Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
Lahtinen ***
Liittynyt: 05 Maa 2004 Viestejä: 20470 Paikkakunta: Suur-Satakunta
|
Lähetetty: 04.11.2014 10:45 Viestin aihe: |
|
|
petri r kirjoitti: |
Tuohon videolinkkiin vielä...noita kantoremmien hyödyntämisiä pitäisi vielä harjoitella, en ole huomannut tuollaisia juttuja hyödyntää. |
Itsellä on täysin päinvastaiset manooverit. Kun tulen passiin, niin irroitan aina hihnan aseesta. Pyrin muutenkin minimoimaan kaikki ylimääräiset tilpehäärit ampumatilanteessa, hihnat, silmien edessä heiluvat VHF-antennit jne.
Tusee kirjoitti: |
Mutta niinkuin sanoit, se pitää opetella ensin hyvin, esim. aina ratakäynnin yhteydessä vaikkapa 10-20 laukausta polvelta antaa jo jonkinlaisen tuntuman siintä miten se luonnistuu vai luonnistuuko mitenkään |
Tuo polvihomman harjoittelu voisi olla itse asiassa hyvä tapa hävittää kaapin perällä lojuvia patruunasatsien loppueriä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
latvalaturi Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Huh 2004 Viestejä: 454
|
Lähetetty: 04.11.2014 10:49 Viestin aihe: |
|
|
Oma valinta on jättää kanalintujahdista haulikko pois. Pitää pudottaa pyy käsivaralta oksalta 50 metrin matkalta. Käytössä tuossa touhussa .22 WMR.
Ampumista täytyy kesällä reenata erilaisista asennoista ja liikkuvia myös.
Jos osuu pyytä kaulan tyveen taitaa osua hirveä lavan taakse.
Polviasennon lisäksi olen reenannut ampumista reppujakkaralta kyynärpäätuelta. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Anttiman Kanta-asiakas
Liittynyt: 04 Maa 2004 Viestejä: 2647
|
Lähetetty: 04.11.2014 11:12 Viestin aihe: |
|
|
Lahtinen kirjoitti: | petri r kirjoitti: |
Tuohon videolinkkiin vielä...noita kantoremmien hyödyntämisiä pitäisi vielä harjoitella, en ole huomannut tuollaisia juttuja hyödyntää. |
Itsellä on täysin päinvastaiset manooverit. Kun tulen passiin, niin irroitan aina hihnan aseesta. Pyrin muutenkin minimoimaan kaikki ylimääräiset tilpehäärit ampumatilanteessa, hihnat, silmien edessä heiluvat VHF-antennit jne. |
Hihna aiheuttaa aina mahdollisuuden sälhläykseen ja vaaratilanteisiin. Tästä syystä hihnan käyttö ei ole sallittu haulikkoradalla. Minulla on ollut aina treenatessa oma hihna käytössä mutta se ei roiku vapaana vaan kiertää selän takaa oikean olkapään yli ja vasemman kainalon alta. Jos irrotan käteni aseesta jää kivääri roikkumaan turvallisesti piippu maata kohti. Vaikka ammun metsällä vipulukolla en koe hihnasta olevan ampumatilanteessa mitään haittaa. Siitä on sitävastoin paljon iloa siirtymillä ja passissa seisoskellessa. Se mahdollistaa aseen hallinnan yhdellä kädellä ja tarvittaessa saan molemmat kädet vapaiksi. Olen käyttänyt hihnaa reserviläisammunnassa jo pitkään joten se on minulle sitäkin kautta tuttu. Mitä vähempi henkilö on harjaantunut aseenkäyttöön niin sitä yksinkertaisempana setuppi kannattaa pitää. Lahtisella toki kokemusta on, mutta monta kertaa KISS-periaate on kaikille varmin tie hyviin tuloksiin. Minulla on toiminut joka tapauksessa tuo hihnamalli hienosti vaikka Petrin tasoinen en ampujana/aseenkäsittelijänä olekaan.
http://youtu.be/YhojNCdksYw |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Nimrod Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Elo 2005 Viestejä: 14873
|
Lähetetty: 04.11.2014 21:43 Viestin aihe: |
|
|
Vanhakarju se jaksaa mainostaa tuota "ampumataidon" osuutta hirvenmetsästyksen kulmakivenä. Itse sanoisin, että kaikkien virhemahdollisuuksien tiedostaminen, havainnoinnin ja arvioinnin oikeellisuus, sekä kyky toimia oikein tilanteessa ovat paljon tärkeämpiä kuin ampumataito.
Ampumataito klassisessa mielessä antaa mahdollisuuksia riistalaukauksen oikeanlaiseen suorittamiseen, mutta se ei vielä itsessään takaa mitään. Jos osaakin ampua, voi tästä huolimatta arvioida väärin, nähdä väärin, tulkita näkemänsä väärin, puhumattakaan siitä, että ampumataito saattaa pettää. Eli tämän vuoksi korostan ampumataitoa vain yhtenä osana kokonaisuutta, eikä se saa silloinkaan olla yksisilmäisesti hirviradalla hankittua osaamista kiskohirvelle.
Hyvä metsästysampumataito ja kiväärin käyttötaito pitää hankkia sitä silmälläpitäen, että ampumatilanteessa voidaan hyödyntää kaikkia mahdollisia helpottavia tekijöitä. Aina näin ei voi tehdä, mutta kun voi, näin täytyy tehdä. Ei ole mielestäni kovin taitavaa jättää tuki hyödyntämättä sellaisen ollessa saatavilla.
Polviasento, kyykkyasento ja erilaisten improvisoitujen tukien käyttäminen on kivääriammunnan perusta, mutta tämä on jäänyt valitettavan vähäiselle huomiolle monotonisten ratalajien harrastajien keskuudessa. Esimerkiksi toiminnallisessa ammunnassa moni harrastaja osaa oikeasti käyttää kivääriään tarkemmin ja tehokkaammin kuin ratahirvipaukutuksessa, vaikka tämä on joillekin vaikea myöntää. Itse olen hyötynyt erityisesti polvituen ja kyykkyasennon harjoittelusta, sekä Hawkins-asennosta. Myös erilaiset tuet puiden rungoista ja oksista ovat olleet hyödyllisiä ja esimerkiksi "maagisimman" riistalaukaukseni olen suorittanut koivun oksan tuelta juoksevaan kettuun.
---
Mitä tulee Lahtisen liikkuvien ampumiseen, niin sanoisin, että itse en ammu hirviä liikkeeseen jos etäisyys tai nopeus pakottavat ampumaan kohteen menosuunnassa osuma-alueen etureunan etupuolelle. Eli tarvittavan ennakon tulee syötävän suurriistan jahdissa olla sitä luokkaa, että kohtuullinen ennakko riittää. Eli tuollainen 75 metrin parrankärkivauhti on jo sitä luokkaa, että jätän ampumatta.
Tätä perustelen sillä, että metsästystilanteessa tarkka ja riittävän nopea etäisyyden arviointi onnistuu vain tutuissa paikoissa ja kohteen nopeuden arviointikin pitäisi olla hyvin tarkkaa, jotta osuma ei ole epäedullisessa paikassa. Meikäläisessä jahdissa esimerkiksi 100-150 metrin päässä vesijohtolinjan tai sähkölinjan ylittävä hirvi jätetään useimmiten ampumatta, eikä aina ole varmaa, että lähempänäkään oleviin tolvahirviin yritettäisiin.
Itse olen ampunut pääosan hirvistä niiden ollessa paikalla tai hyvin hitaassa liikkeessä. Hyvin hidas liike tarkoittaa usein sitä, että ennakkoa ei tarvita, riittää, että ase liikkuu kohteen mukana. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Jahtireppu Kanta-asiakas
Liittynyt: 06 Huh 2005 Viestejä: 3251
|
Lähetetty: 04.11.2014 22:26 Viestin aihe: |
|
|
Nimrod kirjoitti: | Itse sanoisin, että kaikkien virhemahdollisuuksien tiedostaminen, havainnoinnin ja arvioinnin oikeellisuus, sekä kyky toimia oikein tilanteessa ovat paljon tärkeämpiä kuin ampumataito. |
Mutta kuitenkin se perus-ampumataito, mikä aikaisemmin yhdessä todettiin, pitää olla kunnossa. Suurella osalla hirvenmetsästäjistä ei tuota taitoa ole, joten muutkin asiat ovat silloin aika merkityksettömiä. Silloin kun ollaan 80p/10lks tasossa ja siihen lisätään yllä kirjoittamasi, aletaan olla suht hyvällä pohjalla. Vanhakarju on mielestäni oikeassa, että ensin ampumataito kuntoon ja sitten nuo havainnoinnit ym. kehittyy sitten metsällä vuosien saatossa. Oikeastaan miten reenaat noita kirjoittamiasi asioita? Kyllä ne tulee kokemuksen myötä. Ampumataito ei kehity ampumatta. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
MPOulu Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Lok 2008 Viestejä: 850
|
Lähetetty: 04.11.2014 22:45 Viestin aihe: |
|
|
Nimrod kirjoitti: | Vanhakarju se jaksaa mainostaa tuota "ampumataidon" osuutta hirvenmetsästyksen kulmakivenä. Itse sanoisin, että kaikkien virhemahdollisuuksien tiedostaminen, havainnoinnin ja arvioinnin oikeellisuus, sekä kyky toimia oikein tilanteessa ovat paljon tärkeämpiä kuin ampumataito.
Ampumataito klassisessa mielessä antaa mahdollisuuksia riistalaukauksen oikeanlaiseen suorittamiseen, mutta se ei vielä itsessään takaa mitään. Jos osaakin ampua, voi tästä huolimatta arvioida väärin, nähdä väärin, tulkita näkemänsä väärin, puhumattakaan siitä, että ampumataito saattaa pettää. Eli tämän vuoksi korostan ampumataitoa vain yhtenä osana kokonaisuutta, eikä se saa silloinkaan olla yksisilmäisesti hirviradalla hankittua osaamista kiskohirvelle.
Hyvä metsästysampumataito ja kiväärin käyttötaito pitää hankkia sitä silmälläpitäen, että ampumatilanteessa voidaan hyödyntää kaikkia mahdollisia helpottavia tekijöitä. Aina näin ei voi tehdä, mutta kun voi, näin täytyy tehdä. Ei ole mielestäni kovin taitavaa jättää tuki hyödyntämättä sellaisen ollessa saatavilla.
Polviasento, kyykkyasento ja erilaisten improvisoitujen tukien käyttäminen on kivääriammunnan perusta, mutta tämä on jäänyt valitettavan vähäiselle huomiolle monotonisten ratalajien harrastajien keskuudessa. Esimerkiksi toiminnallisessa ammunnassa moni harrastaja osaa oikeasti käyttää kivääriään tarkemmin ja tehokkaammin kuin ratahirvipaukutuksessa, vaikka tämä on joillekin vaikea myöntää. Itse olen hyötynyt erityisesti polvituen ja kyykkyasennon harjoittelusta, sekä Hawkins-asennosta. Myös erilaiset tuet puiden rungoista ja oksista ovat olleet hyödyllisiä ja esimerkiksi "maagisimman" riistalaukaukseni olen suorittanut koivun oksan tuelta juoksevaan kettuun.
---
Mitä tulee Lahtisen liikkuvien ampumiseen, niin sanoisin, että itse en ammu hirviä liikkeeseen jos etäisyys tai nopeus pakottavat ampumaan kohteen menosuunnassa osuma-alueen etureunan etupuolelle. Eli tarvittavan ennakon tulee syötävän suurriistan jahdissa olla sitä luokkaa, että kohtuullinen ennakko riittää. Eli tuollainen 75 metrin parrankärkivauhti on jo sitä luokkaa, että jätän ampumatta.
Tätä perustelen sillä, että metsästystilanteessa tarkka ja riittävän nopea etäisyyden arviointi onnistuu vain tutuissa paikoissa ja kohteen nopeuden arviointikin pitäisi olla hyvin tarkkaa, jotta osuma ei ole epäedullisessa paikassa. Meikäläisessä jahdissa esimerkiksi 100-150 metrin päässä vesijohtolinjan tai sähkölinjan ylittävä hirvi jätetään useimmiten ampumatta, eikä aina ole varmaa, että lähempänäkään oleviin tolvahirviin yritettäisiin.
Itse olen ampunut pääosan hirvistä niiden ollessa paikalla tai hyvin hitaassa liikkeessä. Hyvin hidas liike tarkoittaa usein sitä, että ennakkoa ei tarvita, riittää, että ase liikkuu kohteen mukana. |
meikäläisen hirvilaukaukset menee nyt täysin uudelleen arvioitaviksi itselleni. Todennäköisesti en enää lähde hirvijahtiin ollenkaan koska en tiedä mitä pitää minun pitää tehdä siinä tilanteessa kun se ammuttava elukka on edessä. Varsinkin jos mukana on aseena M39 jossa on itse ladattu 13g Lapuan Mega niin tilanne on kiusallisen selvittämätön. Paitsi tietenkin jos olen tutussa paikassa passissa missä voin vanhasta muista lasauttaa siihen samaan paikkaan kuin aikaisemminkin. ps tuolla edellä mainitulla kompolla ei ole vielä yhtään kaatoa takana _________________ Soft core hunttaaja |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Nimrod Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Elo 2005 Viestejä: 14873
|
Lähetetty: 04.11.2014 22:48 Viestin aihe: |
|
|
Eikä havainnointi kehity opettelematta.
Ampumataidon kehittymisen arvioinnissa olen ehkä jäävi, sillä olen ampunut aina ja en ehkä osaa hahmottaa sitä ongelmavyyhtä joka asian suhteen saattaa vaivata niitä jotka esimerkiksi saavat ensikokemuksen ampumisesta myöhään tai ehkä vasta armeijassa. Mutta ampumataito ei kuitenkaan ole mitenkään eriskummallinen asia.
Itse opettelin ampumaan jousella jotta voin metsästää jousella ja tuolloin huomasin asian jota moni vastaavaa myöhäistä oppimisprosessia tuntematon ei taas ehkä hahmota: ampumataidottomuus ei herätä luottamusta omiin taitoihin ja into opetella saattaa olla tästä syystä kohtuullisen suurikin. Eli metsästäjä joka meinaa metsästää ja tuntee ampumataitonsa puutteelliseksi hoitaa sen todennäköisesti kuntoon.
Ongelmallisimpana ampumataidottomuuden suhteen pidetty ryhmä metsästäjiä on ehkä se porukka, joka on jahdissa vain nimellisesti. Eli perässävedettävät rivimiehet, joita koko jahti ei kiinnosta kuin lihaosuuden verran. Nämä herrat ovat paikka paikoin aika isokin siivu metsästäjien läpileikkauksesta, mutta eivät taas aiheuta tuhoa suuntaan tai toiseen, sillä heitä ei vain kiinnosta. Ja tiedän liudan ukkoja joille paikat ovat pääsääntöisesti liian huonoja ja tällöin jätetään ampumatta, ajatellen: "kyllä sen joku koiramies ampuu".
Lähtisin itse ongelmien perkaamisessa liikkeelle itse ongelmatilanteista, enkä teoreettisista mahdollisuuksista ongelmille. Kun näitä ongelmatilanteita tarkastellaan, onkin pääsyyt huonolle menestymiselle usein aivan jotain muuta kuin ampumataidon puute. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
artok Kanta-asiakas
Liittynyt: 24 Tou 2009 Viestejä: 322
|
Lähetetty: 04.11.2014 23:06 Viestin aihe: |
|
|
Kerran kahdessa viikossa koko kesän ajan. Liikkuvaan tauluun, siis hirvitauluun. 10-15 paukkua per kerta. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Pohjola Kanta-asiakas
Liittynyt: 13 Kes 2009 Viestejä: 26379
|
Lähetetty: 04.11.2014 23:20 Viestin aihe: |
|
|
tuo 4+6 oikeilla ajoilla / matkoilla on melko haastava suurimmalle osalle jos rajaksi laitetaan 75 pinnaa 80 on haamuraja 85 ja + on jo jonkinmoisen reenin tulos, tietysti 1/100 ampuu luonnostaan sen 85 mutta ei toistuvasti ilman reeniä. ja ihan harvassa jotka paukuttaa 90 vaikka hieman reenaavatki.
tai sitten kannattas mennä vähintään kisoihin piiritasolle |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Anttiman Kanta-asiakas
Liittynyt: 04 Maa 2004 Viestejä: 2647
|
Lähetetty: 04.11.2014 23:29 Viestin aihe: |
|
|
artok kirjoitti: | Kerran kahdessa viikossa koko kesän ajan. Liikkuvaan tauluun, siis hirvitauluun. 10-15 paukkua per kerta. |
Jos tuossa on kaikki harjoittelu niin ei sillä kovasti taitoa kehitetä, ylläpidetään korkeintaan tuntumaa millaista on ampua kiväärillä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Pohjola Kanta-asiakas
Liittynyt: 13 Kes 2009 Viestejä: 26379
|
Lähetetty: 04.11.2014 23:33 Viestin aihe: |
|
|
taitaa kuiteski olla moninkertainen jos verrataan keskiverto metästäjään |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Anttiman Kanta-asiakas
Liittynyt: 04 Maa 2004 Viestejä: 2647
|
Lähetetty: 04.11.2014 23:42 Viestin aihe: |
|
|
Pohjola kirjoitti: | taitaa kuiteski olla moninkertainen jos verrataan keskiverto metästäjään |
Juu, monille taitaa olla se 50 ptr Sako Range laatikkokin liikaa kesän treenipatruunoiksi. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
artok Kanta-asiakas
Liittynyt: 24 Tou 2009 Viestejä: 322
|
Lähetetty: 04.11.2014 23:46 Viestin aihe: |
|
|
Anttiman kirjoitti: | artok kirjoitti: | Kerran kahdessa viikossa koko kesän ajan. Liikkuvaan tauluun, siis hirvitauluun. 10-15 paukkua per kerta. |
Jos tuossa on kaikki harjoittelu niin ei sillä kovasti taitoa kehitetä, ylläpidetään korkeintaan tuntumaa millaista on ampua kiväärillä. |
Jaa, perusteluja kaipaisin. Minä olen kyllä ihan toista mieltä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Anttiman Kanta-asiakas
Liittynyt: 04 Maa 2004 Viestejä: 2647
|
Lähetetty: 04.11.2014 23:58 Viestin aihe: |
|
|
artok kirjoitti: | Anttiman kirjoitti: | artok kirjoitti: | Kerran kahdessa viikossa koko kesän ajan. Liikkuvaan tauluun, siis hirvitauluun. 10-15 paukkua per kerta. |
Jos tuossa on kaikki harjoittelu niin ei sillä kovasti taitoa kehitetä, ylläpidetään korkeintaan tuntumaa millaista on ampua kiväärillä. |
Jaa, perusteluja kaipaisin. Minä olen kyllä ihan toista mieltä. |
Siis treenaat kahdesti kk ja yhteensä 20-30 lks ja luulet että sillä kehittyy????
Minä olen ampunut yleensä liikkuvia sellaiset 30-40 lks per ilta. Siihen päälle ehkä 10 lks paikallaan olevaan. Yleensä kun menen radalle ammun yhteensä 100-300 lks useilla eri aseilla.
Yhdellä MPKry:n kurssilla tässä syksyllä ammuin sellaiset 700-800 lks kiväärillä kahdessa päivässä. Laukausmäärät sinänsä eivät kerro mitään kehityksestä tai harjoittelun hyödyllisyydestä, mutta jos haluaa kehittyä oli asia mikä hyvänsä niin sitä pitää tehdä mieluummin paljon ja usein kuin vähän ja harvoin. Aina ei tarvitse mennä radalle kovia ampumaan vaan perusjuttuja kuten laukaisua voi harjoitella kotona tyhjällä aseella. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
TKH Kanta-asiakas
Liittynyt: 16 Hei 2008 Viestejä: 725
|
Lähetetty: 05.11.2014 00:20 Viestin aihe: |
|
|
Anttiman kirjoitti: | artok kirjoitti: | Anttiman kirjoitti: | artok kirjoitti: | Kerran kahdessa viikossa koko kesän ajan. Liikkuvaan tauluun, siis hirvitauluun. 10-15 paukkua per kerta. |
Jos tuossa on kaikki harjoittelu niin ei sillä kovasti taitoa kehitetä, ylläpidetään korkeintaan tuntumaa millaista on ampua kiväärillä. |
Jaa, perusteluja kaipaisin. Minä olen kyllä ihan toista mieltä. |
Siis treenaat kahdesti kk ja yhteensä 20-30 lks ja luulet että sillä kehittyy????
Minä olen ampunut yleensä liikkuvia sellaiset 30-40 lks per ilta. Siihen päälle ehkä 10 lks paikallaan olevaan. Yleensä kun menen radalle ammun yhteensä 100-300 lks useilla eri aseilla.
Yhdellä MPKry:n kurssilla tässä syksyllä ammuin sellaiset 700-800 lks kiväärillä kahdessa päivässä. Laukausmäärät sinänsä eivät kerro mitään kehityksestä tai harjoittelun hyödyllisyydestä, mutta jos haluaa kehittyä oli asia mikä hyvänsä niin sitä pitää tehdä mieluummin paljon ja usein kuin vähän ja harvoin. Aina ei tarvitse mennä radalle kovia ampumaan vaan perusjuttuja kuten laukaisua voi harjoitella kotona tyhjällä aseella. |
Nyt taas luullaan että kaikilla on samanlaiset harjoittelumahdollisuudet kuin itsellä. Meillä ammutaan 4+6 sarja kerran viikossa ja tuo on ainut mahdollisuus ampua liikkuvaan hirvitauluun. Tai periaatteessa onnistuu parin kaverin kanssakin mutta aiheuttaa jo hankaluuksia.
Toki paikallaan olevaa taulua voisi läpsytellä mutta ei vain yksinkertaisesti kiinnosta.
Lisäksi minua ei suuremmin ole ikinä kiinnostaneet aseet,aseiden puunailu tai yleensäkään ampuminen radalla. Ne ovat pakollista sontaa että pääsee metsälle.
Edelliskesänä taisin ampua lähemmäs 1000 kiväärinpaukkua,nyt täksi kaudeksi tuli pakolliseksi kaksi 4+6 ammuntaa jos aikoo hirvi,peura tai kaurisjahtiin kiväärillä. Kävin vittyillakseni vain tuon 2 kertaa ja sain vihat päälleni kun kehtasin mussuttaa ainaisista holhoamisista ja ammuin vielä paremmat pisteet kuin suurin osa aina radalla päivystävistä muuta elämää omistamattomista besserwissereistä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|