Vieraslaji!

[Lahtinen]

Jos rehellisiä ollaan, veikkaisin että uutisessa on kyse perimmäisesti tästä, joka on osaa luonnonsuojelijoista hiertänyt muutaman vuoden aikana:

”Aiemmin metsästyslaissa riistalajeina olleet minkki, piisami, supikoira, rämemajava ja pesukarhu siirtyivät 1.6.2019 alkaen haitallisiksi vieraslajeiksi, joiden pyydystäminen ei ole enää metsästystä, vaan tappamista ja hävittämistä. Muutos vaikuttaa lajien rauhoitusaikoihin, jotka nyt poistuvat. Näiden lajien kaikkien yksilöiden pyydystäminen on mahdollista ympäri vuoden.”

Tuo ”haitallinen vieraslaji” statushan antaa melko tömäkät mahdollisuudet hävittämiseen. Olen satavarma, jos valkohäntäpeura liittettäisiin tuohon listaan, niin nuo laveat reunaehdot menisivät aivan takuulla ”uudelleen tarkasteltaviksi”. Eli perimmäisenä juonena tuskin on hävittää valkohäntäpeuraa, vaan tuoda noiden muiden haitallisten vieraseläinten kannanrajoituszydeemit (ei rauhoitusaikaa, mökkiläiset voi pyytää jne) uudelleen arvioitavaksi.

[Heero]

Kytkös ilveksen metsästyksen vähentämiseen antaisi ympäristöväen sanoille lisää painoarvoa kaatolupien määrittelyssä.

[Tumpeelo]

https://www.hs.fi/tiede/art-2000008806566.html

Ei mene kauaa kun ruokinta kielletään.

[Heero]

Ei näy juttu, joten paha sanoa mitään muuta kuin että nyt pitää edunvalvonnan olla hereillä ja tehdä selväksi ero kyttäyksen houkutteluruokinnan ja tukiruokinnan välillä. Lisäksi pitää muistaa taannoinen luonnonsuojelijoiden ehdotus peuran metsästyksen rajoitteiden poistosta ja rinnalla tarkastella klisettä siitä, miten ukkoutuva metsästäjäkunta ei jaksa peuroja jahdata ja siksi pitää katumaasturin parkkipaikalta ampua epäeettisesti peurat ruokinnalle. Sehän ei ole ei-metsästävien mielestä oikeaa metsästystä. Miten peuroja näiden mielestä vähennetään, se onkin eri asia. Petoja lisäämällä kai. Kuitenkin suden ilmaantuminen taajamaan aiheuttaa poliisioperaation, lisäksi nykyisen petokannan vaikutus poistumasta on vain joitain prosentteja, joten ehkä oikeitakin ratkaisuja pitää esittää.

Korostaa kannattaa myös sitä, että SLL:n ehdotuksessa haluttiin tuoda peuran tilalle uusi ongelma tulokaslajista.

Näin ristiriitaisessa, konfliktihakuisessa, muttei ratkaisuhakuisessa ilmapiirissä olisi toden totta tilaa asialliselle keskustelulle.

[Tumpeelo]

Jaa se oli taasen tilaajille. Yleensä hesarissa on jutussa merkintä että "tilaajille" mutta jostain syystä tuossa ei nyt ollut.

"Luken vuonna 2020 Suomen metsästäjille tekemän kyselyn mukaan keskimääräinen ruokkija vie peuroille 600 kiloa syötävää vuodessa. Viidennes vastaajista ruokki eläimiä yli tuhannella kilolla.

Kyselyyn perustuen tutkijat laskevat, että yhteensä valkohäntäpeuroille tarjotaan 17,6 miljoonaa kiloa ihmisen kasvattamaa ruokaa vuodessa.

"Se on järkyttävä määrä. Aivan järjetöntä hommaa, kun peuroja pitäisi samaan aikaan voimakkaasti vähentää", sanoo metsäeläintieteen emeritusprofessori, Luken vieraileva asiantuntija Heikki Henttonen."

"Ruokintapaikkojen tapahtumia seurattiin 2020-2021 riistakameroilla Varsinais-Suomessa. Ruokaa kului 26 seuratulla ruokintapaikalla tutkimuksen aikana 33 000 kiloa: kauraa, porkkanaa, sokerijuurikasta ja omenoita.

Kauriit ja peurat paneutuivat makuulle ruokintalaitteiden viereen ja nousivat levättyään syömään. Elinpiiri supistui ruokintapaikalle.

Ihmisen tarjoama ruoka ei aina ole eläimille terveellistä. Äkillinen hiilihydraattien paljous happamoittaa hirvieläimen pötsin. Pötsi voi tulehtua ja eläin kuolla.

Ruokinta lisää myös vaaraa eläintautien ja loisten leviämisestä, kun samaan paikkaan kokoontuu paljon eläimiä.

Pohjois-Amerikassa ja Etelä-Norjassa on levinnyt tappava hirvieläinten näivetystauti, jonka vuoksi hirvieläinten ruokinta on Norjassa kielletty kokonaan."

[JokuUkko]

Tossa on kyllä faktat osittain kirjoitettu just niin et saatu sellainen mielikuva, kuin mitä on haluttu. Jotenki tossa rivien väleistä voi lukee, et ruokaa annetaan eläimille, vaikka oletus on että ruuasta on kohta pulaa. Jos miettii vaikka että täällä ruokitaan syksyllä paljon omenalla ja sokerijuurikkaalla. Niin ne omenat on yleensä kerätty puista, jossa ne muutenkin jäisivät puiden alle mätänemään ja eläimet söisivät ne sieltä (nyt syövät paikassa, jossa niitä voi myös ampua). Samoin juurikas on monesti kerätty pelloilta, joilla sato niin huono, ettei kannata nostaa tai aumojen pohjilta, johon on jäänyt kuormauksen jäljiltä jämiä mätänemään ja eläinten ruoaksi. Usein nuo aumat ovat vielä jonkun tien läheisyydessä ja ruoan kerääminen ja siirtäminen kytispaikalle voi vähentää eläinten liikettä ko tien läheisyydessä.

Viljaa tietty sitten viedään ja se suurelta osin on jonku lahjoittamaa (laatu sellaista, että on muuttunut arvottomaksi ja sitä kautta ongelmaksi) tai sitten sitä ostetaan joltain, jolloin viljelijä saa siitä kohtuullisen korvauksen. Saa nähdä miten paljon enää ostetaan jatkossa. Itse olen kyllä miettiny jotain automaattisysteemiä, joka pudottaisi ruokinnalle vaan litran pari litraa viljaa illassa. Jotta sitä olisi siellä joka ilta, mutta viljaa ei kuluisi kovin paljon eikä se olisi varsinaisesti syöttämistä. Ei vaan ole vielä tullu selvitettyä, mitä vaihtoehtoja olisi ja mitä nuo laitteet maksaisi...

No joo, onhan niitä peuroja paljon. Mut en silti jotenki osaa tuntea olevani syyllinen siihen, koska olen niitä ruokkinu ampumista silmällä pitäen...

[Tumpeelo]

Tuohon kantojen kasvuun ja metsästäjien kykyyn pienentää kantoja olisi yksi helppo ratkaisu eteläisessä Suomessa.

Avataan seurojen jäsenpääsyjä ja perustetaan pikkusorkkiin keskittyviä jahtiporukoita, sekä ohjataan maiden vuokrausta seuroille valtion toimesta suositelluksi. Enemmän metsästysmaata ja enemmän innokkaita metsästäjiä, niin kas vain kun kantojen kasvu kääntyykin laskuun.

Mitenköhän paljon valtiolla on eteläisessä suomessa alueita, jonne se voisi myydä lupia? Varmasti olisi halukkaita siihenkin puuhaan.

[JokuUkko]

No tota pari kommenttia:

- kaikki seurat eteläsuomessa on nyt jo seuroja, jotka keskittyy pääosin peuran metsästykseen. Sen lisäksi hiukan hirven metsästykseen, mutta harvalla aikaa muuhun...

- missä on noi alueet, joita nuo perustavat uudet seurat käyttää, kun hyvin suuri osa alueista on jo nyt peuranmetsästykseen käytössä? Tuo menee heti toiste seurojen alueiden kaappaamiseen, jota on täällä jo nyt riittävästi, kun maata on vähän. Joku voi olla eri mieltä, mut ainakin omasta mielestä yhtenäinen metsästysalue on tehokkaampi metsästettävä, kuin monen eri metsästysseurueen sirpaloima alue. Jos sitä yhtenäistä aluetta vaan metsästetään riittävästi.

- kenellä on aikaa ja kiinnostusta alkaa kasata ja organisoida tuollaista "muukalaislegioonan" tyyppistä seuraa/seuruetta, jossa ei ole mitään pohjaseuraa vaan kaikki kootaan tyhjästä vaikka tori.fi myynti-ilmoituksen pohjalta?

- missä on ne metsästäjät, jotka olisivat aktiivisia peuran metsästäjiä, jotka eivät jo nyt metsästä peuraa? Koska jo nyt käytännössä kaikki pääsevät peurametsälle, jos sinne vaan oikeasti haluavat ja yrittävät. Enkä laske mitään pohjoisen miehiä tai pääkaupungin keskusta-alueen metsästäjiä, jotka ajaa etelään viikonlopuksi ampumaan peuroja jonkun ohjauksessa. Koska se tarkoittaa, että se JokuMuu (joka normaalisti käyttää aikansa peuran metsästykseen) huolehtii sen vieraan toiminnan organisoinnista, saaliin käsittelystä, asioiden järjestelystä jne. Tää on ny vähän provo ja törkeä yleistys mut fakta vaan on, että 100 km päästä ei työikäinen ihminen voi metsästää peuraa kovin tehokkaasti itsenäisesti. Itse olen sitä sen verran tehnyt, että voin kertoa sen ihan kokemuksesta. Jos esim opiskeluaikanani oma isäni ei olisi ollut paikallisena tarkkailijana, kytispaikan huoltajana ja arki-illan paloittelijana, niin kyllä olis multa monta peuraa jääny ampumatta.

- ainoa syy, miksi naarasverotus on tällä hetkellä niin korkea ja puree kannankasvuun, on lupakäytäntö. Jos se poistuu, ei kukaan voi edellyttää/painostaa sinua ampumaan naarasta joka vääjäämättä johtaa urosverotuksen nousuun. Se jo on nähty, mitä se tekee kannalle, kun porukka ampuu vaan pukkia. Sen seuraukset näkee nyt tuolla pelloilla. Esim ameriikassa peuratouhu on periaatteessa vapaata eli kuka tahansa voi ostaa luvan paikalliselle yleiselle alueelle. Mut sielläkin on lupa ja monessa paikassa voit esim ostaa itsellesi yhden pukkiluvat ja vaikka 4 naaraan lupaa. Eli vaikka se on siellä periaatteessa "jokamiehenoikeus" niin silti se on luvan varaista, koska muuten kaikki ampuis vaan pukkeja...

- jos luvat poistetaan, niin moni ampuis vähemmän. Moni ampuu nyt ne metsästysseuran sulle jakamat luvat, koska riistakeskus painostaa seuraa ja seura sitten metsästäjää. Vaikka niitä lupia olis yli oman tarpeen. Lihaa sitten jaetaan maanomistajille ja sukulaisille/tuttaville, koska pakko ampuu ja ei pysty kaikkee syömään. Jos lupasysteemi poistuis, moni ampuis vaan sen verran peuroja, kuin mitä lihaa itse tarvii. Se on pienempi määrä kuin mitä nyt ammutaan.

Ymmärrän tavallaan tuon ajatuksen hienouden, että kuka tahansa pääsisi helposti metsästämään peuraa. Vaikka jonnekin valtion maalle. On se sitten lupavapaata tai luvanvaraista, mutta luvan saa kuka tahansa. Mutta en itse usko, että se ratkaisee millään muotoa "peuraongelmaa". Jo nyt moni tuntuu olevan peurakaadolla hiukan sormi suussa, vaikka peura on 1 km päässä lahtivajasta ja lähistöllä asuu tuttuja. Kuvittele kun olet ostanut luvan ja sulla on iso pukki nurin jossain valtion mailla, olet yksin metsällä 200 m päässä lähimmästä tiestä ja 200 km päässä omasta kodistasi eikä sinulla ole alueella tuttuja tai lahtivajaa käytettävissä? Mitäs sitte...

[Lahtinen]

[Tumpeelo]

[Tumpeelo]

Myös jousimetsästyksen salliminen taajamissa voisi olla ratkaisu.

Palkataan luparahoilla ukko tarkistaman piha-alueita ongelmapuutarhoissa ja määritellään ampumasektorit missä jousiampujat saavat metsästää. Ihan kuin kantakaupungissa taannoin villikaneja.

Se on äkkiä jousiammunta suosituin metsästysmuoto uudellamaalla, kun on lupa ampua puupassista puutarhaa rosvoavia pikkusorkkia pois. Kyse on vaan tahtotilasta, eikä siitä että se olisi mahdotonta.

Jenkeissähön tuota puutarhajahtia tehdään koko ajan..

[Lahtinen]

Eiköhän tämä peurahomma mene yllättävän monella lupa-alueella seuraavasti.

Todetaan, että pitää kaataa vaikka se 1000 peuraa, että saadaan kantaa laskettua tai mikä tavoite nyt onkaan.

Haetaan luvat 1400 peuran kaatamiseen, ettei ainakaan lupamäärä ole esteenä tavoitteen saavuttamiselle.

Ammutaan se suunnitelman mukainen 1000 peuraa ja vaikka vähän päälle.

Valmistaudutaan kuuntelemaan ”Maaseudun tulevaisuuden” nillitystä ja sieltä täältä helevetin hyviä neuvoja, miten peuroja oikeasti saataisiin kumoon. Koska myönnetyistä luvista saatiin käytettyä ”vain” 70%...

[egi]

jokaukolle automaatista https://forum.eralle.net/blogit/eraverkossa/viljaa-riistalle-pihisteleva-ruokinta-automaatti-saastaa

[kalmo]

Artikkeli on hyvä, ottaa aika hyvin huomioon eri puolia monimutkaisessa asiassa. Artikkelissa kritiikin kohteena enimmäkseen ruokinta, mutta myös kaatojen määrä. Ruokinnan rajoittaminen eittämättä leikkaa kannan tuottoa, koska aliravittu naaras ei tuota kolmoisvasoja siinä, missä läpi talven viljalla ruokittu.

Artikkelissa kiitellään metsästäjien panosta kannan leikkaamisesta viime vuosina, mutta aina sielä on mukana jonkun sanomana mukana myös se, että enemmän pitäis ampua. Koko homma on kiteytetty artikkelin viimeiseen virkkeeseen:
"Vastuu on ennen kaikkea maa- ja metsätalousministeriössä, arvioivat ne haastateltavat, jotka arvostelevat tilannetta."

Seurat ja metsästäjät ei vaan voi ampua niin paljon varsinkaan hirviä kuin haluaa. Peuralle on toki saanut lupia viime vuosina niin paljon kuin hakee, tai enemmänkin. Mutta erityisesti hirvelle luvat myöntää piiri alueellisen kannanhoitosuunnitelman perusteella. Virkamiehen ei kannata siitä poiketa. Kannanhoitosuunnitelman päivitys tai erilaiset joustot siihen on ratkaisu, ja se vaatii toimia ministeriössä.

Sitten yleisesti siitä, että miksei oteta vaan kaikkia halukkaita mukaan ampumaan, aktivoida olemassaolevia jäseniä jne;
- Meillä on seurassa sanoisinko täysin avoin jäsepolitiikka. Kaikki paikkakuntalaiset automaattisesti sisään. Melkein kuka vaan pääsee myös koejäsenyyden kautta seuraan, mutta. Seuralla ei ole käyttöä jäsenille, jotka ajaa pari kertaa vuodessa stadista ampumaan pari peuraa. Seura odottaa perustellusti myös saavansa jäsenistöltä jotain muuta kuin vain sen jahtisuoritteen.
- Olemassaolevien jäsenten aktivointi ei juurikaan auta kun lupia on tarpeeksi; jos lupia alkaa olla 2-3 per jäsen niin ei sinne pakastimiin vaan nyt mahdu enempää.
- Vieraslupien / lihan myynnistä tullaan siihen vastikkeettomaan metästysoikeuteen, on aina herkkää ruveta tekemääm bisnestä luvilla.
- Jahtien järjestämisestä vieraille pitää muistaa kaikki mitä siihen kuuluu; perustetaan ja huolletaan ruokinnat ja tornit, hyysätään jahtivieraat, jäljitetään haavakot, pidetään nylkytalkoot jne vaatii aikaa ja harrastuneisuutta. Niinkuin nimimerkki Peto joskus totesi, tulee vaan helpommaksi ampua se peura itse niin pääsee joskus nukkumaankin...
- Ja kannattaa muistaa, että kun verotustarve on esim 70 000 peuraa kaudessa, niin puutarhajahdit jousella tai pari hyvää kaveria stadista, jotka tarvii sen vasan per lurkki ei isossa mittakaavassa ratkaise ongelmaa...

Välimuotona voisi toki toimia lihan myyminen esim vuokraisännille ja paikkakuntalaisille, toki seuran toteuttamana määrien kasvaessa siinäkin tulee sitten taas oma byrokratiansa.

Ei tää helppoa ole. Eniten itteetä huvittaa se, että jos me ammutaan kaikki peurat ja hirvet pois niin mitä ne sudetkin sitten syö

[Heero]

Itseänikin arveluttaa kaksi asiaa. Seuratoiminassa tosiaan ei ole kyse siitä, mitä hyötyä saa seurasta, vaan myös siitä, mitä voi seuran hyväksi tehdä.

Toinen juttu on se, että kun maat on seuralle vuokrattu, on jonkilainen tuntuma siihen, mitä alueella tapahtuu. Ulkopuolisilla vierailla ei välttämättä sitä vastuullisuutta ole, mitä tämän herkkyysluokan asiassa edellytetään. Minäkään en maitani ole vuokrannut helsinkiläisille turisteille, vaan paikalliselle seuralle. Vieraskorttilaiset on ok, kun liikkuvat paikallisten mukana. Jos tuo homma laajenee, silloin myös sen luonne muuttuu.

Yksi juttu tähän liittyen on taas se, kannustaako ulkopuolisilta perittävät maksut vähentämään peuroja vai rahoitetaanko niillä mielummin omaa toimintaa.