OhjeOhje   HakuHaku   KäyttäjälistaKäyttäjälista   KäyttäjäryhmätKäyttäjäryhmät   RekisteröidyRekisteröidy 
 KäyttäjätiedotKäyttäjätiedot   Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestitKirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit   Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään 

Kanalintuhavainnot 2023
Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3 ... 86, 87, 88 ... 93, 94, 95  Seuraava
 
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Foorumi kaikille metsästyksestä ja aseista kiinnostuneille. Foorumin päävalikko -> Linnustus
Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe  
Kirjoittaja Viesti
Peto
Kanta-asiakas


Liittynyt: 05 Maa 2004
Viestejä: 10355
Paikkakunta: Tre/P-pohjanmaa.

LähetäLähetetty: 24.10.2024 14:00    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

No nyt kun on saatu konsensus, ettei mettälinnut ole pärjänneet ilman kiven kantamista mehtään, niin mites hakomapuut?
On tutkittu, että meton valkkaamassa hakomapuussa on korkeampi typpi taso kun viereisessä petäjässä.
Riittääkö, jos rämemännyn juureen levittää 40 kg säkin metsän NPK:ta ja tyvelle kiviämpäri, vai laitetaanko ärjymmät apuaineet?
_________________
Vaikka muu häviää, niin metsästys jää.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Lyrurus
Kanta-asiakas


Liittynyt: 27 Jou 2004
Viestejä: 2009
Paikkakunta: Muurame

LähetäLähetetty: 24.10.2024 16:15    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Skotit on pystyneet vaikuttamaan nummiriekon kannanvaihteluun positiivisella tavalla rokottamalla riekot tärkeintä kannanvaihtelua aiheuttavaa suolistoloista vastaan. (Jonka tieteellistä nimeä en muista, olikohan alku kirjaimet T.T.)

Täällä oli joskus viestiketju aiheesta nimellä "Kanalintujen kannanvaihtelusta - The red grouse case". Vieläköhän löytynee?
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Patruuna
Kanta-asiakas


Liittynyt: 14 Mar 2022
Viestejä: 3222
Paikkakunta: Koillismaa

LähetäLähetetty: 24.10.2024 16:48    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Peto kirjoitti:
No nyt kun on saatu konsensus, ettei mettälinnut ole pärjänneet ilman kiven kantamista mehtään, niin mites hakomapuut?
On tutkittu, että meton valkkaamassa hakomapuussa on korkeampi typpi taso kun viereisessä petäjässä.
Riittääkö, jos rämemännyn juureen levittää 40 kg säkin metsän NPK:ta ja tyvelle kiviämpäri, vai laitetaanko ärjymmät apuaineet?


Tähänkö lopputulemaan on nyt päädytty? Mennyt itseltä vissiin ohi. Pitääpä lukea edelliset sivut uudestaan.

En usko että linnuilla on koskaan pulaa ruuasta. Poislukien talvella jos urvut jäätyy. Metso saa kyllä havuja aina. Pitänyt sinuakin suht järkevänä tyyppinä, mutta ilmeisesti lukemisen ymmärtämisessä jotain ongelmia tai sitten jossain muussa.. Jos sinulla on aiheesta parempaa tietoa niin voit kyllä tännekin postata niin ei tarvi täällä turhaa jauhaa. Aika typerää sanoa että onhan metsot aina pärjäneet kun määrät tulleet reilusti alas vuosikymmenien aikana.

Ilmeisesti riekkojen määrät tipahti aika rajusti pohjoisessa? Nehän ei saa kiviä mistään, mutta luultavasti parhaiten sopeutuneet tällaiseen. Siksi kait niillä ne kasat onkin sellaisia liejuläjiä. Tuli tätäkin ihmeteltyä viime talvena kun kävin riekkoja pyytämässä. En kyllä tiedä oliko talvi yhtään erinlainen pohjoisessa verrattuna aiempiin. Ainakin latvariekkoja oli viime talvena erityisen paljon. Mikähän siinäkin syynä? Useamman sain pudottaa koivuun. Aivan normi juttujan nämä on, mutta olisi mielenkiintoista tietää mistä mikäkin johtuu.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Horst
Kanta-asiakas


Liittynyt: 15 Lok 2009
Viestejä: 341

LähetäLähetetty: 24.10.2024 17:54    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Jos tunturialueen riekkoja tarkoitat, niin ne vasta kiviä saakin. Soraa ja pikkukiveähän se on melkein koko yläperä soita lukuunottamatta.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Patruuna
Kanta-asiakas


Liittynyt: 14 Mar 2022
Viestejä: 3222
Paikkakunta: Koillismaa

LähetäLähetetty: 24.10.2024 18:44    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Horst kirjoitti:
Jos tunturialueen riekkoja tarkoitat, niin ne vasta kiviä saakin. Soraa ja pikkukiveähän se on melkein koko yläperä soita lukuunottamatta.


Rolling Eyes

En kyllä viime maaliskuussa nähnyt ainuttakaan. Melko syvät kinokset oli. Harvoin kesä ja syksy ovat linnuille niin rankkoja että kuolevat. Sehän on sitä aikaa kun tankkaavat tulevaa talvea varten.

Tarkennetaan vielä että olin siinä havuvyöhykkeen rajoilla, mutta koivikoissa pyydettiin. En ylhäällä tuntureilla.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Horst
Kanta-asiakas


Liittynyt: 15 Lok 2009
Viestejä: 341

LähetäLähetetty: 24.10.2024 19:00    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Patruuna kirjoitti:
Horst kirjoitti:
Jos tunturialueen riekkoja tarkoitat, niin ne vasta kiviä saakin. Soraa ja pikkukiveähän se on melkein koko yläperä soita lukuunottamatta.


Rolling Eyes

En kyllä viime maaliskuussa nähnyt ainuttakaan. Melko syvät kinokset oli. Harvoin kesä ja syksy ovat linnuille niin rankkoja että kuolevat. Sehän on sitä aikaa kun tankkaavat tulevaa talvea varten.

Tarkennetaan vielä että olin siinä havuvyöhykkeen rajoilla, mutta koivikoissa pyydettiin. En ylhäällä tuntureilla.


Niin toki sulaa aikaa tarkoitin. Talvella kivien saanti on samalla tasolla muualla Suomessa elävien lintujen kanssa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Valto.
Kanta-asiakas


Liittynyt: 20 Kes 2014
Viestejä: 3115

LähetäLähetetty: 24.10.2024 19:33    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Eiköhän tuo ole aivan yhtä yksinkertaista kuin kaikki muukin ruokinta. Jos on sopivia jauhinkiviä ja ruokaa tarjolla, niin linnut pärjää paremmin. Jos on vääränlaista ravintoa, niin eivät pysy yhtä hyvässä kunnossa mitä paremmalla ravinnolla. Liian keskitetty ruokinta altistaa taudeille ja liian suojattomissa paikoissa keskitetysti olevat ruokinnat on helppoja ruokailupaikkoja haukoille ja muille pedoille. Ei kait tuo nyt mitään rakettitiedettä ole...

Mikä laji ei pärjäisi paremmin, jos ruokaa on riittävän paljon ja helposti saatavilla? Kanalinnuilla kivet on yksi osa ruokailua. Kaikilla ruokinnoilla taudit leviää ja pedot saalistaa, jos ruokinnalla käy paljon saaliseläimiä.

Minä ainakin uskon, että esimerkiksi kivipisteistä on hyötyä kanalinnuille, mutta parempi olisi jos niitä kiviä olisi suojaisissa paikoissa pienissä määrin ympäriinsä. Ei mikään yksi avonaisena oleva monttu jossain mistä haukan on helppo napsia päivän saalis. Haukka on tuhonnut tietoparvia muualtakin missä koitettu muka kanalintuja ruokkia. Silti minulla on esim. ympäri pihaa talvella fasaaniruokintaan ämpäreitä minkä pohjassa on ruokintakierukka. Käy siellä muutkin eläimet ruokailemassa ja siinäpähän käyvät. Ei varmasti ole haitaksi jos pisteitä on parin hehtaarin alueella puolenkymmentä siellä täällä. Mehukatti purkeista voi myös tehdä kiviautomaatteja ja viedä sinne tänne ympäri jahtialuetta syksyn mittaan. Pärjää ne linnut ilmankin, mutta ei siitä haittaa ole jos vähän koittaa avittaa talven yli. Joka tapauksessa keleistä kiinni enemmän miten pärjäävät, mutta apu se on pienikin apu.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Ramiwolf
Kanta-asiakas


Liittynyt: 26 Jou 2017
Viestejä: 2539
Paikkakunta: Etelä-Suomi

LähetäLähetetty: 24.10.2024 20:59    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kanalintukantoihin vaikuttaa myös kanahaukat melkoisen reilusti.
Eikös se vuosien takainen tutkimus osoittanut kanahaukan tappavan 2/3 riekoista ja oliko varovainen arvio, että jopa puolet teeristä ( voin muistaa väärinkin) ja kyllähän ne metsojakin niistää jonkun verran.
Fasaaneista on hengissä jonkun tiedon mukaan 3 vuoden päästä enää 5 % eli kun näitä uusia pienpetojakin on ilmaantunut entisaikojen jälkeen, niin ei nuo ainakaan lintukantoja ole parantaneet entiseen verrattuna.

Kun hirville laitetaan niitä nuolukiviä, niin se ehkäpä se kanalinnuille hyödyllisin tai järkevin lisä olisi tarjota niille sitä sorastushiekkaa.

Kannattaisi varmaan ne kanalintujen ruokinnat vaan unohtaa, kun eipä siitä tainnut olla kuin haittaa niille loppupeleissä.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Patruuna
Kanta-asiakas


Liittynyt: 14 Mar 2022
Viestejä: 3222
Paikkakunta: Koillismaa

LähetäLähetetty: 24.10.2024 21:05    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Horst kirjoitti:
Patruuna kirjoitti:
Horst kirjoitti:
Jos tunturialueen riekkoja tarkoitat, niin ne vasta kiviä saakin. Soraa ja pikkukiveähän se on melkein koko yläperä soita lukuunottamatta.


Rolling Eyes

En kyllä viime maaliskuussa nähnyt ainuttakaan. Melko syvät kinokset oli. Harvoin kesä ja syksy ovat linnuille niin rankkoja että kuolevat. Sehän on sitä aikaa kun tankkaavat tulevaa talvea varten.

Tarkennetaan vielä että olin siinä havuvyöhykkeen rajoilla, mutta koivikoissa pyydettiin. En ylhäällä tuntureilla.


Niin toki sulaa aikaa tarkoitin. Talvella kivien saanti on samalla tasolla muualla Suomessa elävien lintujen kanssa.


Ei se samalla tasolla voi olla. Kyllä ne isommista männiköistä niitä saa jos siellä on tuulenkaatoja, ei ne niitä muuten edes kattelisi jos ne ei niitä saisi tai tarvitsisi. Tunturissa sellaisia ei tietenkään ole kun puut pieniä.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Patruuna
Kanta-asiakas


Liittynyt: 14 Mar 2022
Viestejä: 3222
Paikkakunta: Koillismaa

LähetäLähetetty: 24.10.2024 21:09    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Valto. kirjoitti:
Eiköhän tuo ole aivan yhtä yksinkertaista kuin kaikki muukin ruokinta. Jos on sopivia jauhinkiviä ja ruokaa tarjolla, niin linnut pärjää paremmin. Jos on vääränlaista ravintoa, niin eivät pysy yhtä hyvässä kunnossa mitä paremmalla ravinnolla. Liian keskitetty ruokinta altistaa taudeille ja liian suojattomissa paikoissa keskitetysti olevat ruokinnat on helppoja ruokailupaikkoja haukoille ja muille pedoille. Ei kait tuo nyt mitään rakettitiedettä ole...

Mikä laji ei pärjäisi paremmin, jos ruokaa on riittävän paljon ja helposti saatavilla? Kanalinnuilla kivet on yksi osa ruokailua. Kaikilla ruokinnoilla taudit leviää ja pedot saalistaa, jos ruokinnalla käy paljon saaliseläimiä.

Minä ainakin uskon, että esimerkiksi kivipisteistä on hyötyä kanalinnuille, mutta parempi olisi jos niitä kiviä olisi suojaisissa paikoissa pienissä määrin ympäriinsä. Ei mikään yksi avonaisena oleva monttu jossain mistä haukan on helppo napsia päivän saalis. Haukka on tuhonnut tietoparvia muualtakin missä koitettu muka kanalintuja ruokkia. Silti minulla on esim. ympäri pihaa talvella fasaaniruokintaan ämpäreitä minkä pohjassa on ruokintakierukka. Käy siellä muutkin eläimet ruokailemassa ja siinäpähän käyvät. Ei varmasti ole haitaksi jos pisteitä on parin hehtaarin alueella puolenkymmentä siellä täällä. Mehukatti purkeista voi myös tehdä kiviautomaatteja ja viedä sinne tänne ympäri jahtialuetta syksyn mittaan. Pärjää ne linnut ilmankin, mutta ei siitä haittaa ole jos vähän koittaa avittaa talven yli. Joka tapauksessa keleistä kiinni enemmän miten pärjäävät, mutta apu se on pienikin apu.


Sehän niissä automaatteissa olisi juuri idea että niitä olisi paljon siellä täällä missä metsot talvella viihtyvät. Eihän ne niillä päivittäin kulje niin en usko että haukalla riittää kunto ja kärsivällisyys päivystää automaatin edustalla. Metsot kuitenkin löytäisivät paikan kun niitä tarvitsevat.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Valto.
Kanta-asiakas


Liittynyt: 20 Kes 2014
Viestejä: 3115

LähetäLähetetty: 24.10.2024 22:00    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Patruuna kirjoitti:
Valto. kirjoitti:
Eiköhän tuo ole aivan yhtä yksinkertaista kuin kaikki muukin ruokinta. Jos on sopivia jauhinkiviä ja ruokaa tarjolla, niin linnut pärjää paremmin. Jos on vääränlaista ravintoa, niin eivät pysy yhtä hyvässä kunnossa mitä paremmalla ravinnolla. Liian keskitetty ruokinta altistaa taudeille ja liian suojattomissa paikoissa keskitetysti olevat ruokinnat on helppoja ruokailupaikkoja haukoille ja muille pedoille. Ei kait tuo nyt mitään rakettitiedettä ole...

Mikä laji ei pärjäisi paremmin, jos ruokaa on riittävän paljon ja helposti saatavilla? Kanalinnuilla kivet on yksi osa ruokailua. Kaikilla ruokinnoilla taudit leviää ja pedot saalistaa, jos ruokinnalla käy paljon saaliseläimiä.

Minä ainakin uskon, että esimerkiksi kivipisteistä on hyötyä kanalinnuille, mutta parempi olisi jos niitä kiviä olisi suojaisissa paikoissa pienissä määrin ympäriinsä. Ei mikään yksi avonaisena oleva monttu jossain mistä haukan on helppo napsia päivän saalis. Haukka on tuhonnut tietoparvia muualtakin missä koitettu muka kanalintuja ruokkia. Silti minulla on esim. ympäri pihaa talvella fasaaniruokintaan ämpäreitä minkä pohjassa on ruokintakierukka. Käy siellä muutkin eläimet ruokailemassa ja siinäpähän käyvät. Ei varmasti ole haitaksi jos pisteitä on parin hehtaarin alueella puolenkymmentä siellä täällä. Mehukatti purkeista voi myös tehdä kiviautomaatteja ja viedä sinne tänne ympäri jahtialuetta syksyn mittaan. Pärjää ne linnut ilmankin, mutta ei siitä haittaa ole jos vähän koittaa avittaa talven yli. Joka tapauksessa keleistä kiinni enemmän miten pärjäävät, mutta apu se on pienikin apu.


Sehän niissä automaatteissa olisi juuri idea että niitä olisi paljon siellä täällä missä metsot talvella viihtyvät. Eihän ne niillä päivittäin kulje niin en usko että haukalla riittää kunto ja kärsivällisyys päivystää automaatin edustalla. Metsot kuitenkin löytäisivät paikan kun niitä tarvitsevat.

Tätä ideaa minäkin olen suosinut. Joku pienempi törppö sinne tänne. Mutta en suosi varsinaista ruokintaa kivien lisäksi, kun ainakin teeriparvia näkyy haukat verottavan tehokkaasti jos jossain on ruokinta. Näkyy niille teerillekin talvella vilja kelpaavan, mutta tulee herkästi haukkojen ruokinta siitä paikasta. Uskon myös ettei viljalla kannata ruokkia ellei sitä ole läpi talven kunnolla saatavissa. Teeret kuitenkin löytää urpuja muutenkin ja en usko että tekee hyvää vaihtaa ravintoa kesken kovan talven viljan ja urpujen välillä. Niillä kivipisteillä eivät varmasti nökötä samalla tavalla syömässä kuten jossain jyväkasalla ja ne kiviöisteet voi sijoitella suojaan kuusien juurille jne. missä linnut hakee suojaa muutenkin.

Fasaaneja ruokin kyllä ihan viljalla. Niitä ruokintapönttöjä on itsellä mahdollisimman suojaisissa paikoissa, juuri kuusen juurella, sakeissa puskissa jne. Fasaanit hakee suojaa joka tapauksessa noista suojaisimmista paikoista, eivät ole yhtä hyviä löytämään ravintoa mitä metsälinnut ja liikkuvat enempi yksittäin eli joku kuusen juurella syömässä oleva fasaani ei ole mikään haukkamagneetti alueelle.

Metsälintujen kannalta uskon että pieniä kivipisteita sinne tänne ei tee ainakaan haittaa. Metsänhoidossa jättää sopivia koivikoita mistä pääsevät helposti pakenemaan joka suuntaan ja sopivan matalien liki ummessa olevien ojien varsille jättää suojaavia kuusia missä poikaset ja aikuisetkin linnut pääsee pedoilta suojaan, niin eiköhän ne linnut jo noista saa kivasti pientä apua. Metsästyspainetta koittaa vielä hajauttaa ympäriinsä eikä käy joka viikonloppu ampumassa lintua siitä samalta tutulta paikalta, niin johan siinä on monella tavalla huomioitu lintujen pärjäämistä. Metsänhoito on ainakin täällä etelämmässä niin monipuolista, kun kuviot on pieniä ja tilkkuja on ympäriinsä erilaisilla maapohjilla ja eri kasvuvaiheissa, niin kyllä ne linnut sieltä löytää kulloiseenkin tilanteeseen sopivat olosuhteet.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
kekkelberg
Kanta-asiakas


Liittynyt: 01 Jou 2019
Viestejä: 507
Paikkakunta: HKI/E-P

LähetäLähetetty: 28.10.2024 22:18    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Horst kirjoitti:

...
Sitä kun on melko mahdotonta sanoa oliko talvi liian rankka vai ei, kannan nousuissa ja laskuissa kun on ennen ollut ja on vielä tänä päivänäkin havaittavissa selvä syklisyys, niin kukapa tietää mistä lasku johtuu. Siitä voisi saada kuitenkin käsityksen, että pesintäajan ulkopuoliset olosuhteet ei aikuiselle linnuille ole mikään ongelma. Esim. viiden vuoden välein ei voi tulla aina talvea joka tappaa linnut. Kanalinnut on kuitenkin lajina melko lyhytikäistä sorttia, niin tahtoo luonnossa mennä niin, että kun kanta kasvaa tarpeeksi niin sitten alkaa se lasku. Voi olla ihan yhtä hyvin jokin tauti, joka niittää nuoret linnut ja jäljelle jää vanhat. Jos ne ei sitten syystä tai toisesta onnistu pesinnässä, niin seuraa kannan lasku. Tai vanhoilla linnuilla tulee tunnit täyteen eikä poikastuotto ole enää maksimissa. Yhtä hyvin voi olla muuttoliikennettä alueelta toiselle ruuan tai jonkun muun syyn vuoksi. Fakta lienee kuitenkin se, että kannanvaihtelun syitä ei todellisuudessa tiedä asiantuntijat tai tutkijatkaan. Jos olisi yksi ilmeinen ja niin helposti havaittava syy, kuten ankarat olosuhteet, niin mysteeri olisi ratkaistu aika päiviä sitten.


Mielenkiintoinen tuo ajatus, että kanta kyykkää, koska "suuret ikäluokat" ei kykene lisääntymään (tai putoaa muuten pelistä pois). 🤔

Itse olen tänä syksynä ihmetellyt juuri sitä, että poikueita ja nuoria lintuja tuntuu kohtuudella löytyvän, mutta vanhoja on todella vähän (sekä teeriä että metsoja) ja soitimilla hiljaista. Kuitenkin viime syksyn jälkeen näytti siltä, että lintuja olisi jäänyt kohtuudella siemeneksi. Mihin ne vanhat kukot hävisi? Petojakaan ei ole erityisen paljon. Olisiko joku tauti tai loiset levinneet viime syksyn jälkeen?

Vai olisiko kanta ollut jotenkin kieroutunut niin, että lintuja kuoli talven aikana ja soitimen jälkeen vanhuuden heikkouteen? Sinänsä tämä tilanne sopii ihan normaalin kannanvaihtelun sykliin, että edellinen yhtä onneton vuosi oli omilla alueilla 2017, mutta mikä tuon aiheuttaa?
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Horst
Kanta-asiakas


Liittynyt: 15 Lok 2009
Viestejä: 341

LähetäLähetetty: 28.10.2024 23:23    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

kekkelberg kirjoitti:
Horst kirjoitti:

...
Sitä kun on melko mahdotonta sanoa oliko talvi liian rankka vai ei, kannan nousuissa ja laskuissa kun on ennen ollut ja on vielä tänä päivänäkin havaittavissa selvä syklisyys, niin kukapa tietää mistä lasku johtuu. Siitä voisi saada kuitenkin käsityksen, että pesintäajan ulkopuoliset olosuhteet ei aikuiselle linnuille ole mikään ongelma. Esim. viiden vuoden välein ei voi tulla aina talvea joka tappaa linnut. Kanalinnut on kuitenkin lajina melko lyhytikäistä sorttia, niin tahtoo luonnossa mennä niin, että kun kanta kasvaa tarpeeksi niin sitten alkaa se lasku. Voi olla ihan yhtä hyvin jokin tauti, joka niittää nuoret linnut ja jäljelle jää vanhat. Jos ne ei sitten syystä tai toisesta onnistu pesinnässä, niin seuraa kannan lasku. Tai vanhoilla linnuilla tulee tunnit täyteen eikä poikastuotto ole enää maksimissa. Yhtä hyvin voi olla muuttoliikennettä alueelta toiselle ruuan tai jonkun muun syyn vuoksi. Fakta lienee kuitenkin se, että kannanvaihtelun syitä ei todellisuudessa tiedä asiantuntijat tai tutkijatkaan. Jos olisi yksi ilmeinen ja niin helposti havaittava syy, kuten ankarat olosuhteet, niin mysteeri olisi ratkaistu aika päiviä sitten.


Mielenkiintoinen tuo ajatus, että kanta kyykkää, koska "suuret ikäluokat" ei kykene lisääntymään (tai putoaa muuten pelistä pois). 🤔

Itse olen tänä syksynä ihmetellyt juuri sitä, että poikueita ja nuoria lintuja tuntuu kohtuudella löytyvän, mutta vanhoja on todella vähän (sekä teeriä että metsoja) ja soitimilla hiljaista. Kuitenkin viime syksyn jälkeen näytti siltä, että lintuja olisi jäänyt kohtuudella siemeneksi. Mihin ne vanhat kukot hävisi? Petojakaan ei ole erityisen paljon. Olisiko joku tauti tai loiset levinneet viime syksyn jälkeen?

Vai olisiko kanta ollut jotenkin kieroutunut niin, että lintuja kuoli talven aikana ja soitimen jälkeen vanhuuden heikkouteen? Sinänsä tämä tilanne sopii ihan normaalin kannanvaihtelun sykliin, että edellinen yhtä onneton vuosi oli omilla alueilla 2017, mutta mikä tuon aiheuttaa?


Voi vain arvailla, mutta varmaa on ettei ne vanhatkaan yksilöt elä ikuisesti ja kun kanalintu on lyhytikäinen eläin jo muutenkin, niin jossakin vaiheessa mahdollisesti se kannan rakenne muuttuu siten, että tuottavimmat yksilöt hiipuu tai poistuu vahvuudesta ja aikansa kestää kun tulee uusia tuottavia yksilöitä tilalle, että kanta taas alkaa nousta. Toisin sanoen nuoret naaraat ei onnistu tuottamaan kunnolla jälkeläisiä ennen kuin ovat sopivassa iässä. Tietenkin kanta koostuu monen ikäisistä yksilöistä, mutta tuottavaa massaa pitää olla tarpeeksi, jotta se näkyy aikanaan hyvänä poikastuottona eli kannan nousuna. Tähän sitten tietenkin pesintäajan olosuhteet ym. muuttujat joita luonnossa on aina, kuten taudit, lisää kuolleisuutta. Eli nousuvaihe ottaa aikansa. Uskoisin, että pedot, pesintäajan ulkopuoliset olosuhteet, metsästys on kuitenkin niin vakioita ja pieniä asioita ettei niillä ole noihin selviin ja merkittäviin kannan heilahteluihin kovin kummoista merkitystä ainakaan suuremmassa mittakaavassa.

Toisaalta jos asia olisi noin, niin eiköhän tutkijat olisi sen jo saaneet selville. Mutta onpahan muutakin filosofisointia asiasta kuin ne ainaiset jäätyneet urvut tai sääskien puute...
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Horst
Kanta-asiakas


Liittynyt: 15 Lok 2009
Viestejä: 341

LähetäLähetetty: 29.10.2024 00:13    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Yllä olevaan voisi vielä lisätä, että onhan Suomessa tehty monenmoista tutkimusta kanalinnuista vuosikymmenien aikana, mutta itsellä ainakin pistää silmään joka kerta kun luke tai riistakeskus tms. selittää riistakolmiolaskentojen jälkeen yhteenvedossa huonoa pesintämenestystä alkukesän säällä, sopivan hyönteisravinnon puuttumisella jne. Monesti kun näyttää ettei siinä säässä ole ollut mitään vikaa sopivan hyönteispopulaation kehittymiselle kanalintujen poikasten nieleskeltäväksi tai linnunpoikasten selviytymiseksi kylmyydestä tai sateista. Ei sillä etteikö noilla asioilla olisi merkitystä, varmasti on. Mutta onko tosiaan niin, että ties monetta vuotta peräjälkeen kato käy samasta syystä? Voisiko taustalla olla kuitenkin jokin vakio kannan rakenteeseen liittyvä normaali kiertokulku? Entäpä sitten kun se kanta nousee tasaisesti yleensä pari kolme vuotta peräjälkeen ennen kuin on huipulla, niin sittenkö hyönteisten pesintä onnistuu aina täydellisesti ja säätkin suosii vuodesta toiseen?

Jos joku kiertokulku tai mikä tahansa kannanvaihtelun aiheuttaja taustalla olisikin, niin ainoa merkittävä heilauttaja sille voisi olla elinympäristöjen häviäminen hakkuiden tai jonkun muun syyn takia.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Valto.
Kanta-asiakas


Liittynyt: 20 Kes 2014
Viestejä: 3115

LähetäLähetetty: 29.10.2024 06:04    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Saappaat jalassa podcastissa oli ihan mielenkiintoinen haastattelu luken kanalintututkijan kanssa. Isona kuvana tutkimuksia on tehty 80 luvulta saakkaa ja laskentojen mukaan oikeastaan kaikki lajit on pysyneet jokseenkin samoissa. Oliko metso vähän nousussa, pyy vähän laskussa noin isossa kuvassa koko havaintohistorian aikana. Toki metsäalueen riekot on laskeneet, mutta isossa kuvassa riekollakin aika stabiili tilanne, kun tuntureissahan ne enin osa riekoista asustaa. Ja kanta vaihtelee sykleittäin. Näin se vaan menee, sille ei taideta oikeen syytä tietää tarkkaan mikä sen aiheuttaa. Mahtaa olla monen asian summa. Miten muut pienet saaliseläimet kuten myyrät, hiiret jne kannat vaihtelee, eli miten pedoille on muuta ruokaa, miten petokannat vaihtelee, miten pesinnät onnistuu, millaisia talvia on jne. Onhan se selvä, että jos on vaikka hyvin ruokaa pedoille, eli hiiriä, myyriä, jäniksiä ja vastaavaa helpompaa ravintoa, niin petokanta kasvaa. Jos ruoka vähenee, niin petojen pyyntipaine kasvaa kanalintuja kohtaan. Jos kanalintukantakin romahtaa, niin petokannat romahtaa ja saaliseläinten kannat pääsee nousemaan. Varmasti todella monen asian summa, mutta jännästi näkyy silti menevän 10 vuoden sykleissä, kuten talouskin. Aina noin 10 vuoden välein tulee joku hässäkkä joka romahduttaa ja sieltä taas lähdetään uuteen nousuun.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Näytä edelliset viestit:   
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Foorumi kaikille metsästyksestä ja aseista kiinnostuneille. Foorumin päävalikko -> Linnustus Kaikki ajat ovat GMT + 3 tuntia
Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3 ... 86, 87, 88 ... 93, 94, 95  Seuraava
Sivu 87 Yht. 95

 
Siirry:  
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa


Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group
Käännös Jorma Aaltonen, jorma@pitro.com
Päivittänyt Lurttinen www.phpbbsuomi.com