Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
Pohjola Kanta-asiakas
Liittynyt: 13 Kes 2009 Viestejä: 26654
|
Lähetetty: 29.07.2020 00:09 Viestin aihe: |
|
|
Riekon kohdalla oli selkeästi tauti joka vei melko vinaaliin kannan ja elpymistä hidastettiin pyynnillä.
Ihan turhaa jorinaa suot ja hakkuut jne siihen parin kolmen vuoden aikana tapahtuneeseen romahdukseen. Nyt muutama kohtuullinen elpymä vuosi ja alkaa taas päkätystä kuulua. Sama ilmiö on ollu isoilla kairoilla missä ei ole mitään maastollisia muutoksia.
Riuden kanssa pitkälti samoilla linjoilla.... |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Horst Kanta-asiakas
Liittynyt: 15 Lok 2009 Viestejä: 333
|
Lähetetty: 29.07.2020 00:33 Viestin aihe: |
|
|
Pohjola kirjoitti: | Riekon kohdalla oli selkeästi tauti joka vei melko vinaaliin kannan ja elpymistä hidastettiin pyynnillä.
Ihan turhaa jorinaa suot ja hakkuut jne siihen parin kolmen vuoden aikana tapahtuneeseen romahdukseen. Nyt muutama kohtuullinen elpymä vuosi ja alkaa taas päkätystä kuulua. Sama ilmiö on ollu isoilla kairoilla missä ei ole mitään maastollisia muutoksia.
Riuden kanssa pitkälti samoilla linjoilla.... |
Selkeästi sitä tautia ei vain ole kukaan pystynyt todistamaan, mutta ojitukset ym elinympäristön muutokset on. Ne voi myös jokainen todeta omin silmin. Ei sillä, taudit on osa kannanvaihtelua ja niitäkin varmaan on. Mutta kun esimerkkinä on vaikkapa riekko, niin sen määrät ovat kyllä vähentyneet esim metsälapissakin ihan tasaisesti pitkällä aikavälillä ja lyhyemmällä sitten osuu parempia ja huonompia vuosia. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
heiluri Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Mar 2006 Viestejä: 35429
|
Lähetetty: 29.07.2020 04:19 Viestin aihe: |
|
|
Pohjola kirjoitti: | Riekon kohdalla oli selkeästi tauti joka vei melko vinaaliin kannan ja elpymistä hidastettiin pyynnillä.
Ihan turhaa jorinaa suot ja hakkuut jne siihen parin kolmen vuoden aikana tapahtuneeseen romahdukseen. Nyt muutama kohtuullinen elpymä vuosi ja alkaa taas päkätystä kuulua. Sama ilmiö on ollu isoilla kairoilla missä ei ole mitään maastollisia muutoksia.
Riuden kanssa pitkälti samoilla linjoilla.... |
Tämä pysyväksi jäänyt kato ei mahdu taudin syyksi, ei niin millään, kannan olisi tosiaankin luullut elpyneen mutta ei, vuosikymmeniä sama tilanne. _________________ Kertalaakiyhdistys |
|
Takaisin alkuun |
|
|
heiluri Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Mar 2006 Viestejä: 35429
|
Lähetetty: 29.07.2020 04:23 Viestin aihe: |
|
|
Riekkonen kirjoitti: | heiluri kirjoitti: | Riekkonen kirjoitti: | Onhan noita riekkoja näkynyt tälle kesää enemmän kuin teeriä tai metsoja. Pitää vaan malttaa mennä sinne suolle ja ihmetellä. Ja useammin kuin kerran tai pari Sportstracker kertoo jo liki 550km suokävelystä tälle kesää. Tahtoo olla niin, että kun siellä harvoin käy niin vähän myös näkee.
Ja tämä siis Nivala-Haapajärvi-Sievi-Reisjärvi alueella. |
Eihän noita näy vuosiin, sitten jossain yksi tai kaksi, melkoisen paljon tulee porkattua.
Aikoinaan kun niitä vielä oli niin ei tarvinnut erikseen porkata ja etsiä, riitti ihan kylille asti etsimättä, jonneilla ei ole aavistustakaan mistä nyt puhutaan.
Riekolla ollut alueella täysrauhoitus jo vuosikymmeniä, ja syystä. |
Eiköhän noita vuosia ole jo mittarissa sen verran että ei tarvitse jonneksi mainita |
No sitten tiedät tilanteen ja muistat millaista oli kun riekkoakin vielä oli, muutama lintu siellä täällä ei ole yhtään mitään etenkään kun kanta ei vain ota elpyäkseen. _________________ Kertalaakiyhdistys |
|
Takaisin alkuun |
|
|
heiluri Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Mar 2006 Viestejä: 35429
|
Lähetetty: 29.07.2020 04:27 Viestin aihe: |
|
|
RiUDE kirjoitti: | No tottakai. Mutta jos otetaan vaikka 500 000 hehtaaria tälläistä maastoa, niin eiköhän nuo sen saman isotoopin sieltä löydä joka vuosi,hakattiin taikka istutettiin? |
Pesimäalueet, nehän ne tärkeitä ovat, ojitetuilla soilal ei ole enää niin selvärajaista, sanotaanko vaihtumisvyöhykettä jossa riekko yleensä pesi, nevoillahan se suurin muutos on tapahtunut, pesimäalueet ovat nykyään täynnä ojaa ja kasvavat surkeaa männynkäkkärää.
Kyllä se riekon häviäminen menee pakostakin yksiniittisen metsäluonnon hoidon piikkiin. _________________ Kertalaakiyhdistys |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Riekkonen Kanta-asiakas
Liittynyt: 24 Elo 2019 Viestejä: 123
|
Lähetetty: 29.07.2020 07:16 Viestin aihe: |
|
|
heiluri kirjoitti: | Riekkonen kirjoitti: | heiluri kirjoitti: | Riekkonen kirjoitti: | Onhan noita riekkoja näkynyt tälle kesää enemmän kuin teeriä tai metsoja. Pitää vaan malttaa mennä sinne suolle ja ihmetellä. Ja useammin kuin kerran tai pari Sportstracker kertoo jo liki 550km suokävelystä tälle kesää. Tahtoo olla niin, että kun siellä harvoin käy niin vähän myös näkee.
Ja tämä siis Nivala-Haapajärvi-Sievi-Reisjärvi alueella. |
Eihän noita näy vuosiin, sitten jossain yksi tai kaksi, melkoisen paljon tulee porkattua.
Aikoinaan kun niitä vielä oli niin ei tarvinnut erikseen porkata ja etsiä, riitti ihan kylille asti etsimättä, jonneilla ei ole aavistustakaan mistä nyt puhutaan.
Riekolla ollut alueella täysrauhoitus jo vuosikymmeniä, ja syystä. |
Eiköhän noita vuosia ole jo mittarissa sen verran että ei tarvitse jonneksi mainita |
No sitten tiedät tilanteen ja muistat millaista oli kun riekkoakin vielä oli, muutama lintu siellä täällä ei ole yhtään mitään etenkään kun kanta ei vain ota elpyäkseen. |
No ainahan sitä voi muistella 60-lukua tai vaikka vanhempaa aikaa. Nyt eletään tätä päivää ja varmaan on järkevämpi vertailla asioita viimeisen 10 vuoden periodilla? Vaikka pää punaisena mouruttaisiin kuinka ennen oli kaikki paremmin ja kanalintuparvet pimensi taivaan niin se on ihan turhaan hukkaan heitettyä horinaa. Samalla nuotilla olet aiheesta kirjoittanut jo vuosia, sinä aikana kuitenkin kummasti noita kanalintuja on näkynyt ja saaliiksi tullut.
Aivan samanmoista keskustelua saa monen "vanhan" metsästäjän kanssa käydä
Mutta eipä siinä, jos sinusta ei niitä ole, niin jää ihmeessä kotia aihetta murehtimaan, siellä et näe muuta kuin ehkä sen täytetyn metson olohuoneen nurkassa. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
RiUDE Kanta-asiakas
Liittynyt: 24 Maa 2004 Viestejä: 20455 Paikkakunta: Savonlinna
|
Lähetetty: 29.07.2020 07:19 Viestin aihe: |
|
|
heiluri kirjoitti: | RiUDE kirjoitti: | No tottakai. Mutta jos otetaan vaikka 500 000 hehtaaria tälläistä maastoa, niin eiköhän nuo sen saman isotoopin sieltä löydä joka vuosi,hakattiin taikka istutettiin? |
Pesimäalueet, nehän ne tärkeitä ovat, ojitetuilla soilal ei ole enää niin selvärajaista, sanotaanko vaihtumisvyöhykettä jossa riekko yleensä pesi, nevoillahan se suurin muutos on tapahtunut, pesimäalueet ovat nykyään täynnä ojaa ja kasvavat surkeaa männynkäkkärää.
Kyllä se riekon häviäminen menee pakostakin yksiniittisen metsäluonnon hoidon piikkiin. |
Niin, mie en ole riekoista puhunut sanallakaan. _________________ Savo suureksi. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Pohjola Kanta-asiakas
Liittynyt: 13 Kes 2009 Viestejä: 26654
|
Lähetetty: 29.07.2020 09:17 Viestin aihe: |
|
|
Joo, en heiluri ole tarkoittanu miten teillä on riekkoa tai muutakaan, en ole metsästäny siellä koskaan.
Puhun tästä keskilapin tilanteesta. Ja täällä olen varmasti ollu enemmän metsässä ku sinä niin pyyntipäivinä kuin aikavälilläki.
Viellä 90 luvulla oli hyvin mutta 2000 puolella on alettu syöstään ja väliin ei mahdu yhtään kunnollista vuotta kolmisen vuotta mentiin lähes nollilla (suhteelliseen keskivertoon) viime kausi oli jo sellanen et muutaman kehtas ampua ja menny talviki näytti et tuleva syksy voi olla välttävä, katotaas ny sitten miten riekko on selvinny. Toivottavasti ne tuntureiden ja vaarojen kannat jotka ei ole riippuvaisia soista . |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Juego Kanta-asiakas
Liittynyt: 25 Jou 2004 Viestejä: 2598 Paikkakunta: Kuikkapanta
|
Lähetetty: 29.07.2020 09:56 Viestin aihe: |
|
|
Nuo laajamittaiset ojitukset ja turvepeltojen raivuu alkoi 60-luvulla ja siitä eteenpäin riekkokanta on ainakin pohjanmaalla tullut alas kuin koppelo oksalta. Jonkinlainen pohjakanta on vielä olemassa. Kyllä hen.koht olen sillä kannalla, että tuo älytön kitumännikön kasvatus joka rämeellä ja sen seurauksena tullut ojitus on pääsyy. Toisin sanoen elinympäristöt muuttuneet kelvottomiksi.
Metsätalous on paljon vartiana riistakantojen ylläpitämisessä. Korulauseita vain esiintyy liikaa. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
antsa6 Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Lok 2014 Viestejä: 726
|
Lähetetty: 29.07.2020 11:42 Viestin aihe: |
|
|
Kyyyylllä kyllä, mutta ootteko katsoneet mikä on ketjun otsikko?
Aloittajaa lainaten; kertokaapa havainnoistanne.
Esimerkiksi tähän tapaan:
Metso
Koppelo x 2, poikasia nolla.
Pittää tappaa syksyllä nuo lisääntymiskyvyttömät kuspiät, niin ei oo tuommoset munattomat lebensraumia tuhloomassa. _________________ "Apinat syö banaania, Tarzan ei syö." |
|
Takaisin alkuun |
|
|
xyxy Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Elo 2007 Viestejä: 2548
|
Lähetetty: 29.07.2020 12:34 Viestin aihe: |
|
|
Olen aloittanut metsästyksen -50 -luvulla ja alkuun paljolti kanalinnun metsästyksellä.
Metsästysseuramme, jossa pääosin nykyisin metsästän, on perustettu heti sodan jälkeen -40 -luvun puolivälissä. Perustamisasiakirjoissa mainitaan tärkeimmäksi syyksi kanalintukantojen voimakas taantuminen ja siksi tarve säännellä kanalinnun metsästystä. Pian seuran kokouksissa päätettiinkin rajoittaa kanalinnun metsästystä ja kiintiöksi rajattiin kolme lintua jahtipäivää kohti, rajoitusta tiukennettiin muutaman vuoden päästä, olikohan viiteen lintuun per viikko.
Silti muistan, kun ensimmäisinä jahtisyksyinäni kanalintuja ammuttiin varsin paljon, perheen pääasiallinen liharuoka oli kanalintua. Niitä ammuttiin mm. pelloilta viljakuhilailta ja silloin pienoiskivääri oli tehokas ase, kuten on taas tänäkin päivänä.
Muistaakseni vuoden -63 metsästyslaissa kanalintujen kauppa kiellettiin kanalintukantojen säästämiseksi.
Ainakin täällä Pohjanmaalla oli noihin aikoihin kanalinnuilla paljon loisia. Sain joskus koppelon, jolla oli keuhkopussissa pieniä valkoisia matoja. Kysyin silloiselta vanhalta mieheltä, voiko linnun syödä, ja vastaus oli, että totta kait voi. Sanoi lisäksi, että nuo madot tarkoittavat kanalintukantojen rajua romahdusta lähiaikoina ja niinhän kävi.
Tässä on ollut paljon puhetta kanalintukantojen vähäisyydestä ja syitä on lueteltu useampiakin. Muistan hyvin, kun soiden ojitukset alkoivat, ojia vedettiin isoilla suo-oja-auroilla, joita kahdella isolla pillarilla vedettiin. Pillarit vetivät isoilla vinsseillä itse auraa ja siirtyivät aina muutaman kymmenen tai satakin metriä vaijerit löysällä ja sitten taas vinssasivat auran eteenpäin.
Suo-ojitusten seurauksena Etelä-Pohjanmaan puusta kasvaa yli 40% näillä entisillä soilla. Jyväskylän YO on noin kymmenen vuotta sitten selvittänyt suo-ojien vaikutusta kanalintujen pesintään. Ojat eivät suoraan vaikuttaneet kanalintujen menestymiseen sitä eikä tätä, välillisesti kuitenkin helpottivat lentävien petojen saalistusta näkyvyyden parantuessa ojalinjoilla.
Eräs asia, joka jää näissä keskusteluissa turhan vähälle huomiolle, onkin petojen vaikutus kanalintukantoihin. Nykyään lainsuojattomia supikoiria ja minkkejä ei ollut -60 -luvulla lainkaan. Kaikkien lentävien petolintujen kantoja rajoitettiin voimakkaalla pyynnillä ja tapporahoilla, joita maksettiin jopa munista. Ketun nahasta sai niin hyvän hinnan, että kannatti ilman muuta lopettaa muut työt ja lähteä ketun perään, jos jossakin jäljet havaitsi. Itselläni on vanha (ensimmäinen) metsästäjän opas, jossa opastetaan tarkkaan petolintujen pyynti. Hiukan hupaista on, että kirjasessa opetetaan tunnistamaan petolinnun laji jalkakilpien perusteella. Myös Lampion kirjoissa kerrotaan runsaasti petopyynnistä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Horst Kanta-asiakas
Liittynyt: 15 Lok 2009 Viestejä: 333
|
Lähetetty: 29.07.2020 12:51 Viestin aihe: |
|
|
Kaikki vaikuttaa, se on selvä. Mitä tulee metsätalouteen, jopa jotkut metsäyhtiöt ovat sen myöntäneet, että ei mennyt aikanaan putkeen ja nykyään on monenlaisia metso, riistametsä, riekkosuo ym. hankkeita olemassa. Huvikseen eivät näitä tee.
Tunturialueella ei soita ole ojitettu ja miksi olisikaan. Kuten moni hyvin ymmärtää, on sen luonnontilaisen suon ekosysteemit ja muut syysteemit tärkeitä monelle eläinlajille. Moni niistä sitten vaikuttaa suoraan tai välillisesti lintukantoihin myös. Ojittamisella ja metsäpohjien käsittelyllä on saatu tehokkaasti pilattua myös lohikaloille sopivia virtavesiä, mutta se ei nyt kanalintuihin liity. Moni ei vain hoksaa sitä, että nämä vaikutukset eivät näy heti, vaan usein pitkän ajan kuluessa. Jos jossakin on suot ojitettu 70-80 luvulla, niin haitat näkyvät monesti vasta 10-20 vuoden kuluttua konkreettisesti eri muodoissaan. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
antsa6 Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Lok 2014 Viestejä: 726
|
Lähetetty: 29.07.2020 13:15 Viestin aihe: |
|
|
xyxy kirjoitti: | Suo-ojitusten seurauksena Etelä-Pohjanmaan puusta kasvaa yli 40% näillä entisillä soilla. Jyväskylän YO on noin kymmenen vuotta sitten selvittänyt suo-ojien vaikutusta kanalintujen pesintään. Ojat eivät suoraan vaikuttaneet kanalintujen menestymiseen sitä eikä tätä, välillisesti kuitenkin helpottivat lentävien petojen saalistusta näkyvyyden parantuessa ojalinjoilla.
|
Mielenkiintoisia muisteloita xyxyllä, mutta noita ojituksia on tutkinut aika moni muukin... Eräskin professori oli sitä mieltä, että jopa 40% ojituksista on ollut turhia. Yleinen konsensus lienee nykyisin, että noin miljoona hehtaaria on ojitettu ihan turhaan valtion verorahoilla.
Lainaus: |
Suomessa on Metsäntutkimuslaitoksen arvion mukaan ojitettu 830 000 hehtaaria soita turhaan. Niistä ei ole saatu karun maaperän takia metsätaloudellisesti kannattavia.
Monet eläimet ja kasvit ovat joutuneet soiden kuivauksen takia uhanalaisiksi. Kansalaisia on suututtanut erityisesti karpalo- ja lakka-apajien tuhoutuminen.
Vajaat 20 000 hehtaaria turhaan ojitetuista soista on vuoden 1990 jälkeen ennallistettu, mutta niiden palautuminen kestää vuosikymmeniä.
Hyödyttömästi hävitettyä suota on Suomessa nykyään enemmän kuin suojeltua suota, jonka pinta-ala on noin 800 000 hehtaaria.
Valtio tuki ojituksia avokätisesti vuosina 1960–1990. Tätä nykyä verovaroista tuetaan suometsien harvennushakkuiden yhteydessä tehtäviä kunnostusojituksia. |
Kuten Horst tuossa mainitsikin, kaikki vaikuttaa. Aikajänne on vain pitkä. Ei se siitä jankkaamalla muuksi muutu.
Vaan niitä havaintoja, veljet ja sisaret. Havaintoja... _________________ "Apinat syö banaania, Tarzan ei syö." |
|
Takaisin alkuun |
|
|
xyxy Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Elo 2007 Viestejä: 2548
|
Lähetetty: 29.07.2020 13:51 Viestin aihe: |
|
|
Suomessa on (ollut) n. 10 milj. ha soita. Niistä noin puolet on ojitettu eli luonnontilaisia on puolet jäljellä. Suo-ojituksista n. 20% on tehty liian karuille soille, eivätkä ne kasva metsää, eli ojitus on ollut turha. No eivät suot ole loppumassa. Ja suo on jatkuvasti kasvava ekosysteemi; eli se kasvaa paksuutta ja leivittäytyy ympärilleen vallaten metsiä ja kasvattaen lampia umpeen. Suomen suot ovat syntyneet jääkauden jälkeen ja vain pieni osa paljaasta maasta on suoraan soistunut.
Tämän päivän juttu on ennalistaa soita, johon meillä kyllä riittää rahaa. Ennallistamisen sanotaan olevan ilmastoteko (suon turve lakkaa lahoamasta hiilidioksidiksi ilmaan ja typpioksiduulipäästöt loppuvat). Harva muistaa sanoa, että ennallistettu suo muuttuu muutamassa vuodessa metaanilähteeksi, joka on n. 25 kertaa pahempi kasvihuonekaasu, kuin hiilidioksidi. Lähes jokainen muistaa kuitenkin, että <> olevien soiden koko metaanilasti pääsee ilmakehään roudan sulamisen jälkeen.
Pitkät kuivat ja lämpimät kesakaudet saattavat lahottaa jopa viiden viimeisen vuoden turvekertymän suoraan hiilidioksidiksi. Turpeen kohtalona on ilmaston lämmetessä lahota jopa kokonaan hiilidioksidiksi. Sinänsä ikävää, koska tämä lahoaminen kiihdyttää ilmastonmuutosta.
Mutta mitä tulee kanalintuhavaintoihin, niin marjareissuilla on tullut laitettua merkille, että melkein päälle pitää kävellä että poikue siivittää. On ilmeisesti turhan aikaista laskea. Mielestäni riistakolmiolaskentaan pitäisi ehdottomasti ottaa koira (kytkettynä) laskentaan mukaan. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Kaltiainen Kanta-asiakas
Liittynyt: 30 Jou 2004 Viestejä: 184
|
Lähetetty: 29.07.2020 16:25 Viestin aihe: |
|
|
Kanalintuhavainnot 2020? vai riekon elämää alkaen vuodelta miekka ja kilpi? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|