Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
Mettäkala Kanta-asiakas
Liittynyt: 17 Maa 2014 Viestejä: 1984 Paikkakunta: SuomiFinland
|
Lähetetty: 13.04.2023 07:19 Viestin aihe: |
|
|
Mettäkala kirjoitti: | erään >20 hehtaarin lahden... |
Ja kun jäin tuota lahden kokoa miettimään, niin pitihän se mittailla kartalta. Kaislikkoa on lähes 50 hehtaaria, koko lahti reilut 100ha tai reilusti enemmän, riippuen mihin saakka mitataan. Mutta joka tapauksessa, hieno alue ja toivoisin jatkossa näkeväni enemmän liikennettä ilmatilassa. |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
Jalluri Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Kes 2009 Viestejä: 1368
|
Lähetetty: 13.04.2023 07:43 Viestin aihe: |
|
|
No jos liminganlahden koko vuoden poikastuotannosta ammutaan joidenkin lajien osalta suurin osa paikan päällä jo yhdeltä, tai kahdelta montulta (löytyy siitä tutkimuksesta ja taidan tietää monttujen pitäjätkin ainakin toisen) niin mitäpä on jyväpetterit mieltä, että onko fiksua kannanhoitoa vai lorahteleeko siinä niihin yhteisiin muroihin meleko rankalla kädellä pissiä. Ja puhutaan aika kauhean isosta alueesta. Saattoi olla suomen paras sorsa alue tai jotain vastaavaa olen kuullut.
Siitä voi suhteuttaa, että kun sama tehdään siellä pienessä idylisessä kuivan maan pitäjässä missä on pari järveä ja jonkun maatilan isännän liika innokkaat pojat joilla on hyvä lampi, raktori, loputtomasti jyviä ja melekin yhtä paljon niitä korvaavan korvaavia armusan tukkulaatikoita niin alkaako näkymään jossain vaiheessa paikallisen souda-huopaa sorsastajan veneen nokan edessä tuo huomma? |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
Patruuna Kanta-asiakas
Liittynyt: 14 Mar 2022 Viestejä: 3871 Paikkakunta: Koillismaa
|
Lähetetty: 13.04.2023 08:06 Viestin aihe: |
|
|
Tässä myös hyvä esimerkki meidän suunnalta. Ennen ollut erinomainen vesilintupaikka koska niin matala ja rehevä. Syskyisin satoja muuttolintuja. Tuolla on myos iso lintutorni. Sen verran merkittävä muuttolintupaikka.
Vihreässä rinkulassa iso ruokinta, sen takana rauhoitettu lahti. Tuossa lähellä yksi suorimpi missä toinen iso ruokinta. Linnut tulevat monesti nuolen suunnasta.
Melko monta kertaa tullut järvellä istuttua passissa kuvien kanssa ja ei näy mitään, mutta hirveä pauke ruokinnoilta. On se aika turhauttavaa kun samaa hommaa lähes jokaisella järvellä ja sitten lähellä olevat pienemmät paikat ovat aika tyhjiä sorsista. Kait ne ruokinnat vetää nekin tyhjäksi. Ja eipä ne nuilta ruokinnoiltakaan enää saa läheskään samoja määriä kuin ennen.
 |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
hala Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Maa 2021 Viestejä: 442 Paikkakunta: Etelä-Pohjanmaa
|
Lähetetty: 13.04.2023 09:44 Viestin aihe: |
|
|
Koetan vähän laajentaa tätä vesilintujuttua otsikon mukaan Sorsastus 20xx.
Paljon on puhetta mättöruokinnasta ja sen kielteisistä vaikutuksista, joista suurin taitaa olla joidenkin metsästäjien mielessä valtaisan kateuden nousu saaliin saajia kohtaan. Vähän tai ei ollenkaan on puhetta vesilintujen metsästysmahdollisuuksien lisäämisestä.
Erityisesti heinuri on suosittu saalislintu ja sillä menee kohtuu hyvin. Ainakin täällä tasaisilla mailla pellot ovat lähimain vaakasuorassa (E-P) ja peltojen kuivatuksessa oleellinen osa on valtaojat, joilla kuivatusvedet kootaan jokiin. Valtaojia lienee tuhansia kilometrejä yhteensä. Heinurit pesivät noissa mielellään kunhan on vähänkin vettä. Uskoisin, että noista tulisi vielä parempia sillä, että keskisyvyyttä lisättäisiin 20 - 30 cm ja 50 m välein jätettäisiin metrin parin pätkä valtaojan pohjaa nykytasolleen. Syntyisi valtaisa määrä kosteikkoja heinureille pesiä ja samalla syntyisi laskeutusaltaita ravinteiden ja kiintoaineiden keräämiseen.
Paikoin valtaojien vesipinnat ovat niin alhaalla kuivalla aikaa, että salaojien laskuaukot päätyvät ilmaan, jonka seuraukset ovat happamilla sulfaattimailla varsin ikäviä (sulfaateissa tapahtuu muutos, joka seuraavan kerran kastuessaan muodostaa rikkihappoa) eli vesipinnat pitäisi yleensä pitää sen verran korkealla, että ilma ei salaojiin päädy. Toki säätösalaojilla ja erilaisilla laskuaukkorakenteilla myös tätä estetään. Mutta mikä olisikaan mukavampaa että valtaojissa on aina vettä. |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
tee667 Kanta-asiakas
Liittynyt: 30 Jou 2015 Viestejä: 731
|
Lähetetty: 13.04.2023 12:05 Viestin aihe: |
|
|
Tuollainen oja, josta sorsia pomppisi lentoon olisi ihan huippupaikka. Ensimmäisen sorsanikin olen tuollaisesta ojasta ampunut, tosin veteen. Ei meilläkään ollut sitä ojaa kuin sata metriä, mutta monet sorsat siitä ammuttiin. Ja ilman ruokintaa, lähellä oli ohrapeltoja, joille syksyllä kokoontui isojakin parvia. Nyt siellä on taloja ja huoltoasema.
Talot ja tienhaarat, pellot ja huoltoasemat... |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
heiluri Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Mar 2006 Viestejä: 36161
|
Lähetetty: 13.04.2023 14:35 Viestin aihe: |
|
|
hala kirjoitti: | Koetan vähän laajentaa tätä vesilintujuttua otsikon mukaan Sorsastus 20xx.
Paljon on puhetta mättöruokinnasta ja sen kielteisistä vaikutuksista, joista suurin taitaa olla joidenkin metsästäjien mielessä valtaisan kateuden nousu saaliin saajia kohtaan. Vähän tai ei ollenkaan on puhetta vesilintujen metsästysmahdollisuuksien lisäämisestä.
Erityisesti heinuri on suosittu saalislintu ja sillä menee kohtuu hyvin. Ainakin täällä tasaisilla mailla pellot ovat lähimain vaakasuorassa (E-P) ja peltojen kuivatuksessa oleellinen osa on valtaojat, joilla kuivatusvedet kootaan jokiin. Valtaojia lienee tuhansia kilometrejä yhteensä. Heinurit pesivät noissa mielellään kunhan on vähänkin vettä. Uskoisin, että noista tulisi vielä parempia sillä, että keskisyvyyttä lisättäisiin 20 - 30 cm ja 50 m välein jätettäisiin metrin parin pätkä valtaojan pohjaa nykytasolleen. Syntyisi valtaisa määrä kosteikkoja heinureille pesiä ja samalla syntyisi laskeutusaltaita ravinteiden ja kiintoaineiden keräämiseen.
Paikoin valtaojien vesipinnat ovat niin alhaalla kuivalla aikaa, että salaojien laskuaukot päätyvät ilmaan, jonka seuraukset ovat happamilla sulfaattimailla varsin ikäviä (sulfaateissa tapahtuu muutos, joka seuraavan kerran kastuessaan muodostaa rikkihappoa) eli vesipinnat pitäisi yleensä pitää sen verran korkealla, että ilma ei salaojiin päädy. Toki säätösalaojilla ja erilaisilla laskuaukkorakenteilla myös tätä estetään. Mutta mikä olisikaan mukavampaa että valtaojissa on aina vettä. |
Metsästysmahdollisuudet lisäntyvät kun lopetetaan mättöjen pitämien, se on ihan se ja sama kuinka paljon tarjotaan pesimämahdollisuuksia jos sorsat alkavat käyttämään mättömonttuja ruokailupaikkoinaan ja pojatkin alkavat käydä niilllä heti lentämään opittuaan, siellä ne sitten lahdataan.
Sorsien kätttäytyminen on jo muuttunut niin paljon etteivät ne jää pesinnän jälkeen kuhnimaan vaan alkavat käydä lahtuurommakoilla ja viettävät päivänsä missä lie selkävesillä, luomukaislikoista ja matalista niitä on nykyään turha pyyntiaikana kaivella.
Enenhän niitä pyydettiin ojilta ja pikkurutakoista siinä missä järviltäkin, nykyäänkin tapaa pesijöitä pienvesissäkin mutta ei niitä siellä enää pyyntiaikana näy samaan tapaan kuin ennen ruokintoja. _________________ Kertalaakiyhdistys |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
hala Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Maa 2021 Viestejä: 442 Paikkakunta: Etelä-Pohjanmaa
|
Lähetetty: 13.04.2023 16:37 Viestin aihe: |
|
|
heiluri kirjoitti: |
Metsästysmahdollisuudet lisäntyvät kun lopetetaan mättöjen pitämien, se on ihan se ja sama kuinka paljon tarjotaan pesimämahdollisuuksia jos sorsat alkavat käyttämään mättömonttuja ruokailupaikkoinaan ja pojatkin alkavat käydä niilllä heti lentämään opittuaan, siellä ne sitten lahdataan.
Sorsien kätttäytyminen on jo muuttunut niin paljon etteivät ne jää pesinnän jälkeen kuhnimaan vaan alkavat käydä lahtuurommakoilla ja viettävät päivänsä missä lie selkävesillä, luomukaislikoista ja matalista niitä on nykyään turha pyyntiaikana kaivella.
Enenhän niitä pyydettiin ojilta ja pikkurutakoista siinä missä järviltäkin, nykyäänkin tapaa pesijöitä pienvesissäkin mutta ei niitä siellä enää pyyntiaikana näy samaan tapaan kuin ennen ruokintoja. |
Mitenkähän siinä sorsien kävisi, jos noita mättöjä olisi sata samoilla alueilla parin - kolmen sijasta. Tarvisiko vielä kadehtia vai olisko noita karehdittavia kymmeniä? |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
kannibaali Kanta-asiakas
Liittynyt: 12 Huh 2014 Viestejä: 1884
|
Lähetetty: 13.04.2023 16:44 Viestin aihe: |
|
|
MMM esitys on niin suvereeni tiedollisesti ja muutoin, että Metsästäjäliiton vastine vaikuttaa melko säälittävältä sepostukselta, aivan siitä syystä, että pelkillä sanoilla ei pysty kattamaan jos asioille ei ole pohjaa. Yksi huvittavimpia on eräänlainen "varapatruuna kielletylle riistalle". Kun asiaa on mahdoton perustella, niin ei siihen toisaalta kukaan ja mikään pysty.
Kyllä esityksessä sain sellaisen käsityksen..kerrotaan kuinka kosteikkoprojekteissa ruokintametsästys saattaisi tulla kyseeseen. Siihen perusteita löytyykin, alueet jotka luodaan vesilintujen elinympäristöjä eikä vain teurastamoiksi...saavat vapauksia. Totta kai asetuksia säädellään vuosien mittaan.
Muutto käytti sinisorsalla 1986-nykyhetki 150000-200000 vuosisaaliita. Itse muistan kyllä ainakin seuraavaa.m.80 alussa vuosisaliit olivat puolen miljoonan pintaan. Vetoavat, että populaatio ei olisi vähentynyt ja ei metsästettäisi niin paljoa. Vähän on epälooginen yhtälö tuokin, ettei sinisorsa olisi vähentynyt
Yksinkertaisesti MMM tuskin haluaa tuhnata edelleen useampaa vuotta saman kaavan parissa, eli haluavat konkreettisia muutoksia. Ja eivät niinkään halua perustaa määräyksiä metsästäjien omaan harkintaan....miten se sillä muuttuisi, ei käytännössä mitenkään |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
heiluri Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Mar 2006 Viestejä: 36161
|
Lähetetty: 13.04.2023 16:54 Viestin aihe: |
|
|
hala kirjoitti: | heiluri kirjoitti: |
Metsästysmahdollisuudet lisäntyvät kun lopetetaan mättöjen pitämien, se on ihan se ja sama kuinka paljon tarjotaan pesimämahdollisuuksia jos sorsat alkavat käyttämään mättömonttuja ruokailupaikkoinaan ja pojatkin alkavat käydä niilllä heti lentämään opittuaan, siellä ne sitten lahdataan.
Sorsien kätttäytyminen on jo muuttunut niin paljon etteivät ne jää pesinnän jälkeen kuhnimaan vaan alkavat käydä lahtuurommakoilla ja viettävät päivänsä missä lie selkävesillä, luomukaislikoista ja matalista niitä on nykyään turha pyyntiaikana kaivella.
Enenhän niitä pyydettiin ojilta ja pikkurutakoista siinä missä järviltäkin, nykyäänkin tapaa pesijöitä pienvesissäkin mutta ei niitä siellä enää pyyntiaikana näy samaan tapaan kuin ennen ruokintoja. |
Mitenkähän siinä sorsien kävisi, jos noita mättöjä olisi sata samoilla alueilla parin - kolmen sijasta. Tarvisiko vielä kadehtia vai olisko noita karehdittavia kymmeniä? |
En kadehdi vaan surkuttelen sosrsastuksen tilannetta ja lahtuumonttupyynnin seurauksena tulevia rauhoituksia.
Ja joo, olisihan se mukavaa saada se pari sorsaa kauteen mutta näillä systeemeillä saa luomuvesillä pyytää syksystä toiseen tyhjää, se kun muutaman kymmenen tyhjää reissua räpii kauteen niin näkee mihin homma on vedetty, tulevista rajoituksista ja rauhoituksista saavat lahtuumonttupyytäjät syyttää vain itseään. _________________ Kertalaakiyhdistys |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
EIVA Kanta-asiakas
Liittynyt: 31 Maa 2013 Viestejä: 3496 Paikkakunta: Itä-Suomi
|
Lähetetty: 13.04.2023 17:02 Viestin aihe: |
|
|
Mitä olen noita kommentteja seurannut niin taitaa nuo valtaisat ruokinnat ja sorsien tappopaikat olla enimmäkseen rannikolla ja pohjanmaan aakeilla laakeilla, itäisen Järvi-Suomen alueella ei sellaisia lahtuupaikkoja taida montakaan olla, ainakaan tässä lähialueella kolmen - neljän RHY:n alueelta en tiedä yhtäkään paikkaa joista ammuttaisiin satoja sorsia syksyssä, pieniä ruokintalauttoja ja ruokintoja on mutta niistä ei ammuta satoja tuskin monia kymmeniäkään, ei kädestä ruokittuja raaskita ampua. |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
zeke Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Kes 2008 Viestejä: 864
|
Lähetetty: 13.04.2023 17:33 Viestin aihe: |
|
|
Keskulussa on (vähintään) neljä eri asiaa sekaisin
1) mikä on jyvälahtaamisen todellien vaikutus sorsien määrään? Mahdollisesti jyvälahtaamista siirtää saalin saamista ryhmästä toiseen, mutta jos laskee kokonaissaalismäärää niin onko jyvälahtaamista vähentänyt kantaa ratkaisevasti?
2) jahdin ettisyys; onko "oikea" jahti että houkutellaan saalista ruualla tapettavaksi (ja kyllä, olen samaa mieltä kauris/peura ruokinnasta niin kauan kun kannan koko ei ole ongelma)
3) jahdin reiluus; onko reilua ja edistääkö pienen porukan jyvälahtaamista metsästysharrastusta yleensä
4) poliittis-strateeginen näkökulma: rippumatta siitä onko jyvälahtaamista vaikutusta kannan/saalin kokoon, eettisen jahtiin, reiluuteen jne, niin olisiko kuitenkin järkevä vapaaaehtoisesti jarruttaa tätä jahtimuotoa ennen kun se käytetään argumenttina koko sorsajahtin lopettamiseen ja kaikki metsästäjät kärsii. |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
wingmaster Kanta-asiakas
Liittynyt: 16 Tam 2005 Viestejä: 816 Paikkakunta: perämeren rannikko
|
Lähetetty: 13.04.2023 20:20 Viestin aihe: |
|
|
EIVA kirjoitti: | Mitä olen noita kommentteja seurannut niin taitaa nuo valtaisat ruokinnat ja sorsien tappopaikat olla enimmäkseen rannikolla ja pohjanmaan aakeilla laakeilla, itäisen Järvi-Suomen alueella ei sellaisia lahtuupaikkoja taida montakaan olla, ainakaan tässä lähialueella kolmen - neljän RHY:n alueelta en tiedä yhtäkään paikkaa joista ammuttaisiin satoja sorsia syksyssä, pieniä ruokintalauttoja ja ruokintoja on mutta niistä ei ammuta satoja tuskin monia kymmeniäkään, ei kädestä ruokittuja raaskita ampua. |
Höpsistä keikkaa, löytyy sitä muualtakin. Koillismaalla ja Kainuussa monen monet jyvämyllyt pyörii. Taatusti muissakin ilmansuunnissa. Se vaan tuo linnustuskulttuuri sen verran erilaista rannikolla että alueilla on sitä yrittäjää ja lintua sisävesiä enemmän. |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
M3 Kanta-asiakas
Liittynyt: 13 Lok 2006 Viestejä: 1971
|
Lähetetty: 13.04.2023 20:45 Viestin aihe: |
|
|
M3 kirjoitti: | EIVA kirjoitti: | Taitaa tuo lahtausmonttu ongelma olla läntisen suomen ongelma, täällä itäisessä suomessa ei taida olla montakaan vastaavaa tapausta, en ainakaan ole kuullut. Lähimmän 4 RHY:n alueella tuskin on yhtään paikkaa johon traktorikuormittain ajettaisiin viljaa.
Pieniä omassa mökkirannassa olevia ruopkintoja lienee aika runsaasti, mutta katson että niillä on mieluummin kantaa lisäävä vaikutus, usein ei raaskita ampia ainuttakaan kädestä ruokittua sorsaa. |
Itse luokittelen seuraavat jo itä-suomeksi toki en ole itsekään lieksa-ilomantsi alueella kuullut. Itsellä omat paikat juuri tuolla rajamailla että onko itää vai länttä mutta ainakin viellä savoksi se mielletään.
Ainakin Nurmes alueelta olen kuullut sellaista että jossain syöttö jossa aloituksesta kanalintu aloitukseen välillä ampuvat jos kuulemma kehtaavat jonkun 30 lintua per päivä. Muistelen että pari vuotta sitten olivat vienneet sorsa/kyyhky syötöille jonkun 3tonnia ruokaa. Sitten jos nurmeksesta piirretään sukeva, vieremä, kiuruvesi, keitele ja kuopio alue niin sieltä olen kuullut että paljonkin on syöttöjä. Jossain Siilinjärvi - Maaninka alue kuulemma kanssa paljon. Siellä useampi tuttu käy sukuloimassa.
Tuossa on video tuusniemeltä: https://www.youtube.com/watch?v=jysHBUsw-Og
http://www.happonen.fi/images/modable/Kiantamasivuille2014.jpg |
Tuossa viestin toisto Eivalle jo sivulta 143. Että kyllä niitä on mutta niistä ei ehkä niin paljon huudella. Toki viime vuonna oli poikkeus mutta kuulemma oli herne/maissi ja viljat loppu monesta paikasta Pohjois-Savo-Karjala alueella kun niin kova menekki. |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
EIVA Kanta-asiakas
Liittynyt: 31 Maa 2013 Viestejä: 3496 Paikkakunta: Itä-Suomi
|
Lähetetty: 14.04.2023 00:05 Viestin aihe: |
|
|
En ole kuullut että hernettä ja maissia sorsille syötettäisiin. |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
Sigamees Kanta-asiakas
Liittynyt: 09 Mar 2008 Viestejä: 11435
|
Lähetetty: 14.04.2023 07:56 Viestin aihe: |
|
|
Löytyy Päijänteen ja Puulankin seuduilta noita. _________________ Running target! |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|