Tottelevaisuus.

[KHaivula]

Aiheen kanssa tässä paininut oman koiran kanssa ja tottistreeneissä kateellisena katsellut noutajien ja palveluskoirien touhua.

Nyt sitten koirahierojalla käydessä kävimme mielenkiintoisen keskustelun joka herätti pohtimaan asiaa.

Eli hierojalla käsitteekseni ihan SM-tason tottiskoiria ja -pärjäämistä. Keskustelu kääntyi käyttöominaisuuksiin ja hieroja rupesi kertoilemaan nykyisen koiransa paimentamistreenistä, siis eli jossain päin Suomea lampailla käynyt treenaamassa koiran lampaankäsittelyä (rodunomaista käyttöä).

Selkeästi oli ollut pelottava kokemus. Koira oli muuttunut kuulemma "täysin eri koiraksi". Tottelevaisuudesta ei ollut enää tietoakaan ja koira oli menny omiaan. Käynyt yhteen lampaaseen käsiksi niin että veri oli lentänyt. "Se muuttui pedoksi!".

Jälkikäteen tätä miettineenä ajattelin semmoista että kuinka moni koiran omistaja oikeastaan tuntee omaa koiraansa? Miten se käyttäytyy siinä tilanteessa kun luontaiset vaistot todella puskevat päälle?

Itse näen että nämä ovat juttuja joihin metsäsästyskoiran omistaja törmää koko ajan, mutta esim. tottis yms. harrastajat eivät välttämättä. Tilanteet joissa itse joudun pitämään koiraa asiossa saattavat olla tilanteita joihin muiden koirien omistajat eivät koskaan ole joutuneetkaan. Innokas metsästyskoira on "paimentamassa lampaita" lähestulkoon koko ajan.

Tottakai tämä on tälläistä selittelyä oman osaamattomuuden takia, mutta tämmöistä pohdintaa kuitenkin. Ja kyllä väittäisin että noissa innoissakin on eroja. Mieltä lämmitti kun eräässä koulutustilanteessa yksi todella kokennut seisojamies tuli mulle kommentoimaan yhdessä ryhmäkoulutustilantessa metsässä että "Toivottavasti olet yhtä innokas metsästämään kuin tuo koirasi." Oli siis nähnyt koiran vain kulkevan remmissa parisataa metriä metsätiellä

Aikaisemmin olin kateellisena katsonut kun muiden koirat kulkee nätisti vierellä mutta tämän kanssa vähän oli vähän hankalampaa.

[RiUDE]

Miulla ei ole juuri muuta tavoitetta tuon uuden pennun kanssa tottelevaisuuden suhteen, kuin että perse taikka maha menee penkkiin välittömästi pillillä. Oli tilanne mikä tahansa. Ja se pysyy siellä vapautukseen asti.
Ei sen enempää
_________________
Savo suureksi.

[KHaivula]

[massimo85]

Mitä tuohon tottelevaisuuteen tulee, niin vierestä nyt seurannut kun muijalla on 4v bordercollie, juurikin toko päälajina. (Ovat menossa vkl Sm-kisoihin) niin treenimäärä on älytön. Väitän että yksikään metsämies ei käytä koiran tottelevaisuuden treenaamiseen edes murto-osaa tuosta ajasta. Ja tee asioita oikein. Mutta onhan toi koira kivasti hanskassa, on kuin ihmisen mieli. On käytetty lampailla, ei flippaa. Jännä nähdä kun muija meinaa ottaa seuraavaksi seisojan, että onko niillä oikeesti niin huono kuulo että sitä "paikka !&%¤#"!!" Pitää karjua tosissaan.. 😉

[KHaivula]

[iivariiso]

Kyllä siinä varmaan yksi syy tuohon haastavaan tottelevaisuuteen on kova riistavietti ja sen aktivoituminen kun ulos menee. Koiralla on kokoajan ärsykkeitä ja hajuja sotkemassa käskyihin keskittymistä. Oon tainnut jo aikaisemminkin sanoa että omalla koiralla on kaksi eri luonnetta. Ulko-ovesta kun pihalle astuu niin koira sähköistyy välittömästi ja kaikkea pitää alkaa jahtaamaan. Korvat jää sisälle eikä oikein mitään opittua muista siinä vaiheessa.

Sanoisin että olen käyttänyt huomattavasti enemmän aikaa tottelevaisuuskoulutukseen kuin keskiverto hirvikoiramies. Ainakaan en tunne muita jotka pääsisivät lähellekkään samoja reenimääriä ja yleensä naureskelevat vähän meikäläisen touhuille. Koira on sisätiloissa ja häkissä oikein lempeä tössykkä ja herkut sekä ruuat saa viedä suustä kuka haluaa eikä ärähdä vaikka toinen koira ottaa luun siltä suusta. Osaa peruskäskyt ja käsimerkkejä sekä tulee pillillä luokse. Mutta ulkona kaikki katoaa kun sopiva haju löytyy tai silmiin sattuu mielenkiintoista liikettä.

Meillä oli tosiaan muutama viikko takaperin vaimon kummitytön kotipuudeli hoidossa ja onhan se ihan eri maailmasta koko koira. Todella helppo kuljetella ulkona kun ei oravat sun muut kiinnosta pätkääkään. Siltä puuttuu melkein kokonaan tarkkaavaisuus ja kiinnostuneisuus mitä ympärillä tapahtuu. Isompia elukoita kuten poroja sitten jo pelkäsi. Pihalla pystyi pitämään irrallaan kun ei 50 metriä kauemmas mennyt. Oman koiran kun päästää irti niin katoaa välittömästi maisemasta. Tulee kyllä takaisin jos mitään ei löydy mutta siihen voi mennä tovi jos toinenkin ja saattaa naapuri mökeillä mennä vähän naamat mutrulle vaikka eivät ihan vieressä olekkaan.

[KHaivula]

[jansir]

Itselläni on kaksi labbista, täysin eri maata. Toinen on rauhallinen, voi pitää lenkillä irti eikä välitä jäniksistä tai muista mutta linnut kiinnostuksen kohteena. Saa kuitenkin käskemällä jättämään ja tulemaan luokse, myös nouto onnistuu komentamalla. On vain vähän laiska oloinen ja jos näin voi sanoa niin tyhjäpäinen.
Toinen taas sähköä täynnä heti ulos päästyä. Kaikki mikä liikkuu on mahdollista riistaa, supikoirasta peuraan ja varpusesta varmaan strutsiin. Valikoiva kuulo ulkona. Tällä hetkellä ainoa keino on polttaa ensin suurin virta koiralta pois jonka jälkeen alkaa kuulokin löytyä. Sitten toimii taas kuin pitääkin. Jos tuon alkusähläyksen saisi jotenkin muuten himmattua niin olisi kaikki ok. Fiksu koira mutta liikaa tehoja alkuun.
_________________
En tiedä mistään vielä mitään

[KHaivula]

[iivariiso]

Pitäisin omaa koiraa paljon tottelevaisempana kuin tämä kotipuudeli on ja koulutettu omaa paljon enemmän. Omalla koiralla ei ole lähellekkään samanlaista miellyttämisen halua ja paljon itsenäisempi. Ja iso ero on myös kuinka helppoa palkitseminen on kun koira on valmiiksi perso ruualle. On pirun paljon helpompaa opettaa koiraa joka haluaa miellyttää ja on vielä perso herkuille. Omaa saa pitää 2 päivää ensin ruuatta että jotenkin alkaa ruoka menemään aistien ohi. Se ei taas oikein itellä innosta kun koiran pitäisi pysyä jonkinlaisessa lihassakin.

[jansir]

[kalmo]

Aloitan selvennyksellä, en mitenkään mollaa tokoa tai agilityä, ne tarjoaa koirille varmasti hyviä virikkeitä ja liikuntaa. Niistä ei olisi välikausihommina varmasti haittaa seisojalle, noutajalle tai millekkään metsästyskoiralle. Koiran kanssa yhdessä puuhastelu/leikkiminen ei ole varmaan koskaan haitallista yhteistyön kannalta.

Se iso ratkaiseva ero agilityn ja metsästyksen välillä on se, etten oikeasti usko että yhdelläkään koiralla tällä planeetalla on synnynnäistä kiimaa kiertää jotain esterataa, niinkuin metsästyskoirilla on omaan hommaansa. Toko sitten taas on ihan oma lajinsa. Johdonmukaisuus ja ehdottomuus lienee tälle lajille keskeiset periaatteet. Niin viranomais- kuin harrastekäytössä harjoitellaan rutiineja, joita koira palkitaan ja/tai pakotetaan noudattamaan ehdoitta. Toki tietyt rodut ja yksilöt ovat palveluhalukkaampia kuin koirat keskimäärin, muttei niillä yhdelläkään taida olla luontaista viettiä aina ehdoitta noudattaa jotain natsikoodistoa. Varsinkaan työkäytön, tai kv-tasolla pärjääminen harrastepuolella ei vaan siedä koiran toteuttavan omaa tahtoa. Lajissa onkin joidenkin lähteiden mukaan 'pakko' käyttää keinoja, jotka saattavat herkimpien tulkintojen mukaan ehkä olla vähintään lievässä ristiriidassa eläinsuojelulain kanssa. Mutta kumpikaan laji, agility tai toko ei testaa koiran tottelevaisuutta samanlaisten viettien vallassa, mitä koira on riistalla.

Metsästyskoirissakin on sitten toki isoja eroja sen kiiman tai innon, tai miksi ikinä sitä haluaa kutsua, suhteen. Viretila voisi olla hyvä yleistermi sille henkiselle tilalle, jossa koira riistalla operoi. Uskon näkemieni tosielämän esimerkkien kautta, että koiran kun koiran kanssa siihen pystyy paljon vaikuttamaan, millaiseksi se viretila muodostuu, ja mistä koira eniten palkkiutuu. Se vaatii vaan silmää ja osaamista, mitä itselläkään ei liikaa ole ollut varsinkaan ensimmäisen seisojan kanssa. Virheiden korjaaminen sitten myöhemmin on työlästä, niinkuin tuola seisojapuolen keskusteluissa yksi ammattilainen totesi. Virheiden korjaaminen ei edellytä sähköpantaa tai mitään silmitöntä väkivaltaa, päinvastoin. Koira todennäköisesti tulkitsee ohjaajan kiihtymyksen vain peilaavaan omaa viretilaansa ja hulluuntuu enemmän. Se vaatii entistä enemmän silmää ja taitoa sitten kun vahinko on jo tapahtunut. Mikä tekee asiasta tietenkin entistä haastavampaa, jos ongelmiin on jo alunperin ajauduttu.

Ja oikein korkean viretilan yksilöillä tullaan ehkä eniten sen tottelevaisuuden suhteen sitten noiden toko-realiteettien äärelle: Johdomukaisuus ja ehdottomuus. Oikein hävettää myöntää, että olen savolaisen kanssa samoilla linjoilla, mutta yksinkertainen on kaunista, varsinkin tyhmälle ja laiskalle. Mitä vähemmän sääntöjä ja sirkustemppuja koiralta vaatii, sitä helpompaa on olla johdonmukainen ja ehdoton. Matalassa viretilassa ensin ne perusteet, esim luoksetulo ja pysähtyminen, mieluummin kivan kautta. Ja sitten pikkuhiljaa tietoisesti hakien mahdollisimman hallittuja korkeamman viretilan tilanteita, joissa johdonmukaisesti ja ehdottomasti vaaditaan tottelevaisuutta. En usko etteikö näitä voi aloittaa alusta myös vanhemmalle koiralle, vaatii vaan enemmän kärsivällisyyttä, toistoa ja vaivannäköä tilanteiden luomiseen. Onneakin osittain varmasti.

Ensimmäisen seisojan kanssa en kertakaikkiaan malttanut härvätä mitään ylimääräistä kun koira kerran seisoi. Oma viretila ja riistakiima oli sitä luokkaa, että halusin sen linnun saada nyt heti. Ja semmoinen siitä sitten tulikin... Nuoremman kanssa otin sitä pois ekoilta seisonnoilta uudestaan ja uudestaan kyllästymiseen asti. Samaan tyyliin kuin siinä videolla minkä Satawarman laittoi tuosta viretilan treenaamisesta, koira pois linnulta ja damin nouto väliin, koira takas linnulle. Ihan nätisti tuolla nuoremmalla pelaa korvat riistalla. Pakko myöntää, itse koitin saada koiraa tuolla treenillä tiedottamaan, väärä tavoite mutta oikea treeni.

[antsa6]

Kalmo haastelee viisaita.
_________________
"Apinat syö banaania, Tarzan ei syö."

[Jbear]

Koiraa ohjaa kaks asiaa isännän miellyttäminen ja ruuan hankkiminen. (silloin tällöin naaraan perässä juoksemminen mutta se on hetkellistä) Nuihin kahteen ensinnä mainittuun ku perustaa komentonsa nii kyllähä se koira kiipee vaikka puuhun ja kiertää keiloja.

Jos sohvaperuna isäntä innostuu koirasta ku ulkooven avaa nii ei ihme että koira on sitte aina täpinöissään päästessään ulos. Ja eihän tuo ihme ole jos koira innostuksen/rentouden aistii ku isäntä pääsee väliin itse pois alamaisen asemesta metsän siimekseen.
_________________
The worst Part of Cencorship is *** !
Ei kaikkien arvitse olla idiootteja. Riittää ku enemmistö o -> demokrtia

[iivariiso]