Kanalintuhavainnot 2016

[RiUDE]

Meilläpäin taas maiden omistus on pilkkoituneet hyvin pieneksi jo aikoja sitten ja sitä kautta isompia avohakkuita yms radikaaleja elinympäristön muutoksia eli ole ollut.
Myöskään sen laajamittaisempia ojituksia täälläpäin ei liene tehty, ja joka sortin luontotyyppiä löytyy. Lintuja ei kylläkään juuri pariin vuoteen ole ollut.
Tältä pohjalta pidän höpönä sitäkään selitystä, että nykymetsätalous laajoine avohakkuineen ja ojituksineen on syypää heikkoihin kantoihin. Toki ne paikallisesti voivat hallaa tejdä, mutta ilman niitäkin kannat osaavat romahtaa hyvin.
_________________
Savo suureksi.

[kolopesijä]

Tekijöitä on monta ja metsätalous varmasti yksi osallinen jossain määrin. Sitä se ei kuitenkaan selitä miksi joku vuosi lintua on ihan pipona ja muutaman vuoden päästä samat mestat tyhjänä ilman hakkuita yms.
Huippupesintöihin ja sitä kautta huippuvuoteen vaaditaan myös mahdollisimman hyvät kelit koko kevätkesän.

[Supe]

verotus pääosin poikastuottoon, pääosan elämä on jokatapauksessa lyhyt. Iso koppelo pitäs säästää, ne osaa huolehtia poikaset kokemuksesta.

[Pohjola]

marjaa varmaan piisaa syödä asti, mutta se voinee olla totta että heikompina satovuosina linnut joutuvat ettiimään niitä laajemmalta ja siten joutuvat altiimmaksi

[Kelatapa]

[JSP]

[xyxy]

Onneksi päätehakkuu osuu samaan metsään vajaan sadan vuoden välein.

Linnut, niinkuin muutkin eläimet ja ihmisetkin, tarvitsevat lihasten ja luuston kasvuun proteiineja, hiilihydraatteja tarvitaan rasvan lisäämiseen elimistöön ja nahan alle. Näinhän se on ihmiselläkin.

Uskallan tämäikäisenä todeta, että petojen osuus kanalintujen vuotuisemasta poistumasta on todella suuri, ei meidän metsästäjien saalis tunnu kanalintukannoissa juuri mitenkään... vai paahdanko taas... tästä petoasiasta.

[Jartsu]

[osmoa]

Kyllä linnun metsästyksellä on oma merkityksensä lintukantoihin. Vuonna 2015 teeritiheys oli 5 yksilöä per neliökilometri. Kun sen kertoo maapinta-alalla, joka on noin 300 000 km2, niin saadaan teerikannaksi Suomessa 1,5 milj. Teeriä ammutaan vuosittain noin 200 000 eli metsästyksen osuus teerikannasta on yli 10 prosenttia.

Kun lukee oma riista sivuilta Luken analyysiä kesän 2015 kesälaskennan tuloksista, niin siellä Luken tutkija toteaa, että kanalintukantoihin vaikuttaa eniten alkukesän sää kuoriutumisen aikaan ja pienpetokannat. Tähän yhdyn. Samassa yhteydessä todetaan, että lintuannat ovat laskeneet viimeisen 2 - 3 vuoden aikana. Samaan hengenvetoon todetaan, että se on normaalia kannan vaihtelua. Tähän en usko. Lisäksi todetaan, että vuoden 2015 kanalintukanta oli 60 prosenttia huoppuvuoden kannasta. Ei kovin huonosti, vaikka viime alkukesä oli huono. Viime kesän huonoa pesintää korjasi toinen pesintä, mistä Luke myös kertoo. Tullut paljon havaintoja tästä. Itsekin näin teeriemon vastakuoriutuneiden poikasten kanssa elokuun alussa Kangasniemellä Etelä-Savossa.

Miksi jollakin alueella on enemmän lintuja kuin toisella samassa maakunnassa. Vaalassa missä itse käyn metsässä, niin viime kesänä teeritiheys oli 5 yksilöä per km2, kun keskimäärin se oli koko Suomessa vain 5 yksilöä. Vaalassa on paljon ojittamattomia soita ja uskon, että tällä on suuri merkitys teerikantoiihin. Ruotsissa on paljon kanalintuja ja siellä on vähän ojitettu soita. En muista lukuja tästä. Eli ennallstamaan soita.

Vielä tuosta uroshirvien liiallisesta ampumisesta. Kun katsoo Luken Vaalasta laskemia vasatuottoja, niin suurin vasatuotto on juuri siellä, missä on eniten naaraita ja naaras/urossuhde lähellä kahta. Eli naaraita ei kannata ampua. Sama pätee myös varmaan kanalinnuilla.

Nyt tänä keväänä säät ovat mielestäni Kangasniemellä olleet hyvät (keskimääräiset) ja teeriä oli paljon soitimella, niin uskon, että ainakin teeriä on syksyllä myös metsästettäväksi. Itse olen metsästänyt yli 30 vuotta ja viiteen vuoteen en ole kanalintua ampunut. Mukavempi katsella ja kävellä metsässä kuin ampua.
_________________
Arvo Leinonen

[Hitleri]

Mitenkäs vastaavasti oikein harvennettu puusto vaikuttaa mustikanvarvustoon kenttäkerroksessa? Oletteko havainneet....
Päätehakkuun varvuston tuhoamisesta; siihen vaikuttaa aika paljon maanmuokkaustapa. Kääntömätästyksessä mustikanvarvusto säilyy paremmin ja nykyiseltään tuo muokkaustapa on enenevissä määrin käytössä.
_________________
Vaan varmoilta paikoilta ohi!

[fiulir]

[fiulir]

[Jartsu]

[xyxy]

Älkää nyt hyvä jahtaajat unohtako sitä tosiseikkaa, että maan laatu vaikuttaa oleellisesti siihen, mikä on kenttäkerroksen varpukasvillisuuden laatu

Mustikka ei yksinkertaisesti kasva kaikilla metsäpohjilla. On olemassa mustikkatyypin ja puolukkatyypin pohjia ja se viime kädessä määrää sen mikä on kanttakerroksen varpulaji.

Mänty - puolukka, kuusi - mustikka, lisäksi on monia muita pohjia (lehdot) jne joissa on erilainen kenttäkerros.

Toki aukot usein heinittyvät, ja siksi ne pitäisi nopeasti uudistaa. Äestys tekee kymmenen kertaa liikaa avomaata tarpeeseen verrattuna, mätästys ei juuri liikaa tee. Kuokka ja mies eivät juuri liikaa maata paljasta, mutta mistä tekijät. Mänty - pintakylvö, kuusi - istutus ja hyvä tulee.

JY on tutkimuksissaan todennut, että ojitus ei sinällään huononna riistaeläinten menestymistä jne.

[jompeK]

Sarmin kupeessa koppelolla viime viikonloppuna ainakin kaksi poikasta mukana. Eipä viitsinyt enempää häiritä. Aika näyttää millainen lintuvuosi tulee.