Hirvenmetsästys ja metsätuhot

[Paavo]

Näin se tietysti on var jägare.

Mutta nykyisten ohjeiden mukaan pitää taimikosta raivata pois juuri nuo hirvelle mieluisat lajit. Näin hirvi ei muka tulisi taimikkoon.

Monet käyttävät tätä ohjetta ja sitten ollaan naama nv:llä kun hirvi vierailee taimikoissa.

Ja mikä hyöty lehtipuista on maanlaadun parantajina.

[GWP]

var jägaren kanssa olen samoilla linjoilla. Mutta kun puhutaan hirvituhoista, niin ne metsänomistajat jotka eivät anna metsästää hirviä maillansa tulisi olla tyystin metsästäjien maksamien korvausten ulkopuolelle. Ne maanomistajat jotka vaativat rahallista korvausta hirven metsästyksestä saisivat vain rajatun osan metsästäjiltä kerätyistä varoista. Maansa vastikkeetta vuokranneet saisivat täyden korvauksen ilman omavastuuta.

Mitä tulee hirvituhojen maksuun ylipäätänsä, niin metsästäjien maksama osuus hirvituhoista tulisi olla korkeintaan puolet ja loput menisi metsänhoitomaksuista. Suurin syyllinen hirvituhoihin maksaisi vain puolet aihettamastaan tilanteesta. Kohtuullista?

Eli maatansa vuokraamaton metsänomistaja saa korvauksena puolet metsätuhon arvosta, maksua perivä n. 3/4 ja maansa vastikkeetta metsästykseen antavat saavat korvauksen kokonaan.

Olikohan liian epäselvästi sanottu.

ps. olen metsänomista mutta en hirvenmetsästäjä.

[Puuhapete]

Taannoin alkanut metsätalous (nykyinenkin) suosii vain yhtä puulajia samalla alalla. Siinä lienee suurin syy näihin hirvituhojen määrään.
Miksiköhän nämä Metsänhoitoyhdistykset yleensäkin ottavat maksun tarkastuksistaan, hehän perivät vuosittain muutoikin maksunsa metsänomistajilta? Eikö mahdollisten tarkastusten pitäisi kuulua saman maksun piikkiin?
_________________
Tänään on se huominen, josta olit huolissasi eilen.

[eräweikko]

Var jägarenille suositan luettavaksi Metlan tutkijan Risto Heikkilän kirjaa hirvituhoista. Siitä ilmenee, mikä on se talvisen hirvikannan tiheysraja, jonka yli meno tietää vakavia taimikkotuhoja. Kirjan nimeä en valitettavasti nyt ulkoa muista, eikä se näy tuossa kirjahyllyssäkään olevan, lienen lainannut jollekulle.
Puuhapetelle selvennys: korvauksen saamiseksi hirvivahingot tarkastaa METSÄKESKUKSEN ammattilainen, ei metsänhoitoyhdistyksen. Siksi niistä joutuu maanomistaja maksamaan.
Hirvituhoon ihminen ja metsästäjät pystyvät (ainakin jonkin verran) vaikuttamaan pitämällä kannan tietyn suuruisena. Nykyisin MMM:n määrittämä hirvien talvikannan tiheysyläraja (4/1000 ha Etelä-Suomessa) ylittyy luvattoman monessa paikassa.
Tykkytuhoon ei ole paljon keinoja olemassa. Oikea-aikainen harvennus tietty. mutta tänä talvena nähtiin että tykky taittoi isojakin puita

[Mehtoeralle]

Kyllä metsästäjien pitäisi tietää, että lehtipuitakin tarvitaan metsässä. Hirvi ei välttämättä syö montakaan tainta hehtaarilta, mutta kun se yleensä syö ne samoilta jalansijoilta eli tekee taimikkoon aikamoisen aukon eikä korvaus kriteerit täyty. Rupeaa jurppimaan kun kerta toisensa jälkeen samalle alueelle joutuu istuttamaan taimet.
T: hirvien talvilaidun alueelta maansa vuokrannut metsästäjä

[Puuhapete]

Käypp eräweikko katsomassa MHY:n sivuja, siellä lukee selvällä suomenkielellä heidän toimi-alastaan:
Suunnittelu- ja arviontipalvelut
- tila-arviot
- erityissuunnittelut
- tilakohtaiset metsäsuunnitelmat
- [/u]metsätuhoarviot
_________________
Tänään on se huominen, josta olit huolissasi eilen.

[Puuhapete]

Käyppä eräweikko katsomassa MHY:n sivuja, siellä lukee selvällä suomenkielellä heidän toimi-alastaan:
Suunnittelu- ja arviontipalvelut
- tila-arviot
- erityissuunnittelut
- tilakohtaiset metsäsuunnitelmat
- [/u]metsätuhoarviot

Hupsista kun tuli tuplana.
_________________
Tänään on se huominen, josta olit huolissasi eilen.

[Kari]

MHYn tekemät metsätuhoarviot ovat enimmäkseen myskytuhojen arvioimista joista vakuutusyhtiöt maksaa korvausta jos on vakuutettu.

Hirvivahingot taas korvataan valtion varoista ja vahinkoarviot tekee Metsäkeskus.

[dxman]

[Hietala]

Hirvituhojen ennaltaehkäisyssä ongelmana on niiden paikallisuus, Minun seurassani ei (juurikaan) ole suuria tuhoalueita, mutta naapuriseurassa on ihan eri tahti. Alueellisilla metsästyskiintiöillä ei saa tilanteeseen parannusta, koska muutto tulee syksystä riippuen muutama vk ennen jahdin loppua.

Taimikonhoidossa on syytä jättää hirven syömä taimi pystyyn, hirvi kun tapaa haukata hyvänmakuiseksi havaitsemastaan taimesta toisenkin kerran. Se hyväksi havaittu syömäpuu saattaa kuulua 2-4 v ruokalistalle ennenkuin kuolee heikkouttaan. Samoin runsas lehtipuusekoitus, varsinkin paju ja pihlaja, saattaa vähentää tuhoja.
_________________
Laiskuuttaan tingan häviää

[fc3199]

Nykyisillä hirvikannoilla taimikon harvennus on tehtävä vasta puiden saavutettua sellaisen koon,ettei hirvi enää taita taimen päärankaa.Alle 3 metrin mittaisen taimikon harventaminen määräharvuuteen johtaa helposti siihen,että seuraavina talvina hirvet katkovat loput ja metsätuho on väistämätön tosiasia.
Toinen huomioitava seikka mielestäni on liian harva taimikko,istuttamalla uudistettu männikkö on juuri tällainen vaikka sekaan tulisikin jonkin verran lounnon omaa taimistoa.
Kylvämällä tai luontaisesti uudistettu männikkö on onnistuessaan niin tiheä,että hirvi voi syödä suurimman osan taimista metsän siitä isommin kärsimättä.

Jos taimikkoon kuitenkin tulee suuri hirvilauma mikään ei pelasta sitä tuholta. Pahimmilla tuhoalueilla on tavattu lähes sadan hirven keskittymiä,silloin on aivan sama kuinka tiheä taimikko on kyseessä,ennen kevättä se on tuhoutunut ja korvaus on mielestäni oikeutettu olipa maat vuorattu hirvenpyyntiin tai eivät.

[Puuhapete]

Mutta onko tehty tutkimusta siitä, että mikä on se syy joka kokoaa näinkin ison hirvilauman yhteen tiettyyn paikkaan.
_________________
Tänään on se huominen, josta olit huolissasi eilen.

[fc3199]

Ei tietääkseni ainakaan tässä minun kertomassa tapauksessa, ko alue on hirvien ikimuistoinen talvilaidun ja oma mielipiteeni on se,että hirvet oppivat emältään vaeltamisen talveksi tietylle alueelle. Ne pyrkivät sinne sen jälkeen vuosittain pitkienkin matkojen päästä.
Alueella ei toistaiseksi ole susia jos epäilit sitä laumaantumisen syyksi,sanoin toistaiseksi sillä Kainuun susitihentymä on niin lähellä,että on vain ajankysymys milloin ensimmäinen susipari ottaa sen reviirikseen.
Vaikka en varsinainen suden suojelija olekaan on mukava nähdä mitä tapahtuu kun susilauma saapuu tähän hirviparatiisiin.
Mainittakoon,että vähintään 600 hehtaaria taimikkoa on syöty 3 viimeisen talven aikana yksityisten mailta,valtion maiden osalta tietoa ei minulla ole,mutta tuhot ovat sielläkin huomattavat.
Tuhojen arviointi lienee vielä osittain kesken.

[V_P_K]

Lehtipuusekoitus ja sytöyjen puiden jättäminen voivat myös houkutella hirvet jäämään taimikkoon. Etuajassa tehty taimikonhoito 2-4 metrin valtapituudessa ja lehtipuun perusteellinen perkaus on toisinaan hyvinkin tehokas keino poistaa hirvet taimikosta. Hirvi ei koe oloaan turvalliseksi kun ei ole riittävän peitteistä puustoa suojana.
Sinänsä puhdas männikkö kyllä kelpaa hirven talviravinnoksi aivan yhtä hyvin kuin lehtipuusekoitteinenkin. Pahimmat tuhot syntyvät yleensä lopputalvesta, ilmeisesti silloin hirven pääravintoa on mänty. Haapaa ja pajua syödään enemmän sulan puun aikana.

[Puuhapete]

Muuan talvi takaperin eräs mies teki metsätöitä maillaan, puita kaatui montaakin sorttia, eikä mennyt kovin kauan kun hirvet löysivät paikan ja alkoivat hyvällä ruokahalulla syödä kaadettujen lehtipuiden latvuksia. Hirvet olivat parhaimmillaan noin 20 metrin etäisyydellä miehestä välittämättä työskentelystä mitään.
_________________
Tänään on se huominen, josta olit huolissasi eilen.