Koiralle ruokaa kerran päivässä?

[Valto.]

No eihän sitä voi verrata mitenkään paljonko jenkki jaksaa juosta talvella hangessa tai seisoja sulalla maalla. Ei kai tuo omakaan menisi iän kuuna päivänä samoja kilometrejä talvella lumimaan aikana mitä juoksee syksyllä.

Tuon olen huomannut, että pohjoisen tunturissa tai ylipäätään pohjoisessa noilla vaarojen rinteillä kun suurin osa maastosta on kova pohjaista ja aluskasvillisuus on marjan varpua ja sammalta, niin itse helposti tuplaa oman matkan ja korakin menee ihan eri kympeillä matkassa mitä täällä rääseikössä. Koiralla vielä niin paljon nopeampi hakea, kun lintujen haju leviää selvemmin mitä tuolta polveen ulottuvasta pöheiköstä.

Tuota juuri tarkoitin, että minusta tuossa olisi varaa kiristääkkin. Noita lyhempiä lenkkejä kestäisi tuplata, eikä koira ole moksiskaan. Se on seuraavan päivän kannalta aivan sama juokseeko koira 10km vai 25km. Ei tuo ole edes väsyneen oloinen vielä noilla matkoilla. Nuo pitkät päivät on raskaita pääkopalle ja kropalle, joten niitä 40km ja yli päiviä ei kestä kovin montaa peräkkäsitä ottaa. Pohjoisessa menee muutama +40km päivä peräjälkeen, mutta ei se täällä kotimaastoissa niin paljoa jaksa ellei pellolla juoksuta, eikä itsellä ainakaan kiinnosta mitään yli 40km peltopäiviä juoksuttaa. Talvella kovan lumikelin aikaan saa ottaa puolet pois mitä koira jaksaa mennä. Mutta en epäile yhtään etteikö koira jaksaisi tuota keskiarvolta 160km/viikko tahtia. Se on vaan huonokuntoiselle ukolle liian raskasta rysytä tuolla upottavassa maastossa mukana niin paljon. Nätimmillä hiekkakankailla ei tekisi heikkoakaan, kun saa käveleskellä menemään ilman isompia ponnisteluja. Ojien ylitykset, upottavat suopätkät ja korkea aluskasvillisuus vaan jarraa isäntää liikaa ja ottaahan se toki koirallakin lujemmille, kun juokseminen on sellaista loikkimimista. Jos saisin pohjoisesta kämpän ja luvat koko syksyksi, niin se 160km/viikko ei tekisi heikkoakaan.

Sekin on varmasti totta, että seisojalla tulee aktiivisen isännän kanssa kilometrejä liki eniten. Joku jänisajuri ehkä menee enemmän, kun siinä ei isännän kunto rajoita mikäli aikaa on. Ainakin meiltä saisi ajon käyntiin aina kun haluaa, kun tuo seisojakin ottaa 2-4 ajoa/reissu vaikka niitä kuinka yrittää välttää. Petoajurille olisi ainakin meillä niin paljon vaikeampi saada ajoja eteen, että ei pääsisi kilometreissä lähellekkään. Etelämmässä voi tilanne olla täysin toinen, kun petokanta on niin paljon kovempi. Hirvikoiran työskentely on taas luonteeltaan aika raskasta vaikka kilometrejä ei kertyisi. Toki tuntuu nekin keräävän yllättävän kovia kilometrejä, mutta saavat usein myös lepopäiviä enemmän. Mutta jos vertaa vaikka päivän aikana saman verran kilometrejä kerännyttä seisojaa ja hirvikoiraa, niin varmasti vähemmällä levolla seisoja jaksaa uusia saman urakan. Se on rakenteeltaan kevyempi, se hakee itselleen sopivaa hölkkävauhtia ja riistalla sen työskentely kestää ajallisesti vähemmän ja on luultavasti myös fyysisesti kevyempää mutta ehkä henkisesti ottaa lujemmalle tuijottaa saalista siinä vieressä liikahtamatta. En tiedä miten se ajokki väsyy siinä työskennellessä, mutta voisin kuvitella että juokseminen samalla koko ajan kiljuen ja vielä kovasti nokan kanssa työskennellen on aika raskasta puuhaa. Ainakaan itse en jaksa edes puhua juostessa jatkuvasti, joten ihme jos se ei noilla koirilla vaikuta mitenkään ja nenän käyttö on aina raskasta. Seisojalla nenän käyttö on tavallaan eri luontoista. Toki se nokka käy kokonajan, mutta ei ehkä samalla tavalla intensiivisesti muuta kuin silloin, kun joku haju löytyy. Voin olla väärässäkin, mutta ainakin oma koira ei tunnin vapaalla haulla vaikuta samalla tavalla väsyneeltä, kuin muutaman intensiivisen lyhemmän nenänkäyttö treenin jälkeen.

Eli en vertaisi ehkä eri rotujen kilometrimääriä suoraan toisiinsa. Ja kuten on ollut puhetta, niin myös maastolla on iso merkitys kertyneisiin kilometreihin ja siihen kuinka raskasta se on koiralle. Ja pitäisin myös todella isona tekijä sitä millaisessa pohjakunnossa koira on. Toiset treenaa läpi vuoden ja toiset taas ovat puolet vuodesta tai enemmänkin häkissä ja treenaavat ehkä hiukan pohjakuntoa ennen kauden alkua. Hyvässä pohjakunnossa oleva läpi vuoden treenaava koira tottuu kovaan rasitukseen, eikä se poikkea mitenkään merkittävästi normaalista jos kauden aikana mennään kovempaa. Lisäksi koirien rakenteelliset erot on isoja, ravinnon merkitys on suuri ja tottakai yksilölliset erotkin on isoja. Joku koira tykkää juosta ihan juoksemisen ilosta, se pysyy kovassa kunnossa kun aina välillä päästää vaan vapaaksi ja toinen taas on vähemmän innokas juoksija. Lisäksi pitää muistaa, että esimerkiksi kanalinnun pyyntiaika on lyhyt, eli jos koira kykenee muutaman viikon juoksemaan kovia kilometrejä, sattuu yksikin viikko jolloin on muita menoja ja vähemmän aikaa metsästää, niin koira saa huilata aika paljon ja jaksaa taas mennä muutaman kovan viikon ja kausi onkin jo ohi.

Minusta tuo oma seisoja on hyvässä kunnossa ja sitä voisi juoksuttaa enemmänkin. Kokonaan ilman lepopäiviä se ei jaksa, mutta päivittäistä kilometrimäärää voisi nostaa jos isäntä olisi kovemmassa kunnossa. Isäntä taas on iso diesel joka lämpiää hitaasti, mutta puksuttaisi sellaista sopivaa 10-15km päivätahtia läpi kauden ilman yhtään lepopäivää, jos saisi unohtaa kaikki muut menot ja velvollisuudet kokonaan. Kevyemmissä maastoissa menisi enemmänkin, mutta ne yli 20km päivät ottaa näissä maastoissa jo koville.