OhjeOhje   HakuHaku   KäyttäjälistaKäyttäjälista   KäyttäjäryhmätKäyttäjäryhmät   RekisteröidyRekisteröidy 
 KäyttäjätiedotKäyttäjätiedot   Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestitKirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit   Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään 

Kosteikko
Siirry sivulle 1, 2  Seuraava
 
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Foorumi kaikille metsästyksestä ja aseista kiinnostuneille. Foorumin päävalikko -> Riistan hoito ja -laskenta
Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe  
Kirjoittaja Viesti
tERÄsMIES
Kanta-asiakas


Liittynyt: 08 Tou 2007
Viestejä: 849

LähetäLähetetty: 05.02.2017 19:46    Viestin aihe: Kosteikko Vastaa lainaamalla viestiä

Näyttää siltä, että kohtapuoliin alkaa kosteikon kaivuutyöt. Kyseessä on viljellylle pellolle, pelto-ojaan kaivettava putakko. kokonaisnala lienee jossa 0.2-0.3 ha tietämillä. Foorumilla on paljon juttua sorsan ruokinta kuopista. Tämä projekti ei ole syöttökuoppa, vaan ihan oikea kosteikko on tavoitteena.
kosteikko.fi sivulla on aika hyvin tieto kosteikosta, mutta muutamiin kysymyksiin en löytänyt vastausta. Kosteikossahan pitäisi olla monipuolisesti kosteikko kasveja, kuten erilaisia saroja jne.. Joitakin vesikasveja kuten osmankäämi kannattaa vissiin välttää, koska on kova leviämään ja valtaa nopeasti koko kosteikon. Ojassa johon kosteikko kaivetaan, ei ole kosteikkokasveja joten sellaisia pitäisi jostakin hommata ja istuttaa. Miten nuiden vesikasvien istuttaminen käytännössä onnistuu, eli ilmeisesti heti keväällä kaivelee juurineen jostain järvestä noita kasveja ja kosteikon pohjalle kasvamaan?!

Onko joitain kasveja osmakäämi. ohella joita kannattais välttää, ja toisaalta mitä kasveja kannaisi istuttaa linnuille ruuaksi ja suojaksi?

Sitten toinen asia: Kosteikko toteutetaan kunnan rahoilla, ja kysyessäni sanoivat että kosteikon mukana ei tule mitään velvoitteita eikä rajoitteita. Kuitenkin yksi tuttu sanoi että pitäisi pitää kirjaa tehdystä hoitotoimista ja muutoinkin vaatimukset kasvistolle jne.. olisivat aika tiukat...? Liittyyköhän velvoitteet sellaiseen tilanteeseen, että kosteikolle saa valtion tukea?
_________________
Nopeat syövät hitaat
eivät syö
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
pölykeuhko
Kanta-asiakas


Liittynyt: 23 Jou 2006
Viestejä: 1903

LähetäLähetetty: 05.02.2017 20:13    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Helpottaa kummasti,kun otat yhteyttä henkilöön/henkilöihin,jotka ovat kosteikkoprojektin läpikäyneet.Tulee tietoa noista kysymistäsi asioista.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
valmet 412s
Kanta-asiakas


Liittynyt: 13 Maa 2004
Viestejä: 16577
Paikkakunta: pohjois-stakunta

LähetäLähetetty: 05.02.2017 21:02    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

En ole kuullut että kosteikkoon pitää kasveja istuttaa.... Eiköhän luonto hoida ja oikea kosteikko pitää kuivata muutaman vuoden välein jotta kasvusto saadaan alas ja uudelleen pioneerikasvit tuottamaan ruokaa linnuille. Ja kaloja ei sitte kosteikkoihin istutella.

Mutta surkean pieni tuo on kosteikoksi, onko mitään järkeä nähdä mokomaa vaivaa, tekee rehdin jyvämontun ja ampuu omiin tarpeisiin riittävästi sorsaa.
_________________
Varisjahdin veteraani...
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
NoVoeHelevetti
Kanta-asiakas


Liittynyt: 17 Tam 2005
Viestejä: 6357
Paikkakunta: Akaan seurakuntanuoret

LähetäLähetetty: 05.02.2017 21:24    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

valmet 412s kirjoitti:
En ole kuullut että kosteikkoon pitää kasveja istuttaa.... Eiköhän luonto hoida ja oikea kosteikko pitää kuivata muutaman vuoden välein jotta kasvusto saadaan alas ja uudelleen pioneerikasvit tuottamaan ruokaa linnuille. Ja kaloja ei sitte kosteikkoihin istutella.

Mutta surkean pieni tuo on kosteikoksi, onko mitään järkeä nähdä mokomaa vaivaa, tekee rehdin jyvämontun ja ampuu omiin tarpeisiin riittävästi sorsaa.


Tuohon eka kappaleeseen yhdyn täysin, mutta toiseen en missään nimessä.
Jo tuonkin kokoinen kosteikko oikein hoidettuna tarjoaa ruokaa useammalle vesilintupoikueelle, toisin kuin jyvämontut. Jyvämonttu on huomattavasti köyhempi poikueympäristönä johtuen hajoavan kasvimäärän vähäisyydestä. Optimi olisi jos noita pieniä kosteikoita olisi vaikka kolme. Silloin voisi kierrättää niin että joka vuosi olisi yksi kuivana vuorollaan.
Koko vi7un jyvämonttukulttuuri on täysin perseestä. Ei siinä muuta ajatella kuin ankkaa äkkiä ja paljon.
Vaan neuvoa kannattaa kysellä aiheen parissa touhunneilta.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
tERÄsMIES
Kanta-asiakas


Liittynyt: 08 Tou 2007
Viestejä: 849

LähetäLähetetty: 06.02.2017 12:55    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kosteikko tulee lähinnä "puhdistuslaitteeksi" peltovesille, sekä "ulkonäkö" syistä, ei varsinaisesti vesilintujen metästykseen. Alahan ei riitä elinympäristöksi poikueille, mutta sapuskallahan voi käydä pidemmästäkin matkasta.

Ruokintakuopistahan juttua löytyy, mutta juttua ihkaoikeista kosteikoista tänne ja käytännön toimista joita kosteikon ylläpito edellyttää.
_________________
Nopeat syövät hitaat
eivät syö
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
NoVoeHelevetti
Kanta-asiakas


Liittynyt: 17 Tam 2005
Viestejä: 6357
Paikkakunta: Akaan seurakuntanuoret

LähetäLähetetty: 06.02.2017 14:04    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kyllä tuossa on jo useammalle poikueelle elinympäristöä ja ruokaa. Etenkin tavit ja kenties heinätavi sekä lapasorsa viihtyvät oikein mainiosti. Isommatkin toki, vaan sitten alkaa ravinnon määrä rajoittamaan. Jos kosteikkoa vielä hoidetaan tosiaan niin että se lasketaan kerran 3-4 vuoteen tyhjäksi ja annetaan kasvuston vallata se ennen vedennostoa riittää ruokaa etenkin poikueille hyvin. Pääravintona kuitenkin poikasilla on mikrobit jotka hajoittavat lahoavaa kasvisainesta. Jos oikein metsästystä miettii niin kuivatusvuotena kylvää vaikka käsin ohran (ja kenties apilaa lahoavan aineksen maksimoimiseksi) altaaseen ja antaa sen kasvaa kunnolla tähkäpäille ennen vedennostoa, niin avot. Tulee lintua ainakin hetkellisesti vielä enempi kuin jyvämontuille tähkäpäiden kelluessa vesirajassa..
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
tERÄsMIES
Kanta-asiakas


Liittynyt: 08 Tou 2007
Viestejä: 849

LähetäLähetetty: 25.10.2017 07:53    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

[img][/img]
Istutin valkoapilaa kaikki luiskat ja paljaat kohdat täyteen. Vesikasvit kuulemma leviävät vesilintujen jaloissa, joten niistä ei tarvi huolehtia,
kunhan lintuja käy putakossa. Telkän pönttö ja sorsan keinopesä täytyy
laittaa ennen kevättä. Ois mukava seurata jos jäisi sorsia pesimään tuohon.
_________________
Nopeat syövät hitaat
eivät syö
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
tuoma SS
Kanta-asiakas


Liittynyt: 19 Lok 2004
Viestejä: 366
Paikkakunta: Etelä-Karjala

LähetäLähetetty: 25.10.2017 09:29    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

tERÄsMIES kirjoitti:
Istutin valkoapilaa kaikki luiskat ja paljaat kohdat täyteen. Vesikasvit kuulemma leviävät vesilintujen jaloissa, joten niistä ei tarvi huolehtia,
kunhan lintuja käy putakossa.


Itselläni oli sama toimintatapa, valkoapilaa rannat täyteen ja ihmettelinkin keväällä, kun erilaisia vesikasveja alkoi kasvaa lammessa, että mistä ne siihen ovat joutuneet, kun ei ole yhteydessä muihin vesistöihin ja tuo lintujen mukana kulkeutuminen olikin ainut järkevä selitys. Kaivoin tuon syksyllä 2015 ja tänä kesänä oli havaittavissa, että jonkinlaiseen tasapainoon oli lutakko asettunut. Kesällä 2016 pinnassa kellui levää ja muutenkin kuolleen oloinen, tänä kesänä ei ollenkaan levää, vesi kirkasta, vesikasveja, kaikenlaista ötökkää ja ruutanan poikasiakin oli vuoden -15 "istutuksen" peruina ilmestynyt vaikka kuinka paljon. Kuva tältä keväältä, lintuja käy harvakseltaan, mutta varsinaiset linnustuspaikat muualla ja tuo nyt toimittaa lähinnä sellaista pihalammen virkaa, vaikka pellon reunassa 100m etäisyydellä talosta onkin.

Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
tERÄsMIES
Kanta-asiakas


Liittynyt: 08 Tou 2007
Viestejä: 849

LähetäLähetetty: 25.10.2017 11:22    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

[img][/img]

Tuossa Tuo isoin lätäkkö. Kokonaisuuteen kuuluu vielä pari pienempää lamparetta
_________________
Nopeat syövät hitaat
eivät syö
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
fiulir
Kanta-asiakas


Liittynyt: 15 Tam 2013
Viestejä: 1464
Paikkakunta: E-P

LähetäLähetetty: 25.10.2017 18:10    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

On kyllä todella nätti pikku kosteikko. Tuo varmaan ihan oikeasti jonkin verran puhdistaa laskuvesiäkin.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
tERÄsMIES
Kanta-asiakas


Liittynyt: 08 Tou 2007
Viestejä: 849

LähetäLähetetty: 26.10.2017 17:12    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

fiulir kirjoitti:
On kyllä todella nätti pikku kosteikko. Tuo varmaan ihan oikeasti jonkin verran puhdistaa laskuvesiäkin.

Vesi tulee kosteikkoon kahta ojaa pitkin. Toinen oja on käytännössä metsäoja ja toinen tulee suoraan viljapelloilta. Molemmat ojat laskee omaan altaseen, josta pinnassa olevan säätöputken kautta kuvassa olevaan isompaan altaaseen jossa sekoittuvat ja sieltä sitten pintaputkea pitkin pois kosteikolta ojaan ja aikanaan jokeen. Molempien ojien vesi siis kulkee kahden altaan läpi jolloin aika hyvin painuu raskaammat ravinteet altaiden pohjalle.

Ensimmäisten saostusaltaiden vesi on kyllä aivan erilaista. pelto-ojasta laskeva vesi on läpeensä ruskean vihreää ja metsäojan vesi ihan kirkasta. Nythän suodattaminen perustuu ainoastaan virtaaman pienentämiseen ja hienoaineksen jäämiseen altaan pohjalle. Toivottavasti sorsat ois tuonu niitä vesikasvien siemeniä jaloissaan ensi kesäksi. Vesikasvien myötä typpi alkaa vasta kunnolla poistumaan. Toki valkoapilat lienevät tehokkaita typen sitojia joten kyllä jollakin tasolla kosteikko jo typpeä sitoo. Pitää harkita josko ensikesäksi laskisi veden minimiin yhdestä altaasta ja kylväis vaikka tuota apilaa ja ohraa tms. altaaseen. sit loppukesästä vettä päälle.
_________________
Nopeat syövät hitaat
eivät syö
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Reporetku
Kanta-asiakas


Liittynyt: 08 Kes 2004
Viestejä: 1995

LähetäLähetetty: 27.10.2017 15:13    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Vaikka nätti onkin, niin laskeutusallas tuo lähinnä on. Kosteikon tekee vasta vesikasvillisuus, joka sitoo valumavesistä typpeä ja fosforia. Laskeutusallas lähinnä hidastaa veden virtausta, jolloin kiinteä aines vedestä laskeutuu pohjalle. Toki sekin auttaa vesiensuojelussa, koska nuo maa-ainekset sisältävät ravinteita.

Valkoapila ei auta mitään veden puhdistamiseen. Itse asiassa jos tarkkoja ollaan, niin teoriassa vaikutus voi olla jopa toinen. Apila sitoo ilmasta typpeä maaperään, joka voi huuhtoutua veteen. Kunnon kosteikkokasvit jo auttavat, eli sellaiset, jotka ottavat ravinteita vedestä. Järviruoko on yksi parhaista. Riistan kannalta löytyy toki parempiakin.

Netistä löytyy kyllä hyviä kosteikko-oppaita. Tuossa yksi: http://www.mavi.fi/fi/maksut-ja-valvonta/Documents/kosteikot_2009_laskeutusaltaat.pdf
_________________
Käytännöllisyys on kauneutta
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
tERÄsMIES
Kanta-asiakas


Liittynyt: 08 Tou 2007
Viestejä: 849

LähetäLähetetty: 27.10.2017 19:01    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Reporetku kirjoitti:
Vaikka nätti onkin, niin laskeutusallas tuo lähinnä on. Kosteikon tekee vasta vesikasvillisuus, joka sitoo valumavesistä typpeä ja fosforia. Laskeutusallas lähinnä hidastaa veden virtausta, jolloin kiinteä aines vedestä laskeutuu pohjalle. Toki sekin auttaa vesiensuojelussa, koska nuo maa-ainekset sisältävät ravinteita.

Valkoapila ei auta mitään veden puhdistamiseen. Itse asiassa jos tarkkoja ollaan, niin teoriassa vaikutus voi olla jopa toinen. Apila sitoo ilmasta typpeä maaperään, joka voi huuhtoutua veteen. Kunnon kosteikkokasvit jo auttavat, eli sellaiset, jotka ottavat ravinteita vedestä. Järviruoko on yksi parhaista. Riistan kannalta löytyy toki parempiakin.

Netistä löytyy kyllä hyviä kosteikko-oppaita. Tuossa yksi: http://www.mavi.fi/fi/maksut-ja-valvonta/Documents/kosteikot_2009_laskeutusaltaat.pdf


Juu kylllä. Kasveja odotellaan. Nehän ne ravinteet käyttää! Katellaan ens kesä, josko ois tullu sorsan jaloissa siemeniä. Jos ei ens kesänä ala vesikasveja kasvamaan niin sit pitää käyä lähiveistöistä hakemassa istukkaita.
_________________
Nopeat syövät hitaat
eivät syö
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Jone Virta
Vakituinen kirjoittaja


Liittynyt: 10 Jou 2015
Viestejä: 10
Paikkakunta: Satakunta

LähetäLähetetty: 18.08.2018 13:54    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Talvella tuli pieni kosteikkoprojekti tehtyä omille maille. Sorsaa käynyt melko hyvin siihen nähden, että ensimmäistä kesää menossa. Nyt kuitenkin pinnalle kerääntynyt pikkulimaskaa kauheat määrät, ja sorsat kadonneet kosteikolta. Onko porukka saanut kerättyä jotenkin tuota limaskaa pois pinnalta.
Ps. Tiedossa on, että sorsat käyttää limaskaa ravintona, mutta nyt muodostaa paksun kerroksen vedenpinnalle, mikä vaikeuttaa uimista, ja ehkä juuri siksi karkottaa sorsat.[/b]
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
impe
Kanta-asiakas


Liittynyt: 02 Lok 2004
Viestejä: 593
Paikkakunta: Pohjois-pohjanmaa

LähetäLähetetty: 14.05.2019 22:33    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Jos mahdollista, kannattaako kosteikon pohjalle kylvää jotain ennen veden päästämistä kosteikkoon? Palsta hieman karua entistä nevaa joka alkanut kuitenkin kasvaa puuta, vai raivaanko taimikot vain kosteikon sekaan ravinteeksi? Turvetta noin puoli metriä pinnassa ennen hiekkaa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Näytä edelliset viestit:   
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Foorumi kaikille metsästyksestä ja aseista kiinnostuneille. Foorumin päävalikko -> Riistan hoito ja -laskenta Kaikki ajat ovat GMT + 3 tuntia
Siirry sivulle 1, 2  Seuraava
Sivu 1 Yht. 2

 
Siirry:  
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa


Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group
Käännös Jorma Aaltonen, jorma@pitro.com
Päivittänyt Lurttinen www.phpbbsuomi.com