Kanalintuhavainnot 2016

[NoVoeHelevetti]

himputti. Pitäisi olla oma voorumi joka kantille suomea. Se mikä pätee yhdellä suuntaa, ei ole koko maan totuus. Täällä on kokonaispoistuma ihan maksimissaan 1% vuotuisesta tuotosta. Pohjolan mailla se on 50% ja heilurin mailla 150%. Voin kyllä uskoa, mutta koko totuus ei se ole. Kanalintukannoilta on luontaista, metsästyksestä johtumatonta, vaihtelua. Täällä ainakin on havaittavissa syklisyys, ja sitä ei aiheuta metsästys. Ei sitten millään tavalla.

[MtJ]

Ei aiheuta täällä meilläkään. Jos koko seuran alueelta saadaan 2 metsokukkoa saaliiksi ja 1 koppelo, niin 8000 hehtaarin alueelta se on sama, kuin täysrauhoitus.

Semmoisia ukkoja, jotka käy pienriistajahdissa, on yhteensä seurassa 5 kappaletta nimittäin. Se määrä tiedetään, kun kaikki tiedetään nimeltä. Loput on joko hirvimiehiä, pari jänis- ja kettumiestä ja siinä se.
_________________
Jos parturi ajaa parran vain niiltä, jotka eivät itse aja partaansa, ajaako hän silloin oman partansa?

[osmoa]

Metsästyksen merkitys kanalintukantaan on helppo keskimääräisesti koko Suomessa laskea. Keskimäärin esim. teeriä syksyllä 2015 oli 5 yksilöä per km2. Kun sen kertoo maapinta-alalla (300 000 km), niin Suomen teerikanta oli tällöin 1,5 milj. kpl. Suomessa ammutaan 150 000 - 200 000 teertä vuosittain.. Niin metsästyksen osuus on keskimäärin Suomessa näin 10 -13 prosenttia.
_________________
Arvo Leinonen

[Supe]

Metsästyksen vaikutuksista löytyy muistaakseni tutkimuksiakin. Vääräleuat tietysti sanovat jotain muuta, kuten montako lintua suomessa on, perusteena esim. ettei niitä voi laskea... Mutta siis suuruusluokka on juuri 10-15% ja huom. näistäkin suurin osa poikastuottoon. Ja poikasista selviää kevääseen noin 10% luokkaa. Joten metsästys kohdistuu ensinnäkin 80% poikasiin ja 80% muutenkin kuoleviin lintuihin. Rankkaa on maalinnun elämä.

Ruotsissa on tajuttu kauan sitten, ettei metsästyksen rajoituksilla ole mitään merkitystä, kyllä metsästäjät keskittyvät vaikka sorsiin tms. jos maalintuja ei ole. Tai sitten nostetaan kytkintä paremmille maille. Kausi alkaa oliko elokuun 25 ja jatkuu tammikuun loppuun. Talvipyynti vaan mustaa ja valkosta. Ihmeesti on silti riekkoja ja raavaita mettoja (ja soitimimia jne.) vaikka moni satsaa pelkästään talvipyyntiin. Maku on tietysti sama kuin männynneulasia söisi.

[Pohjola]

sykli on asia erikseen, samoin laajat tappavat taudit. mm riekko katosi lähes olemattomiin siinä rytäkässä.
tällaisia ei tarvi ottaa mitenkään lukuun kun puhutaan metsästyksen vaikutuksista.

toki tiedän sen että osan pitäisi saada pyytää ympäri vuoden ja aina parempi jos muilla mailla.

tuossa hieman aikasemmin joku kertoi satumaisia juttuja ruottin lintukannoista ja samaan hengenvetoon totes ettei mettästystä ole. näinpä.

Mitä tulee sivun aiheeseen, viellä ei ole sattunu yhtään piiperö porukkaa eteen tai tienvarteen tälle suvelle.
Mutta käsitykseni on vielläkin sama kuin tuossa hieman ennen pesintää,,, uskon hyvään lintuvuoteen vaikka osa tiesi säiden tappavan kaikki.
Saa nähä mikä kanta on marraskuussa kuhan MH on taitonsa käyttäny.

täsmennys,,, en toki kommentoi alueista mistä ei mitään kokemusta tai tieto, eli tätä keskilappia kommentteni koskee väittämieni osalta. hyvä jos muutki pitäytys oikeasti kommenteissaan alueille mistä on oikeasti tietoa eikä vain käväisyjen perusteilla.

[fiulir]

[PepeK]

Lopettakaa jo tyhjänpäiväinen vääntö Heilurin ongelmista ja keskittykää havaintoihin! Kanalinnuttomuuspohdinnoille on palstalla omat topikkinsa.

[heiluri]

Keskustelusta huomaa että kyse on liki koko maan ongelmasta,eri asia kuinka moni rohkenee puhua asiasta.

Asiaan,itsellä ei vielä muutamasta puskareissusta huolimatta ole tullut yhtään poikashavaintoa vaikka ns. varmoilla paikoilla pyörinkin,lennosta pari akkateertä ja huudeille ajellessa kaksi koppelohavaintoa mustalta tieltä,edes metsäautoteillä ei ole kohdalle kanalintua sattunut mikä on yleensä ihan normi ilmiö tähän aikaan kevättä.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[Pohjola]

jussin jälkeen alkaa näkyä tienvarsillakin. ja vasanleikosta saa pohjaa pesinnän onnistumisesta

[toppaaja]

Aika mukavalta näyttää edelleen poikueiden puolesta. Työhommissa tänään laukaassa ni akkateeri + 8 riskin miehen nyrkin kokosta poikasta oli tiellä. Lensivät pieniä pyrähyksiä. Tuntuu että havaintoja hyvin kaikilla näissä nurkissa, kaikki puhuu että kpl määrää löytyy poikueista. Muutamia yksinäisiäkin naaraita ollu, mutta eihän ne kaikki poikasia aina teekkään. Eilen oli kaverilla ollu 300 m välillä koppelot poikasineen. Toiset oli liki pyyn kokosia ja toiset rastasta pienempiä.....
Oma kanta tuohon metästämisen vaikutuksesta lintukantaan on se, että mitkä pystärin haukkuun/seisojan seisontaan/yksinään tai ketjussa samoillessa muksautetaan ei vaikuta paljon mitään. Itsensä "tapattavat" linnut on pääasiassa poikasia. Ahneet kiväärimiehet ja tiestäjät ry on luvut erikseen.

[NoVoeHelevetti]

[NoVoeHelevetti]

[Supe]

Ruotsikin on samalla tavalla laaja käsite. Kevään kylmät kelit vievät sielläkin sadon kuten viime syksy oli hiljainen rajan pinnassa molemmin puolin. Metsät ovat laajoilta alueilta loistavat sinänsä ja kun teiltä on alueiden ytimeen matkaa niin pyyntipaine on yhtä tyhjän kanssa. Saman näkee kun tutkii syksyn mittaan ruotsin lupien nettikaupasta. Joskus on 1-2 metsästäjää samalla alueella, joskus ei ainuttakaan. Talven sesongista paha sanoa, mutta ainakin ruotsalaiset paikalliset panostavat enemmänkin talvipyyntiin, tosin sama ilmiö ruotsin lapissakin, pikkukylistä on nuoret häipyneet työn perässä muualle eikä 70:t jaksa kauheasti hiihdellä lintujen perässä. Ne elokuun lopun suomalaiset pystykorvaporukat ei vaakaa kaada mihinkään, muutaman päivän pyörivät, kunnes keskittyvät kotimaahan. Alun jälkeen on taas pajalan jne. leirintäalueiden mökeissä tilaa.

Jos taas menee vaikka kiirunan tasalle rajalta katsottuna niin tilanne voi olla aivan erilainen pesinnän onnistumisen jne suhteen kuten arvata saattaa. Ja joskus sanoin että pelkästään Kristian Ek järjestää Doroteassa 100 metsomatkaa pääosin suomalaisille porukoille talvisin eikä sieltä juuri tyhjin käsin tulla. Vilhelmiina-Dorotea seudulla taitaa olla vahvan verotuksen kestävä kanta vuodesta toiseen. Kun katsoo hitta.se satellittikuvaa ja karttaa alueelta niin kyllä sielläkin on hakkuita, ehkä vähän metsäisempää kuin keskilapissa, mutta ojitusta ei mielestäni näy. Jängät on paikoin isoja ja niiden keskellä ja reunoilla olevia kumpuja on hakattu vähän tai ei ollenkaan, mikä on ero suomeen. Teitä ei ole niin tiheästi, joten sulan maan pyynti vaatii paljon kävelyä + laavun mukaan jos aikoo tavoittaa kauempana olevia kohteita.

Laitetaampa lintuhavaintoja sitten heinäkuussa.

[Pohjola]

niinpä niin,, jus se luetun ymmärtäminen.
ei ollu puhe syklin tai muun satunnaisen kadon vaikutuksista, vaan metsästyksen,,,jos se ei heitossani auennut nii voi voi

[heiluri]