Ruutilaatu

[Tuliluikku]

Moi kaikki mustaruudin ystävät!

Olen piilukkokiväärin ja nallilukkorevolverin käyttäjä vuodesta 1999. Liityin hetki sitten tähän joukkoonne tummaan, ja kysymyskin on heti mielessä:

Vanhasta ruutipurkistani alkaa pohja häämöttää, ja paikallisen asesepän kautta olisi mahdollista tilata Vihtavuoren mustaaruutia. Karkeudet (laadut) ovat kuulemma luokiteltu yhdestä viiteen (1-5). Olen käyttänyt aikaisemmin Wano FF:ää. Mikähän Vihtavuoren mustaruutilaatu olisi vastaavaa, tai jopa parempaa?

Tussari on rihlattu, cal. 50, ja paloaikaa ruudilla on metrin verran.

Hyvää kevättä!!!

[MikaS]

Mielestäni ainakin joskus Vihtavuoren mustaruuti oli Wanoa ja wanon purkissa. Tarralappu oli liimattu kylkeen että vihtiksen maahantuoma. Mustaruutilaatuja on kotimaan markkinoilla useitakin mm. d'aubonnea ja hodgonin pyrodexiä ym.

[Browning1886]

Ei tehdä suomessa mustaaruutia,kyllä se on jotain ulkomaista vaikka olis vihtavuoren purkissa.

[t3tactical]

Wano FF:stä saa muuten sopivalla sihdillä hienoa ja karkeampaa. 'Hieno' oli käyttökelpoista piilukon pannussa.

[Tuliluikku]

Tätyypä jutella vielä asesepän kans, onko saanut tietoa mitä raekokoja mainitsemansa Vihtavuoren numerot tarkoittaa. Sieltä se ruudit kuitenkin tilaa,
tehtiin ne missä tahansa.

Olipa Vihtavuoren tilausluettelossa sankkiruutikin, tosin huomattavasti pienemmässä pakkauskoossa kuin kilon ruudit.

[Tuliluikku]

Jep, pienen salapoliisityön tuloksena netistä paljastui, että käyttämäni Wano FF- laadun sveitsiläinen vastine on Nro 3 (raekoko n. 0,60 - 1,20 mm).

Kiitos sveitsiläisvinkistä!

Wanhaa Wanoa oli aikoinaan tullut hankittua reilusti, mutta nyt kun se hupeni, täytyy alkaa etsiskelemään ja tilaamaan tuota D´Aubonnea.
Sitä näyttää myyvän Lähdeniemikin, joten pitääpä kysäistä, onko laatu Nro 3 paras mahdollinen omaan vehkeeseeni.

[Tuliluikku]

Tässä mun tuliluikku oheishärpäkkeineen. Kokeilin, että osaanko linkittää kuvan...[img][/img]

[äRPee]

Nätti tulikeppi. 1 1/2 fg eli Swiss 4 voi toimia myös. Itse ampunut sitä .45 patruunassa, 70 tietty. Wano on myös tuttua, pölyistä pazkaa vrt. Swiss. Wanosta on tietääkseni eri laatuja, Suomeen myyty/tuotu niistä sitä pazkempaa. Voin olla väärässä, ja osaan antaa periksikin .

[t3tactical]

Nätti peli tuo kivääri. Ihan alkaa rikki haisemaan nenään taas, vaikka vuosia sitten luulin jo päässeeni taudista vapaaksi. Tuommoiset kuvat pitäis kieltää.
Mulla oli joskus 50cal kivääri, tosin nallilukkona. Myöhemmin 45cal nallilukko. Tuli noita pidettyä teeripassissakin lähikantama-aseena, mutta (onneksi) ei silloin lintuja tullut lähelle.

[Browning1886]

Hieno kivääri. Wano on huonointa mustaaruutia jos haluaa tasalaatuisia latauksia,swiss hyvää kamaa.

[t3tactical]

Kyllä Wanostakin saa tasalaatuista, kun seuloo ruudin. Semmoinen sihtikoko, että purkki menee noin puoliksi karkeaa ja hienompaa. Joskin purkkikohtaisia eroja on. Ohuempi jauho pistooliin ja karkeampi kivääriin.
Vielä on pari purkkia Wanoa jemmassa, ja putsivälineet, odottamassa sopivaa asetta. Tuli vaan toppi harrastukselle 10 vuotta sitten, kun alkoi kaikki aika menemään haisevan ruudin kanssa. Testausta ja testausta, purkkitolkulla ruutia vuodessa. Lopputulema oli, että aseita pitäisi olla monta, jotta kisoja kannattaa kiertää. 13+13 laukausta on liian vähän jotta kannattaa ajaa useampi sata kilsaa yöpymisen kanssa. Ja pointti on, että parin sadan euron aseella ei ole samalla viivalla tonnin pyssyjen kanssa. Joten helpointa oli lopettaa ja keskittyä muihin pyssyihin.

[Tuliluikku]

No, sveitsiläinen on ainakin halvempaa (115/kg) kuin Wano (85/0,5kg).

Kiitos kommenteista ja vinkeistä!

Tuo kivääri on Pedersolin Frontier s. 266... tilasin sen 2000-luvun alussa suoraan tehtaalta. Kilpailut ei olleet mielessä, eihän rihlatulle piilukolle ole luokkaakaan Suomessa. Kaipa valintaan vaikutti ennemminkin varhaisteini-iässä luetut James Fenimore Cooperin ja Zane Greyn yms. inkkarikirjat.

Tussari on suht laadukas, lukko vamatoiminen ja jämäkkä. Ainoostaan piipun suu oli kuin rälläkällä katkaistu, teräväreunainen. joten kruunu piti hioa pyöreäreunaiseksi, ettei rasvalaput repeä. Myös tulirautaa piti hiukan lyhentää, koska se oli liian korkea niin, että piikiven kiristysruuvin pää kopsahti sen kärkeen sillon tällön. Olen myös tehny buttplaten, liipasinkaaren ja puikon pään raudasta, alkuperäisten messinkisten tilalle.

Tilpehöörit on omatekemiä, kolmiosastoinen laukku vanhoista naisten saappaanvarsista ja turkiksen palasta, starter ja 4:n gramman ruutimitta hirven sarvea. Laukun hihnassa on oma patenttikotelo rasvalapuille (hirven sarvea) sivuun kääntyvällä visakoivukannella. Iso sarvi kans oma värkkäämä, ainoostaan sankkiruudille käyttämäni pienempi sarvi on antiikkia.

[JiriK]

[Tuliluikku]

[Tuliluikku]

Kiitos ruutivinkeistä! Sveitsiläisruutia on saatu, ja hyvin palaa!