Projekti: Tehkäämme unelma kyyhkypaikka!

[tuhola]

Keväälläkin ongelma on sama että miten kyyhkyt löytää paikan. Jostain löytää nopsaan ja jostain ei millään. Ite valkkaisin esim 5 paikkaa kyyhkyrikkailta seuduilta ja kippaisin 1,5 ämpäriä viljaa/maissia kannoille, kiville tms. Siellä missä alkaa käydä jatkaisin ruokintaa ja muut paikat unohtaisin. En valitsisi paikkaa vain sen perusteella että on hakkuuaukko. Toki aukea hyvästä on ruokinnan sivussa mutta paikan suunnittelisin juuri kokonaispoistoprosenttia silmällä pitäen. Kun tekee tarpeeksi monta aloitusta niin jossain alkaa käydä. Ja kunhan se yksi kyyhky mestan löytää niin kohta siellä on se 50. Tai enempi jos alueella kyyhkyä on.
_________________
Varoitus!!! Älä anna yläpuolella olevalle kommentille mitään painoarvoa.

[Valto.]

Ei kai se ole kuin pistää toimeksi. Itsellä on ollut aikaisemmin sorsan ruokintoja, mutta nyt en ole muutamaan vuoteen pitänyt. Helppo homma, kun tekee lautan trukkilavasta ja styroksista. Joutsenet saa pysymään poissa verkolla ja lupia ei edes tarvitse joka lätäkköön kysellä. Menekkiä kyllä on, jos ruokinta alkaa kovin rajusti vetämään lintua, joten täydentämään joutuu tiuhaan.

Kauriille oli aikaisemmin 1-4 ruokinta kaverin mailla, mutta nykyään ruokin tähän lähemmäs kotia. Oli valmiita pönttöjä joihin kysyin käyttöluvan edelliseltä ruokkijalta, joten pääsi vähällä. Mutta periaatteessa joku lava vaan jalkojen päälle, pönttö tai muoviputki lavan päälle, muutama reikä alareunaan ja katto päälle. Tietysti luvat pitää olla maanomistajalta. Menekkiä on vaihtelevasti, mutta jos ruokinnalla ei kovin montaa elukkaa asusta, niin ei sitä 200L tynnyriä tarvitse montaa kertaa talvessa täyttää. Toki jos kanta on vahva, niin saattaahan sitä ruokaa mennä paljonkin. Jos lunta pääsee tuiskuttamaan reikiin, niin esimerkiksi poroelo tahtaa mennä mössöksi ja reijät tukkeutuu.

Kyyhkyille perustin nyt uuden ruokinnan appiukon maille. Edellisvuotisen jätin myös varalta käyttöön, mutta se oli paikkana huonompi. Vanhalla paikalla oli pönttö, mutta eivät oikeen tykänneet siitä syödä, joten usein tuli syydettyä ruokaa maahan. Oli tavallaan yhdistelmäpönttö, jossa pöntön sisällä oli ruokaaa kauriille ja katolla kyyhkylle. Tuonne uudelle laitoin 200L tynnyrin metallijalkojen nokkaan ja automaattilevittimen pohjaan. Tynnyrin pohja on jokseenkin hartioiden tasalla, joten ruoka leviää melko laajalle, eikä levitin jää lumirajan alapuolelle talvellakaan. Tuon saa säädettyä heittämään 1-60s 1-6kertaa päivässä, joten menekkiä voi säädellä aika laajalla skaalalla. Nyt on kyyhkyille ollut hernettä ja maissia tarjolla kesän. Talveksi ajattelin laittaa tuon nakkaamaan poroeloa kauriille. Mukavasti sai vielä oman riistapellon laitaan tuon ja siinä olisi vielä hyvä kohtalaisen suojaisa oja vieressä, johon voisi tonkia kaivurilla pienen ankkalammen sorsille. Hyvin on myös metsää peltojen ympärillä, joten eläimille löytyy suojaa läheltä. Voisi siihen fasaanejakin kokeilla laittaa treenilinnuiksi koiralle, jos vaikka alkaisi hiljalleen kertyä jotain luonnon kantaakin tuonne.

Mutta tästä viimeisimmästä viisastuneena suosittelen ehdottomasti tuota levitintä. Nyt jalat on metallia, pönttö muovia ja katto pleksiä, joten rakennelma on jokseenkin ikuinen. Jalat on myös riittävän tukevat kannattelemaan tuota 200L pönttöä täytenä, sekä täyttämässä kiipeilevää +100kg ukkoa. Tuo 200L riittää kuitenkin kohtalaisen pitkään, jos menekki ei ole aivan mahdoton, joten ei tarvitse laukata jatkuvasti täyttämässä. Useita viikkoja riittää hyvin vaikka levitin on säädetty heittämään hieman enemmän mitä linnut syöneet. Jalat on vielä kasattu pulteilla, joten tuota rakennelmaa saa tarvittaessa myös liikuteltua kohtuullisella vaivalla. Laitteessa on bilteman levitin aurinkopanelilla ja bilteman tuohon myytävä 12V akku, joilla tuo on nyt pyörinyt pari kuukautta ilman latausta. Toinen akku ei maksa kuin pari kymppiä, jos haluaa hommata vaihtoakun valmiiksi. Riistakamera kuvaamaan mitä elukkaa siellä liikkuu ja samalla näkee milloin pönttö alkaa olla täyttöä vailla. Eli tämä ratkaisu on helppo, jos tilanne on kuten itsellä, että matkaa ruokinnalle on noin puolitoista tuntia suuntaansa. Toki voisin pyytää appiukkoa huolehtimaan ruokinnasta, mutta näin se on mukavampi ettei tarvitse toisia vaivata. Ei loppuunsa montaa kertaa vuodessa tarvitse käydä ruokinnalla, vaikka pitäisi läpi vuoden toiminnassa.

Moni kyllä ruokkii esimerkiksi kantojen nokkaan hakkuuaukoille, mutta siellä pitää sitten ehtiä käymään säännöllisesti viemässä sitä ruokaa.

Eli itse kyllä suosittelen ehdottomasti. Samalla jälkikasvu oppii arvokasta riistanhoitotyötä ja riistanhoitokulttuuria, mielenkiintoa lisää kun pääsee katselemaan riistakamerasta kuvia tai videoita työn tuloksista ja aina se on mukavampi mennä omalle ruokinnalle kuin kuokkia toisten paikoilla.

Oma vinkki olisi sellainen, että tiedustele ensin sopiva paikka metsästysmailta. Eli katsele missä päin haluttua riistaa elelee luonnostaan. Sen jälkeen katsele lähistöltä sopivia ruokintapaikkoja valmiiksi. Omien kokemusten mukaan ruokinta on todella paljon helpompi saada toimimaan, jos alueella on valmiiksi kohtalainen kanta ja eläimet suosii sitä muutenkin. Toki esimerkiksi sorsia sain pesimään alueelle, jossa oli ennen aivan tyhjää, mutta otti se useamman vuoden työn. Kun potentiaalisia ruokintapaikkoja on kartoitettu, niin siitä vaan rohkeasti kysymään maanomistajalta lupaa ruokintaan. Esimerkiksi kyyhyn ruokintaan käy hyvin joku pellon reuna, riistapelto tai vaikka hakkuuaukko ja luvankin saa yleensä aika helposti, kun reilusti soittaa ja kysyy sekä tietysti esittää asiansa fiksusti. Jos paikka on lähellä kotia, niin homman voi toki hoitaa helposti vaikka manuaalisesti nakkelemalla ruokaa tarjolle vaikka aivan käsin. Jos paikka on kuitenkin kauempana kotoa tai hankalamman kulkuyhteyden päässä, niin suosittelen jotain automaattia. Tuosta sähköisestä levittimestä tuli kerralla oma ehdoton suosikki. Olen myös huomannut, että monesti eläimet tykkäävät syödä ennemmin maasta kuin automaatista, joten sinälläänkin tuo levitin on hyvä. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että yleensä pönttöjä täyttäessä ruokaa varisee myös maahan ja kamerasta seurattuna eläimet syövät järkiään aina ensin maassa olevat ja siirtyvät sitten enemmän tai vähemmän arastellen syömään automaatista. Iso plussa olisi jos ruokinnalle tai välittömään läheisyyteen pääsee autolla. Itsellä on parhaiten toiminut kauriin ruokinta sellaisessa paikassa, että ruokäsäkkejä, ruokintapönttöä, kameran akkuja jne. joutuu kantamaan noin 500m ja täytyy sanoa että oman hommansa siinä on. Ahkiolla voi onneksi vetää talvella useamman säkin kerrallaan, mutta kantamalla on aika työlästä. Esimerkiksi 5 30-40kg säkkiä kantamalla vaikeakulkuista maastoa, niin on siinä homman jälkeen paksulla pojalla melko hiki.

Paikan valinnasta sanoisin vielä sen, että esimerkiksi itsellä on nyt melko onnistunut paikka. Eli peltoja ympärillä joka puolella, mutta useampi metsäpuska siellä seassa, eli ei mikään pohjanmaalainen peltomaisema, jossa on yhtenäistä peltoaukeaa silmän kantamattomiin. Tuo ruokinta on metsän rajasta noin 20m ja metsä on aika suojaisaa lintujen suosimaa paikkaa muutenkin. Tykkäävät myös istua noissa reunapuissa, eli oikeastaan aivan sama milloin ruokinnalla käy, niin linnut ovat aina paikalla. Eivät läheskään aina lähde ruokinnalta, vaan lähes aina noista reunapuista. Mahdollisia passipaikkoja on useita, mutta monestakin pääsee ampumaan jokaista ruokinnalle pyrkivää ja useammasta vielä noihin tyypillisimpiin istumapuihin pyrkiviä. Itse tykkään myös siitä, että ympärille näkee ja tilanteisiin ehtii valmistautua.

Jos olisin perustamassa nyt uutta ruokintaa aukon laitaan, niin ensin selvittäisin missä lintuja ylipäätään liikkuu. Sen jälkeen miettisin minne pääsee kohtalaisen pienellä vaivalla viemään eväät kohtuullisen kantomatkan päähän ruokinnasta. Ja itse ruokinnan laittaisin aukon puolelle, mutta lähelle metsän rajaa, jolloin on helpompi tehdä itselle suojainen passipaikka sinne metsän puolelle ja tarkkailla aukon suuntaan. Metsän reunaan on aina helpompi naamioitua, kuin keskelle aukkoa. Luvat tietysti kuntoon ja naamioverkot passipaikalle hyvissä ajoin ennen jahtia, jotta linnut ehtii tottua kaikkeen. Vielä jos vieressä on esimerkiksi suojaisaa kuusikkoa, niin aina parempi. Nostaa pöntön vaikka talveksi kuusikon puolelle ja ruokkii sinne kauriita talven. Ja kyllä ne linnut yleensä ruokaa löytää aika hyvin. Nehän lentelee ja etsii esimerkiksi marjoja kesällä, joten kyllä ne aika äkkiä löytää noille ruokinnoille, jos vaan alueella ruukaa lintuja olla. Itsellä on mennyt yleensä pari viikkoa uusilla paikoilla, mutta nytkin aloitin uudelle paikalle jo melkeen 2kk ennen jahtia, jotta varmasti oppivat käymään.

[tuhola]

Olin joskus tuollaisessa paikassa. Se toimi. Epäilen olevan aika lähellä optimia. Ruokinta keskelle puskaa. Mettäpuska käytännössä kaikki ampuma-alaa. Ruokinta keskellä. Kyyhkyt tulee puihin ja poks. Keskellä puskaa oli sen verran aukea paikka että siihen oli hyvä ampua myös lentoon. Tällainen paikka mahdollistaa korkean poistoprossan vaikka ampumataito ei olis timanttia.



Tämän vuotinen paikka. Harvan metsän kohdalla oli suht hyvä ampua myös lentoon. Linnut tulivat tukkimettän puolelle minne yleensä sai ampua sitte oksalle vain. Ja muut lähtevät linnut lensi yli mihin sai sitten vielä ampua. Painopiste oli kuitenkin siinä että lintujen annettiin tulla oksalle ja siitä vasta ammuttiin alas.


_________________
Varoitus!!! Älä anna yläpuolella olevalle kommentille mitään painoarvoa.

[Lahtinen]

Omalla rajallisella kokemuksella kyyhkyhommista sanoisin, että jonkinmoisiakin eroja on fiiliksissä erimoisissa paikoissa.

Tuo ”lepopuiden alla” pyytäminen oli vähän semmoista ”en näe mitään ja sitten fläpfläpfläp lintu puussa, pam”.

Aukossa laajalla näköalalla pyytäminen on omasta mielestäni huomattavasti kokonaiselämyksellisempää sitä kautta, että näkee tavaraa ja pääsee useasti jännittämään ”tuleeko hollille”. Saalispussin painomielessä ei ehkä optimaalisinta, mutta jollakin tapaa ”jännittävämpää jahtia”.

[tuhola]

Niin tässä tullaan sitten siihen mitä haluaa. Haluaako katsella maisemia vai ampua kyyhkyjä tonttiin. Sellainen paikka pitää rakentaa mitä haluaa. Jos unelmien kyyhkypaikassa on hattaramyyjä ja pinkit aurinkovarjot joiden alle vaimo kantaa olutta ja pinacoladaa niin sitte pitää rakentaa sellainen mesta. Itse en saa hirmuista nautintoa katsella (ja ampua) niitä 100m korkealla lentäviä kyyhkyjä..
_________________
Varoitus!!! Älä anna yläpuolella olevalle kommentille mitään painoarvoa.

[Lahtinen]

Nimim. Valto:lta hyvä kirjoitus.

Itselläkin on se händikäppi, että on ”kaupunkilainen”. Eli jokapäiväinen kyyhkypaikan tarkkailu ja ”syöttäminen” ei onnistu mitenkään.

Toisaalta, omat rajoitteensa kun tunnistaa, niin noihin voi sitten miettiä niitä workaroundeja ja olisiko siten homma vietävissä jonkinmoisella menestyksellä maaliin. Ja mikä se jonkinmoinen menestyksen mittari itselle on, aloitusaamuna 1, 3, 5, 10 vai 100 kyyhkyhollia?

Olen pohtinut, että olisiko esimerkiksi jotenkin puolijärkevällä paikanvalinnalla, Bilteman herneenlevittimellä, riistakameralla ja muutamilla ruokintapaikan täydennyskerroilla ennen jahtia rakennettavissa mielekäs kyyhkynaloitus kokonaan uudelle paikalle?

[Lahtinen]

[tuhola]

Juu

Olen seurannut että suurimmalla osalla ruokintapaikoista homma menee panosten tuhlaamiseksi. Ammutaan jumalaton kasa panoksia, välillä kauas jne. Kyyhkyjäkin putoaa mut osumaprossat tyyliin 10% jne. 50m korkealla lentävää kyyhkyä ammutaan. 150 kyyhkyn ruokkinnalta saadaan 300 patruunalla 30 kyyhkyä. Kunnon suunnittelulla 150 kyyhkyn ruokinnalta saa 100-120 kyyhkyä. Jos saat ampua 150-200 laukausta ja saaliina +100 kyyhkyä niin on siinä jännääkin ollut ihan koko rahan edestä
_________________
Varoitus!!! Älä anna yläpuolella olevalle kommentille mitään painoarvoa.

[Valto.]

Riippuu pitkälti siitä mikä on alueen kanta noin ylipäätään. On noita sorsia esimerkiksi ruokittu alueelle, jossa näki lintuja aloituspäivänä kerran tai kaksi ja sen jälkeen ei mitään. Muutama vuosi ahkeraa ruokintaa aloittaen jo keväällä aikaisin, muutamia keinopesiä, joutsenten hätistelyä keväät etteivät ala siihen pesimään jne. Muutamassa vuodessa alueelle sai ihan kivan sorsapaikan mistä sai ruokalinnut. Sitten olen käynyt esimerkiksi limingan lahden viereen rakennetulla kosteikolla, jossa on ollut vuosi kausia ruokinta ja toisella joka oli juuri aloitettu. Kummallakin oli aivan eri malliin lintua kuin siellä omassa nollasta lähdetyssä.

Eli ne omat tavoitteet pitää asettaa sen mukaan mikä on alueen kanta. Tuonne minun metsästysmaille saa tehdä ihan mitä hyvänsä taikatemppuja, eikä pääse ikinä sellaisiin saalismääriin mitä monet vetää ilman ruokintoja menemällä vaan passiin. Mutta alueen kantaa seurailleena olen positiivisesti yllättynyt noihin kaikkiin ruokintoihin. Linnut käy säännöllisesti päivittäin ja lintua on sellaisesta parin kymmenen parvesta yksittäisiin kävijöihin. Aina sieltä kuitenkin se 5-20 lintua lähtee maasta tai puusta menee milloin tahansa. Normaalisti alueella näkyy yksittäisiä tuon kokoisia parvia aina jossain, isompia parvia en ole nähnyt koskaan. Eli minusta ruokinta on onnistunut, kun sellaisia ennen sieltä täältä satunnaisesti löytyneitä parvia lähtee nykyään omalta ruokinnalta aina sinne mennessä. Mutta ei tuolta satoja lintuja lähde kuten paremmilla alueilla.

Omien kokemusten mukaan kyyhyt saa aika helposti käymään, jos alueella on edes jonkin verran lintua. Eli jos et ole tottunut pyytämään aivan huippupaikoilta, niin aika varmasti saat kohtalaisen pienellä vaivalla jo ensi syksyksi ihan mukavan setin aikaan. Ja aivan hyvä vinkki esimerkiksi tuo tuholan ehdottama, eli vie ruokaa useampaan potentiaaliseen paikkaan ja katso mistä alkaa mennä. Sen jälkeen automaatti sinne ja rakentelet passipaikkaa valmiiksi. Tuo automaatin rakennus on oma hommansa, mutta ei nyt silti loppuunsa kovin työläs. Useamman noita itse tehneenä ja virheistä viisastuneena sanoisin kuitenkin sen, että näe vaivaa ja käytä rahaa siinä vaiheessa. Eli tee kerralla kunnollinen ja panosta kestäviin materiaaleihin. Sen jälkeen vaan huoletonta käyttöä vuosia eteen päin. Loppuunsa jokseenkin samalla vaivalla rakentaa ja vie pelipaikoille kunnollisen kuin sen kötöstyksen. Rahaa menee hieman enemmän, mutta se taas maksaa itsensä takaisin myöhemmin, kun automaatti ei happane vuodessa. Eli ei tarvitse haalata automaattia suojaan ruokintojen loppuessa eikä tarvitse tehdä joka vuosi uutta, kun tekee kerralla sellaisen mikä kestää maastossa vuosia. Muovia ja metallia, korkeintaan kyllästettyä puuta, vesivaneria tai sellaisia puuosia mitkä on helppo ja nopea vaihtaa. Tulee ensin kalliimmaksi ja hiukan työläämmäksi, mutta ajan saatossa huomattavasti vähempi töiseksi ja myös halvemmaksi.

Itse tykkään tuosta, että ruokinta on aukon reunassa ja passi metsässä. Ei tarvitse pyöriä kuin väkkärä, kun selän takaa lähestyviä ei näe kuitenkaan ja ne istuvat herkästi pään päälle puihin. Saa kuitenkin tarkkailla itse aukolle päin, joten näkee lintuja, lintujen tuloon ehtii valmistautua, niiltä on helppo maastoutua metsän puolelle ja ne pyrkivät joko edessä olevalle ruokinnalle, tai päällä oleviin istumapuihin. Jos tuossa olisi pieni aukko ja sen takana taas metsää, niin en kyllä tiedä saisinko yhtään enempää saalista. Ehkä nähdyistä linnuista suurempi osa päätyisi reppuun, kun ei näe niitä jotka eivät ole muutenkaan tulossa sinne. Mutta nyt ne istumapuut on pään päällä ja ruokinta edessä, joten samalla tavalla kaikki tulee hollilta mitkä ruokinnalle tai istumapuihin pyrkii. Minusta kyse on naamioitumisesta. Jos tekee sellaisen passin, ettei linnut havaitse miestä ennen kuin ovat hollilla, niin ne linnut tulee hollille oli se passi ihan missä tahansa. Kaikki siihen tulee mitkä on tullakseen. Ja joskus oikeen huippu paikoilla olleena sitä lintua tulee siihen hollille aivan jatkuvalla syötöllä vaikka ukkoja ja koiria juoksentelee pitkin poikin lintuja hakemassa. Eli jatkuvasti on lintujen nouto käynnissä ja lisää tippuu siinä noutojen lomassa enemmän kuin ehditään noutaa. Ei oikeen omaan mieleen tuokaan, mutta noin se menee huippu paikoissa. Laskekoon joku muu niitä poistoprosentteja jos haluaa, mutta tuollaisella paikalla se jää väkisin pieneksi, kun ei niitä lintuja saa sitä mukaa reppuun kuin niitä tippuu ja silti vain murto-osa jää. Onko tuo nyt sitten huonosti, kun prosentti jää pieneksi. Tai huonontaako se prosenttia näkeekö niitä kilometrin päässä lentäviä vai ei. Minusta se on mukavampi olla passissa jossa näkyy lintuja enemmän. Jos ampumatilanteita tulee vaikka aamulla 20, niin ennemmin silti näen 50 kuin sen pelkän 20. Ne mitkä siihen paikalle pyrkii tulemaan, niin ne myös tulee mikäli eivät havaitse ukkoa ja siihen taas voi vaikuttaa tekemällä itselleen paremman passipaikan. Kyyhy nyt ei ole edes kaikkein tarkin lintu jos vertaa vaikka hanheen ja hanhiakin ukot saa makaamalla keskellä peltoa blindissa.

[Lahtinen]

[valmet 412s]

Jos paikka on sellainen että puuhun pääsee järkevästi ampumaan on pienoiskivääri optimaalinen valinta.

-Kokemusta on aika paljon, patruunakulutus ja ympäristömelu ihan eri maata kuin haulikolla.

-itsellä porukkajahteja niin haulikolle löytyy paikkoja paremmin useammalle.

-Ja panoskulutus/saalis on kiinni ampujan taidosta haulikolla hyvin paljon kun lentoon ampuu... Pitäisi tutkia saalis per ampumatilanne eikä hylsyjen määrä.

Esimerkkinä pikkujahti mistä 8 lintua. 2 ampujaa, Yhtään ei hukkaan. Eli 10 paikkaa mistä 8 lintua reppuun. 1 puuhun loput lentoon.





-Patruunakulutus 21/8 lintua eli se 2.6 per tipu. 80% tilanteesta päätyi saaliin saantiin. Yleensä noissa 3 paukun tilanteissa ensimmäisellä putoaa ja 2 muuta kohdennetaan toiseen lintuun.
_________________
Varisjahdin veteraani...

[Valto.]

[EIVA]

Ison aukon laidalla pikku puuryhmä josa pari kolme kuivaa keloa ruokinta lava/ automaatti aukolla muutaman kymmenen metrin päässä puuryhmästä, hyvin naamioitu ampumapaikka 40-50 metriä puuryhmästä metsän laidassa kunnollinen ampumatuki, pienoiskivääri äänenvaimentimella ja hyvällä kiikarilla, tulos repullinen kyyhkyjä, mahdollisesti ei yhtään hutilaukausta ja naapurit ei häiriinny paukkeesta. Kyyhkynrintaa rillaamaan ja iltapäivällä sitten toinen repulinen kavereille ja pakkaseen, etenkin jahdin alussa helppo valita ettei ammu yksinään tulevia aikuisia ettei mahdolliset myöhäiset poikaset jää
orvoiksi.

[Lahtinen]

Hienosti on lähtenyt uus kyyhkynruokintapaikka tulille!


Peura


Mäyrä


Joku ihme karvapallo…


Ja kavereilla käy kyyhkysiä peuranruokintapaikoillakin

[EIVA]

Ruokinnan ansiosta kyyhkykannat on nousseet monikertaiseksi menneistä ajoista, samoin käynee myös vesilinnuille kun umpeenkasvaneiden vesistöjen kunnostus buumi kunnolla pääsee käyntiin, kunnostamiseen käytetään tulevina vuosina miljoonia ja ennenpitkää se tulee näkymään lisääntyvinä vesilintu kantoina. Viljakasat ja niiltä metsästys eivät ole vähentäneet vesilintukantoja vaan vesistöjen rehevöittäminen on huonontanut vesilintujen elinympäristöjä. Vesilintujen saalismäärät ovat tainneet puolittua parhaista ajoista joten ruokintakaan ei ole saanut taantuvia vesilintukantoja nousuun, sillä ruokinta on varmasti tuottanut vesilintuja enemmän kuin mitä on ruokinnoilta metsästetty.