Kanalintuhavainnot 2020

[Pohjola]

Riekon kohdalla oli selkeästi tauti joka vei melko vinaaliin kannan ja elpymistä hidastettiin pyynnillä.
Ihan turhaa jorinaa suot ja hakkuut jne siihen parin kolmen vuoden aikana tapahtuneeseen romahdukseen. Nyt muutama kohtuullinen elpymä vuosi ja alkaa taas päkätystä kuulua. Sama ilmiö on ollu isoilla kairoilla missä ei ole mitään maastollisia muutoksia.
Riuden kanssa pitkälti samoilla linjoilla....

[Horst]

[heiluri]

[heiluri]

[heiluri]

[Riekkonen]

[RiUDE]

[Pohjola]

Joo, en heiluri ole tarkoittanu miten teillä on riekkoa tai muutakaan, en ole metsästäny siellä koskaan.
Puhun tästä keskilapin tilanteesta. Ja täällä olen varmasti ollu enemmän metsässä ku sinä niin pyyntipäivinä kuin aikavälilläki.
Viellä 90 luvulla oli hyvin mutta 2000 puolella on alettu syöstään ja väliin ei mahdu yhtään kunnollista vuotta kolmisen vuotta mentiin lähes nollilla (suhteelliseen keskivertoon) viime kausi oli jo sellanen et muutaman kehtas ampua ja menny talviki näytti et tuleva syksy voi olla välttävä, katotaas ny sitten miten riekko on selvinny. Toivottavasti ne tuntureiden ja vaarojen kannat jotka ei ole riippuvaisia soista .

[Juego]

Nuo laajamittaiset ojitukset ja turvepeltojen raivuu alkoi 60-luvulla ja siitä eteenpäin riekkokanta on ainakin pohjanmaalla tullut alas kuin koppelo oksalta. Jonkinlainen pohjakanta on vielä olemassa. Kyllä hen.koht olen sillä kannalla, että tuo älytön kitumännikön kasvatus joka rämeellä ja sen seurauksena tullut ojitus on pääsyy. Toisin sanoen elinympäristöt muuttuneet kelvottomiksi.
Metsätalous on paljon vartiana riistakantojen ylläpitämisessä. Korulauseita vain esiintyy liikaa.

[antsa6]

Kyyyylllä kyllä, mutta ootteko katsoneet mikä on ketjun otsikko?
Aloittajaa lainaten; kertokaapa havainnoistanne.

Esimerkiksi tähän tapaan:
Metso
Koppelo x 2, poikasia nolla.

Pittää tappaa syksyllä nuo lisääntymiskyvyttömät kuspiät, niin ei oo tuommoset munattomat lebensraumia tuhloomassa.
_________________
"Apinat syö banaania, Tarzan ei syö."

[xyxy]

Olen aloittanut metsästyksen -50 -luvulla ja alkuun paljolti kanalinnun metsästyksellä.

Metsästysseuramme, jossa pääosin nykyisin metsästän, on perustettu heti sodan jälkeen -40 -luvun puolivälissä. Perustamisasiakirjoissa mainitaan tärkeimmäksi syyksi kanalintukantojen voimakas taantuminen ja siksi tarve säännellä kanalinnun metsästystä. Pian seuran kokouksissa päätettiinkin rajoittaa kanalinnun metsästystä ja kiintiöksi rajattiin kolme lintua jahtipäivää kohti, rajoitusta tiukennettiin muutaman vuoden päästä, olikohan viiteen lintuun per viikko.

Silti muistan, kun ensimmäisinä jahtisyksyinäni kanalintuja ammuttiin varsin paljon, perheen pääasiallinen liharuoka oli kanalintua. Niitä ammuttiin mm. pelloilta viljakuhilailta ja silloin pienoiskivääri oli tehokas ase, kuten on taas tänäkin päivänä.

Muistaakseni vuoden -63 metsästyslaissa kanalintujen kauppa kiellettiin kanalintukantojen säästämiseksi.

Ainakin täällä Pohjanmaalla oli noihin aikoihin kanalinnuilla paljon loisia. Sain joskus koppelon, jolla oli keuhkopussissa pieniä valkoisia matoja. Kysyin silloiselta vanhalta mieheltä, voiko linnun syödä, ja vastaus oli, että totta kait voi. Sanoi lisäksi, että nuo madot tarkoittavat kanalintukantojen rajua romahdusta lähiaikoina ja niinhän kävi.

Tässä on ollut paljon puhetta kanalintukantojen vähäisyydestä ja syitä on lueteltu useampiakin. Muistan hyvin, kun soiden ojitukset alkoivat, ojia vedettiin isoilla suo-oja-auroilla, joita kahdella isolla pillarilla vedettiin. Pillarit vetivät isoilla vinsseillä itse auraa ja siirtyivät aina muutaman kymmenen tai satakin metriä vaijerit löysällä ja sitten taas vinssasivat auran eteenpäin.

Suo-ojitusten seurauksena Etelä-Pohjanmaan puusta kasvaa yli 40% näillä entisillä soilla. Jyväskylän YO on noin kymmenen vuotta sitten selvittänyt suo-ojien vaikutusta kanalintujen pesintään. Ojat eivät suoraan vaikuttaneet kanalintujen menestymiseen sitä eikä tätä, välillisesti kuitenkin helpottivat lentävien petojen saalistusta näkyvyyden parantuessa ojalinjoilla.

Eräs asia, joka jää näissä keskusteluissa turhan vähälle huomiolle, onkin petojen vaikutus kanalintukantoihin. Nykyään lainsuojattomia supikoiria ja minkkejä ei ollut -60 -luvulla lainkaan. Kaikkien lentävien petolintujen kantoja rajoitettiin voimakkaalla pyynnillä ja tapporahoilla, joita maksettiin jopa munista. Ketun nahasta sai niin hyvän hinnan, että kannatti ilman muuta lopettaa muut työt ja lähteä ketun perään, jos jossakin jäljet havaitsi. Itselläni on vanha (ensimmäinen) metsästäjän opas, jossa opastetaan tarkkaan petolintujen pyynti. Hiukan hupaista on, että kirjasessa opetetaan tunnistamaan petolinnun laji jalkakilpien perusteella. Myös Lampion kirjoissa kerrotaan runsaasti petopyynnistä.

[Horst]

Kaikki vaikuttaa, se on selvä. Mitä tulee metsätalouteen, jopa jotkut metsäyhtiöt ovat sen myöntäneet, että ei mennyt aikanaan putkeen ja nykyään on monenlaisia metso, riistametsä, riekkosuo ym. hankkeita olemassa. Huvikseen eivät näitä tee.

Tunturialueella ei soita ole ojitettu ja miksi olisikaan. Kuten moni hyvin ymmärtää, on sen luonnontilaisen suon ekosysteemit ja muut syysteemit tärkeitä monelle eläinlajille. Moni niistä sitten vaikuttaa suoraan tai välillisesti lintukantoihin myös. Ojittamisella ja metsäpohjien käsittelyllä on saatu tehokkaasti pilattua myös lohikaloille sopivia virtavesiä, mutta se ei nyt kanalintuihin liity. Moni ei vain hoksaa sitä, että nämä vaikutukset eivät näy heti, vaan usein pitkän ajan kuluessa. Jos jossakin on suot ojitettu 70-80 luvulla, niin haitat näkyvät monesti vasta 10-20 vuoden kuluttua konkreettisesti eri muodoissaan.

[antsa6]

[xyxy]

Suomessa on (ollut) n. 10 milj. ha soita. Niistä noin puolet on ojitettu eli luonnontilaisia on puolet jäljellä. Suo-ojituksista n. 20% on tehty liian karuille soille, eivätkä ne kasva metsää, eli ojitus on ollut turha. No eivät suot ole loppumassa. Ja suo on jatkuvasti kasvava ekosysteemi; eli se kasvaa paksuutta ja leivittäytyy ympärilleen vallaten metsiä ja kasvattaen lampia umpeen. Suomen suot ovat syntyneet jääkauden jälkeen ja vain pieni osa paljaasta maasta on suoraan soistunut.

Tämän päivän juttu on ennalistaa soita, johon meillä kyllä riittää rahaa. Ennallistamisen sanotaan olevan ilmastoteko (suon turve lakkaa lahoamasta hiilidioksidiksi ilmaan ja typpioksiduulipäästöt loppuvat). Harva muistaa sanoa, että ennallistettu suo muuttuu muutamassa vuodessa metaanilähteeksi, joka on n. 25 kertaa pahempi kasvihuonekaasu, kuin hiilidioksidi. Lähes jokainen muistaa kuitenkin, että <> olevien soiden koko metaanilasti pääsee ilmakehään roudan sulamisen jälkeen.

Pitkät kuivat ja lämpimät kesakaudet saattavat lahottaa jopa viiden viimeisen vuoden turvekertymän suoraan hiilidioksidiksi. Turpeen kohtalona on ilmaston lämmetessä lahota jopa kokonaan hiilidioksidiksi. Sinänsä ikävää, koska tämä lahoaminen kiihdyttää ilmastonmuutosta.

Mutta mitä tulee kanalintuhavaintoihin, niin marjareissuilla on tullut laitettua merkille, että melkein päälle pitää kävellä että poikue siivittää. On ilmeisesti turhan aikaista laskea. Mielestäni riistakolmiolaskentaan pitäisi ehdottomasti ottaa koira (kytkettynä) laskentaan mukaan.

[Kaltiainen]

Kanalintuhavainnot 2020? vai riekon elämää alkaen vuodelta miekka ja kilpi?