Joko on jalakanarut viritetty?

[-jyke-]

Tuulen suunta kannattaa myös ottaa huomioon, eli tuleen aalta naru pyyntiin. Vähentää tuota "hajuhaittaa".
Monelle varmaan tuttujuttu...

[tuhola]

[-jyke-]

Toki kääntymisiä sattuu... Aina niitä ei pysty oikein ees järjellä selittään
Piti keräillä pyydykset pois kun rupes puskeen tuota lunta niin perhanasti. Toivotaan ettei menis kovin lauhaksi.
Haaskalle ilmautunut uusia jälkiä taas. Jos sitä sunnuntaina sais pyydöt jäljille...

[Mc-manteli]

Pitkästä aikaa olis taas lunta riittävästi ja aikaa narutteluun niin eiköhän lupaa huomiselle vesisadetta..
Muutamaan vuoteen en oo naruja viritellyt, vaan ny on pitäny opiskella uusiksi.. Ja opiskelua se on ollutkin, viimeksi kääntyi 50cm ennen narua.
toki väitän että tähän oli syynä huono omien jälkien peittely ku pukkasi kiirettä olemaan asennusvaiheessa..

Mutta fasaanitarha vetää paremmin kettuja ku yksikään haaska!

[bampintappaja]

Kaikella kunnoituksella...jos naruilu olisi noin vaikeaa,minä en olisi saanut yhtään kettua.Me kun ollaan väärtin kanssa pyynnissä kelkkahaalareissa(kakstahtihaju) usein toinen ottaa minttukaakaota ja toinen haisee vanhalle,poltetaan sikaaria jne.Tänä talvena kuusi nurin ja joka kerta ollut nuuska huulessa kun olen asentanut....kaverin kans epäillään näköperuutuksia teillekki,koska lumi ollut aika haastava.Pitäs opetella se sadetus,muttei sisu anna periksi ,ku se on kuulemma hhhhjen hommaa...minä kyllä opettelen sen,kaveri ei.Miten te muuten olette saaneet aselupia nykyään,kun siellä palikkatestissä on eka kysymys,että onko sulla yhtään kaveria??sehän kaatuu siihen koko homma.

[pekkis]

[tuhola]

Kyllä sitä on h*moiltu sadettamalla jo pikkupoijasta saakka näillä naruilla. Hyvä konsti. Mut edelleen olen sitä mieltä että etenkin näissä tiheissä metsissä näköperuutus on harvinaisempi kuin hajuperuutus. Ketut ei ole kaikki samanlaisia ja osa menee helpommin ja jotku tuntuu olevan ylitarkkoja. Minun käsitys että nimenomaan siinä suoraan jäljen alla oleva haju on pahin kääntymisen aiheuttaja. Kokeille seuraavalla kerralla karistaa sikarista siihen jälkeen. Jos ei käännä niin kettu ei sitten vaan pelkää sikarin tuhkaa. Kokeile häpelöidä laukasuviikseä tai läppää paljain käsin niin jo on kumma jos ei pyörrä. Tuo edellisen kommenttini esimerkki todisti silloinkin että nähdä ei voinut ku lumi oli satanut päälle. Ei niitä rautojakaan turhaan pihkattu ennen. Jos se olis ollu vaan heittä raudat jäljen alle niin ketut olis tapettu sukupuuttoon hyvän nahan hinnan aikaan. Vaan harva osas ja viitsi opetella ketunpyynnin salat.

[tuhola]

Itekkin sain jonku kymmenen kettua ilman taikaliemiä. Mut mua vidutti ylikaiken ku joskus joku tarkka kettu käänsi. Ku mun mielestä se ei saisi kääntää koskaan. Jos kettu tulee jälkeensä niin ei siinä voi antaa mahista että se haistaa tai naru ei laukea. Kaiken on oltava 100% varmaa. Tai ainakin semmonen tunne pitää tulla. Taikalientä käytettäessä ei ole tapahtunut ainuttakaan kääntöä. Isäni joka on pyytänyt kettua 60 luvulta saakka raudoilla tuskasteli muutaman käännön kanssa ja ihmetteli miksi kääntyy ja alkoi sitten jollakin rialla vanhaan malliin pihkaileen näitä mustia naruja. Nykyään käyttää myös taikalientä.

[Juego]

Itse olen huomannut omissa pyytötouhuissani, että puhtaus on tarpeen, mutta vielä tärkeämpää on se kuinka jäljen viimeistelet kun siltä poistut!
Jo joitakin kertoja tämänkin naputellut, kettu meni naruun 15min virittämisen jälkeen, takuulla oli käynnistäni jotain hajuja jäänyt, mutta se viimeistely oli tehty viimisen päälle. Se on mielestäni kaiken A ja O.

[tuhola]

No miksi kettu menee pelkäämättä hirven jälkien yli? Onhan se yksi narulla saamisen kulmakivi tuo jälkien peittely. Ei anna siinäkään anteeksi yhtään.

[-jyke-]

Tiedän pyytäjiä, jotka ei käytä ketunhäntä/pölyhuiskaa ollenkaan. Sanovat että haju on se tärkein. Toiset sanoo toisinpäin, molemmat saavat kettuja..
Tulee väkisin siihen johtopäätökseen, että ketut on yksilöitä. Toiset on arempia kun toiset.
Paras kun panostaa molempiin...Parhaan mukaan.

[-jyke-]

[tuhola]

[pekkis]

Yksilöitä ovat.. Jotkut ei mene millään ladun yli, toiset ei välitä pätkääkään.

Meillä oli vuosia sitten tosi arka kettu. Monta kertaa käänti narulta pois. Kun puista tippui lunta sen jäljelle niin kääntyi ja lähti hypyllä pois. Lopulta sekin naksahti, oli jäljen päälle satanut 5 senttiä lunta niin sitten erehtyi.

[berija]

Testataanpa ens viikolla jos kelejä piisaa. Ilimesty uus juoksija pyyntimaille, oli kelekanjälkeä vetänyt aikä aristellu mönkijänkään jäläkiä yhtään. Nakataanpa käännetyt narut sen jälille jos tuohon jää.
_________________
Kaikkia se leipä elättää..