Metsäjäniksen taantuma?

[tuhola]

90 luvun lopulla jäniksiä oli siten että jos syksyllä iltahämyssä ajoi 10km lenkin autolla metsätietä niin vähintään 3 jänistä näki. Sitten tuli heikompia vuosia mutta vielä 2003-2004 jäniksiä oli sillai että itekki taisin yli 60 ampua jäniskoiralle. Siitä se kanta on laskenut kokoajan tasaisesti. On vuosia kun olen nähnyt jänistä esim autosta. Eikä jäniksen polut kovinkaan usein ole haittana näädän jäljillä, mikä oli aivan yleistä vielä 15-20v sitten.

Itäsuomessa esim lieksa-kuhmo alueella jänissyklit ovat vielä selviä. On huippuvuosia ja heikompia. Huippuvuosina jänistä on siten että karhujahdissakin aamuhämyssä ajellessa niitä vulisee niinku rottia kaatopaikalla. Kavereita asuu seinäjoella ja jahtaavat siellä täs meillä niin sanovat että seinäjoen seudulla jänistä löytyy edelleen toisina vuosina raakasti mutta ihmettelevät miksei tässä meillä ole paljoakaan
_________________
Varoitus!!! Älä anna yläpuolella olevalle kommentille mitään painoarvoa.

[M3]

https://yle.fi/a/74-20048134

ainakin savossa appiukko kertoi että tuo oli liiankin tehokas tauti viime kesänä / syksyllä.
Jos aikaisemmin pihassa oli rusakoita ja jäniksiä haitaksi asti niin syksyllä ja nyt talvella yksittäisiä enää. Jokunen vuosi sitten oli suuri kanta että söivät kaiken mihin pääsivät puutarhassa. Lintulaudan allakin oli parhaillaan 4-5 iltaisin.

[Ramiwolf]

Ot:ta, mutta 80-luvulla oli myös ainakin teerikannat erittäin paljon suuremmat kuin nykyisin, silloin noilla alueilla oli myös paljon enemmän vanhempaa puustoa ja komeita kuusikoita.

Eli oli niitä suojapaikkojakin varmaan paremmin ja monipuolisempaa metsämaastoa.

Tuon jälkeen, siis 80-luvulta on petoeläinten määrät nousseet ja mm. supikoirat tulleet vielä kaiken muun päälle.

Kun lisäksi "vanhemmat" metsät ovat ilmeisesti vähentyneet, talvet leudontuneet ja lumentulo myöhentynyt, niin näillä lienee oma osuutensa näissä teerien ja jäniksien kantojen pienentymisien kanssa.

Voi olla hyvinkin myös niin, että leudontuneet talvet ovat helpottaneet kanahaukkojen mahdollisuutta jäädä talvehtimaan Suomeen.

Jokainen voi miettiä, mitä syötävää sille kanahaukalle jää talviseen ympäristöön, kun muuttolinnut ovat jo lähteneet.
Ja kuinka monta ateriaa yksi talvehtiva kanahaukka ehtii syödä ennen uutta pesimäkautta.
Tosin osa kanahaukoista siirtynee lähemmäs asutuksia talven tullessa, kun niissä on sitä syötävää enemmän, mutta minkälaisia vaikutuksia näillä kaikilla on sitten loppupeleissä ?

Jotkin syyt nakertaa noita teeri- ja jäniskantoja ja jokin niitä popsii enemmän kuin niitä ehtii tilalle tulemaan.

Syötävä tuskin on vähentynyt, eli predaatio on helpottunut tai lisääntynyt, tästä lienee lopulta kuitenkin kyse.

[EIVA]

Aiemmin oli uskomus että rusakko karkottaa metsäjänikset asuma-alueiltaan, voi näin ollakin tiheillä rusakkoalueilla, mutta harvemman rusakkokannan alueilla ei ilmiötä havaittavissa.
Meillä jänisten ruokintahäkkejä aika runsaasti ja riistakamerakuvie perusteella
havaittu että kumpiakin on samanaikaisesti ruokintapaikalla, joskus 2-3 jänistä ja rusakko ja päinvastoin, näin ruokintapaikoilla jotka sijaitsevat peltomaisemissa, laajemilla metsäalueilla ei juurikaan rusakoita esiinny.

[esa g]

Ramiwolfin kanssa samaa mieltä. Varttuneiden metsien häviämisellä on vaikutuksensa. Vanhat metsät on jääneet erikokoisiksi tilkuiksi,hakkuu aukioiden keskelle.

[Jalmari Kolu]

Mikä varttuneissa metsissä on metsäjänikselle tarpeen? Ymmärrän että esim. Metso nauttii mm. vanamosta ja hyttysravinnosta joita vanha metsä osaltaan tuottaa. Mutta mitä kasveja vanhassa metsässä on metsäjäniksen hyödyksi?

[tuhola]

Itse en ainakaan tiedä sitä. Mutta aivan selvä yhteys on vanhojen metsien määrällä jänisten määrään.
_________________
Varoitus!!! Älä anna yläpuolella olevalle kommentille mitään painoarvoa.

[EIVA]

Itselläni on varsin toisenlaisia kokemuksia, riistakolmiomme kulkee varsin erilaisten metsätyyppien ja eri-ikäisten metsien halki, vuosien varrella tekemäni havainto on että eniten jänisten jälkihavaintoja on nuorten sekametsien ja vasakkoisten ojanvarsien vaihettumisvyöhykkeiden alueella missä on lehtipuuvesakkoa, järeissä karuissa kuusikoissa on vain satunnaisia jälkiä.

[esa g]

Ei vanha metsä ole aina järeää ,karua yksipuolista kuusikkoa. Minulle se on vastakohta hakkuuaukean taimikosta. sekapuuvaltainen varttunut metsä.Missä kasvaa kyllä hyvin vanhaakin puustoa.Siellä kyllä jänis viihtyy. Nykyisissä yksipuolisissa kuusitaimikoissa jälkiä vähemmin näkyy.

[Sigamees]

Meillä Savonmualla ei ainakaan ole taantunut, pikemminkin rusakkoa saisi olla enemmän, se on mukava metsästettävä jäjittämällä.
_________________
Running target!

[Patruuna]

[Patruuna]

[massimo85]

[Sigamees]

[Lahtinen]

Meillä oli ”entivanhaan” mökkisaaressa aina jäniksiä ja jälkiä näki niin saaressa kuin saarien välisisillä jääkaistaleilla. Ja kun mantereella rutto iski, niin monesti noihin saariin jäi kumminkin jonkunmoinen siemen, tai kantaan ei ollut isoakaan vaikutusta.

Nyt jäniksen jälkiä näkee aniharvoin.

Oikeastaan suurin muutos on tapahtunut tuossa lumiajassa. Se on huomattavasti entisaikaa lyhyempi saaristossa. Ja nykyään on todella usein sellaisiakin talvia, että ”on lumi maassa ja sitten vesisadetta ja musta maa ja sitten taas lunta maassa”. Tuo on sellainen aika iso muutos vanhoihin aikoihin. Olen miettinyt, että paljonko tuommoinen kurittaa täysvalkoiseksi itseään muuttanutta pupujussia.

Tuoko tuo petopainetta. Tai onko niin, että valkoinen pupujussi ei uskalla liikkua mustassa metsässä ja menee huonoon happeen. Tai onko tuollaiset ”vesisadejaksot” vähän nollan päälle lämmöissä haasteellisia pakkasoloihin suunnitellulle talviturkille.