myöhään kuin maaliskuun alusta". Samaa mieltäylentävää linjaa on kaikkien "rauhoittamattomien" lintujen osalta odotettavissa tulevina vuosina.

Sikäli edustan Lahtisen kanssa samaa linjaa, eli varisjahtiin ei ole tullut lupia haettua tai variksia enää jahdattua keväisin - mitä sitä tyhjää istumaan talviviikoilla, kun varikset ovat metsästysalueella vasta maaliskuun loppupuolella, jolloin rauhoitusta on ollut päällä jo kuukauden päivät melkein. Älytöntä. Asiasta ei joidenkin mielestä saisi purnata. Minä purnaan. Kuinkahan monta jaksaa variksia varten täytellä vuosi toisensa jälkeen lupalappuja ja vielä ymmärtää siinä olevan suuremmankin ylevän periaatteen kuin pelkän kiusanteon?

Lahtinen puhuu asiaa; piiperöt saivat selkävoiton. Keväinen varisjahti on historiaa. Kuitenkin elokuun ensimmäinen puhuu haulikko varispoikueisiin kuten aikaisempinakin vuosina - toisaalta piekkarikin saa ruokaa aivan varmasti heti elokuun alusta. Ehkäpä nykyisin enemmän kuin haulikko.
_________________
Jos parturi ajaa parran vain niiltä, jotka eivät itse aja partaansa, ajaako hän silloin oman partansa?

[Tapiok]

Joka vuosi on luvat varisjahdille haettu. Papereiden täyttö on niin yksinkertainen homma että siitä ei voi jahti jäädä kiinni.

Yhden kerran istuu miettimään mitä perusteiksi kirjoittaa, sitten kopsaa muutaman kappaleen jossa ei ole päiväystä ja katsopa miten helppoa on seuraavina vuosina laittaa paperit taas piiriin, laittaa vaaan oikean päivämäärän lappuun. Ihan yhtä helppoa kuin esimerkiksi käydä ostamassa vesilintuluvat johonkin hyvään paikkaan.

Ei ole syytä lyödä näin pienestä vastoinkäymisestä hanskoja tiskiin. Maailma muuttuu ja on vain sopeuduttava sen vaatimuksiiin, muuten jää armotta rannalle ruikuttamaan.

Samalla lailla jätti osa sorsajahtaajista jahdin sikseen kun tuli lyijyhaulikielto. Tämä on jo naurettava tekosyy.

[Lahtinen]

Vanhoja hyviä aikoja, jolloin audiovisuaalisia laitteita sai käyttää ilman proopuskoja.

Allkirjoittanut mediaseksikkäässä alle 25-yksikön BMI kunnossa. Tuosta huolimatta vastaantulijoissa korostui aina jahdista palatessa perussatauntalainen jurous ja pidättyväisyys, harva heittäytyi juttusille.


Huomatkaa ”hieman” optimistisesti valittu patruunavyökapasiteetti…

[Lahtinen]

Kuten jo tuli mainittua, pidän tuota saaristossa tapahtuvaa varsitenpyyntiä erittäin haasteellisena ja mielenkiintoisena jahtina. Varsinkin muuttomatkaltaan selviytyneet varikset ovat jo kokeneita ja ”viisaita”, eivätkä hevillä tapata itseään.

Viime vuosina olen muuton edistyessa ja reviirien täyttyessä tehnyt seuraavanlaisia MUTU-havaintoja:

- Muuton aikana paikalliset reviirit täyttyvät aina.

- Tyypillisesti paikalliset varikset oppivat nopeasti, mistä saa ruokaa, mitä pitää varoa ja missä pesiä. Tiedä sitten, palaako samat yksilöt samoille pesimäalueille.

- Vaikuttaa myös siltä, että ilman ”poistoja” reviirit ovat alkaneet pienentyä ts. alueelle jää pesimään useampia varispareja mitä aikaisemmin. Aikaisemmin oli mahdollista myös poistaa jahtiajan puitteissa myös paikalle jäänyttä kantaa ts. pienentää paikallista populaatiota.

- Aikaisemmin kun variksia jahdattiin, tuo ”sitoi myös vastapuolen voimia”. Käytännössä mökistä ulos tullessa tuli ainakin yhdeltä suunnalta varisten varoitus, erityisesti jos lähti liikkeelle aseen kanssa. Varikset siis ”päivystivät” koko valoisan ajan mökkimaisemia. Tämäntyyppistä toimintaa ei ole enää niin selkeästi havaittavissa. Tämä saattaa olla vastapuolelta katkera pelivirhe .



Vielä yksi kuva viime keväältä. Olin yhteyksissä tuonne rannikolle viikolla ja vielä eivät kuulemma ole varikset saapuneet, joten muuton eteneminen on tuolla alueella vielä pahasti ”vaiheessa”.

[Lahtinen]

Muistelin, että tuo aikoinaan ”omin käsin veistämä” huuhkaja oli tosi luonnollisen näköinen. Ilmeisesti vuodet olivat jotenkin kullanneet muistot, koska nyt kun huuhkajaa katsoo, ei se ihan vaikuta niiden muistikuvien kaltaiselta

Pientä laittoa ehkä kuvassa on, ennen tositoimiin laittoa…

[Lahtinen]

NO VOI RYÖTTÄ

Surffailimpa siinä sitten MKJ:n sivuilla

---------------------------------------------------

Pesimäaikainen rauhoitus:
Varis, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas ovat rauhoitettuja Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan riistanhoitopiireissä 1.4 - 31.7. Oulun, Kainuun ja Lapin riistanhoitopiireissä 1.5. - 31.7. sekä muualla maassa 10.3-31.7. Harakan rauhoitusaika on Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Oulun, Kainuun ja Lapin riistanhoitopiireissä 10.4-31.7. sekä muualla maassa 1.4-31.7.

Yllämainittujen rauhoittamattomien lintujen pesimäaikainen rauhoitus perustuu EU-lainsäädännön vaatimuksiin.

--------------------------------------------------------

VOI SYÖSTÄVÄ

Kyllähän minä muistin, että variksen rauhoitus on ajastukseltaan älyvapaa, mutta en kyllä muistanut, että se noin älyvapaa on!

[Raccoon]

No meinasitko Lahtinen hakea lupia tälle keväälle? Kyllähän se on totta ettei edes pienen pientä järjen hitustakaan ole noissa rauhoitusajoissa, mutta onneksi nuo poikkeusluvat ovat ainakin täälläpäin irronneet ilman pahempia mukinoita.

[skyhi]

Millasia perusteluja olette käyttäneet luvan haussa? Paperi kun vihjaa, että pitää tulla merkittäviä taloudellisia tappioita ennenkuin lupa irtoaa?

[Paavo]

Minulla on toinen kuva lupien hakemisesta Tapiok. Olisiko piireillä eroa.

Jos asiaan kuuluu joku jippo, niin pane vaikka yv asiasta.

[Lahtinen]

Annettiin telamaton laulaa ja ajettiin ”variksia vastaan” ulommaisille luodoille. Eipä näkynyt variksia, vaikka "Ruotsiin saakka näkyi".

Kyllä vahvasti vaikuttaa siltä, ettei ”metsästysajan puitteissa” varikset muutoltaan tänne ehdi, kun varsinaista paikallista kantaa ei alueella juurikaan ole, ennen kuin reviirit alkavat täyttyä.

[hankipoika]

arvostan tätä lahtisen juttua mitä hän tänne laittaa. erittäin hyvää juttua ja kuvat ovat plussaa kans.. mielelläni tälläistä luen kun variksiajahtaan itsekkin keväällä melko paljon. jatka lahtinen

[Lahtinen]

Perehdyin alustavasti Riista.fi sivuilla olevaan poikkeuslupamenettelyyn.

--------------

Rauhoittamattomien lintujen pyyntiluvat

Pesimäaikainen rauhoitus

Varis, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas ovat esim. Uudenmaan alueella rauhoitettuja 10.3-31.7. Harakan rauhoitusaika on 1.4-31.7.

Yllämainittujen lintujen pesimäaikainen rauhoitus perustuu EU-lainsäädännön vaatimuksiin.

Poikkeusluvat vahinkoperusteisia

Rauhoituksesta voi poiketa riistanhoitopiirin myöntämällä erityisluvalla. Kyseessä on poikkeuslupa, joka voidaan myöntää, jos yllämainitut rauhoittamattomat linnut aiheuttavat vahinkoja elinkeinotoiminnalle, muulle eläimistölle tai ne aiheuttavat terveydellisiä tai hygieenisiä haittoja.

Riistanhoidolliset poikkeusluvat

Riistanhoidollista poikkeuslupaa voi hakea metsästysseura tai yksityinen metsästäjä esimerkiksi vesi- ja peltolintulajien pesinnän suojelemiseen. Koko metsästysseuran toimialueen kattavaa lupaa ei voida myöntää, vaan pyynti on kohdistettava rajatuille alueille suojeltavien lintujen pesimäympäristöjen lähelle.

Riistanhoidollisen luvan saajalle myönnetään yleensä myös lupa käyttää ääntä synnyttävää koneellista laitetta varislintujen pyynnin tehostamiseksi.

Elinkeinoperusteiset poikkeusluvat

Elinkeinolle aiheutuvien vahinkojen estämiseen myönnetyt luvat kohdistuvat yleensä marjaviljelmille tai maatalousalueille. Yleisimpiä elinkeinovahinkoja ovat räkättirastaiden marjanviljellylle ja varislintujen pyöröpaaleille (reikien tekeminen) aiheuttamat vahingot. Pyynti on kohdistettava vahinkoalueiden lähelle.

Elinkeinoperusteisissa lupahakemuksissa voidaan hakea myös poikkeuslupaa ääntä synnyttävän koneellisen laitteen käyttöön varislintujen pyynnin tehostamiseksi.

Hygieniaperusteiset poikkeusluvat

Terveydellisiä ja hygieenisiä haittoja aiheuttavia kesykyyhkyjä, varis- ja lokkilintuja joudutaan joskus pyytämään pois tuotantolaitosten tai asutusten läheltä. Pyynti kohdistetaan vahingoista kärsivien kiinteistöjen lähelle.

Luvan hakeminen

Lupaa voidaan hakea vapaamuotoisella hakemuksella tai virallisella lomakkeella, jonka voit tulostaa tästä linkistä.

http://www.riista.fi/index.php?group=00000069&mag_nr=1

Luvanhakijan tulisi aina olla vahingonkärsijä. Riistanhoitoperusteisissa luvissa metsästysseuran voidaan katsoa olevan vahingonkärsijä, muissa vahingoissa luvanhakijana on yleensä maan- tai kiinteistönomistaja.

Hakemuksesta tulee aina löytyä vähintään seuraavat tiedot

 hakijan yhteystiedot, myös puhelinnumero
 lintujen aiheuttamien vahinkojen laatu
 haettava lintumäärä
 karttaliite, johon vahinkoalue ja ampumapaikat on merkitty

Luvasta perittävät maksut

Maa- ja metsätalousministeriön määräysten mukaan riistanhoitopiirin on perittävä myönnetystä luvasta 22 euron suuruinen pyyntilupamaksu. Päätös toimitetaan luvansaajalle postiennakolla.
-----------