Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
Ollari Kanta-asiakas
Liittynyt: 30 Hei 2006 Viestejä: 12356
|
Lähetetty: 03.10.2014 03:56 Viestin aihe: |
|
|
Pohjola kirjoitti: | Mielestääni täysin omalaatusta touhua, toisella suupielellä kielletään ja toisella pelleillään piikkii kisalla . Käsittämätöntä, yleensäki tuo pullistelu sarvien kanssa. Laittaa ny sitten seinälle tai esiintyy vaikka pappakalenterissa niiden sarvien kanssa mutta lehdissä ny kisailua, voi kele.
Ja mitä pyyntiin tulee, niitä ammutaan mitä eteen tulee sillon menee tasaseen. |
Osin ja paljon samaa mieltä näistä asioista. Vaan en silti käy moittimaan toisten harrastustapaa, jos tykkäävät myös trofeista (ja syövät kumminkin myös koko elukan). Itse en sarvista ihan hirveän paljon perusta, mutta kaipa se menee elukan ainoa henki vielä tarkemmin talteen niillä, jotka myös trofeet laittaa tarkasti ja niitä vieläpä arvostaa. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
kalmo Kanta-asiakas
Liittynyt: 30 Tam 2006 Viestejä: 1647 Paikkakunta: Tampere
|
Lähetetty: 03.10.2014 06:49 Viestin aihe: |
|
|
Pohjola kirjoitti: | Mielestääni täysin omalaatusta touhua, toisella suupielellä kielletään ja toisella pelleillään piikkii kisalla . Käsittämätöntä, yleensäki tuo pullistelu sarvien kanssa. Laittaa ny sitten seinälle tai esiintyy vaikka pappakalenterissa niiden sarvien kanssa mutta lehdissä ny kisailua, voi kele.
Ja mitä pyyntiin tulee, niitä ammutaan mitä eteen tulee sillon menee tasaseen. |
Valitettavasti lainasin kirjan kaverille niin en pysty nyt sanasta sanaan siteeraamaan, mutta asiaan on toinenkin näkökulma. Kirjassa 'Lappalainen-Ala-Ajos-Nygrén: Trofee arvostelu' asia kiteytetään jotenkin niin että trofee on palkinto hyvin hoidetusta riistanhoitotyöstä. Vahva ja tuottava riistakanta tuottaa tasaiseen tahtiin myös trofee-yksilöitä.
Tuo esittämäsi malli pyyntiin toimii siinä mielessä oikein, että periaatteessa tuolla tavalla säilyvät jonkinlaisella todennäköisyydellä arimmat ja fiksuimmat yksilöt jotka osaavat ottaa hatkat siinä vaiheessa kun tonttupukuiset makkaranpaiston ammattilaiset rupeavat ryhmittymään ympärille. Tietysti asiaa jonkin verran vääristää ainakin se että täälä etelänmailla tonttujen määrä suhteessa pinta-alaan tuppaa olemaan niin suuri ettei mitään pääse läpi.
Josko malli toimii hirvelle jossain määrin, niin peuran kytismetsästyksessä se ei toimi sitäkään vähää. Ampumalla valikoimatta aina ensimmäinen tulija päästään pikkuhiljaa siihen että vain myöhimpään ja pimeimmässä liikkuvat säilyvät hengissä. Silloin esim hyväperimäisen pukin täytyy olla isoksi kasvaakseen hyvän perimän lisäksi myös vainoharhaisen arka. Tiukemmat vaatimukset tiputtaa hyväperimäisten pukkien määrää populaatiossa = heikentää kantaa.
Tiedän jo aiemmista keskusteluista että Mr Pohjola pelaa seuraavaksi natsikortin ja vertaa trofeemetsästystä arjalaiseen rodunjalostukseen. Kiistän kaiken siihen liittyvän enkä lähde vänkäämään asiasta sen enempää, mutta näkemyksemme eroavat siinä kohtaa 100%:sti. Omasta mielestäni metsästäjän tulee simuloida luonnonvalintaa ja saalistaa perimän kannalta edullisesti, eli valikoiden oikeita yksilöitä poistettavaksi. Ei niiden seinäluiden vaan riistakannan hyvinvoinnin ja metsästyksen jatkuvuuden takia. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Ollari Kanta-asiakas
Liittynyt: 30 Hei 2006 Viestejä: 12356
|
Lähetetty: 03.10.2014 07:08 Viestin aihe: |
|
|
Kyllä hirvenpyynnissä varmasti riittävän lähelle tasaista poistumaa, jos ei jopa kaikkein lähimmäs, pääsee ampumalla sen mitä eteen tulee.
Peuran kyttäyspyynnissä tilanne saattaa olla hieman eri, etenkin jos riistakameroilla seurataan tilannetta laajasti ja herkeämättä, niin että on jokin kuva siitä millaisia elukoita alueella on.
Hirven kanssa kokonaistilanteen hahmottaminen on enemmän ja vähemmän arvailua. Toki nuolukivet ja riistakamerat sekä ennen pyyntiä tapahtuva koiran treeni jotain mielikuvia voi vahvistaa tai olla vahvistamatta, oli ne sitten oikeita tai vääriä. Vaan kun on kokeneittenkin pyytäjien käsitys tilanteesta kovin poikkeava, niin kuka päätää kuka on oikeassa? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Nimrod Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Elo 2005 Viestejä: 15020
|
Lähetetty: 03.10.2014 08:05 Viestin aihe: |
|
|
Kyllähän se ainakin meidän porukassa menee niin, että laitaluvulla ammutaa seuraavasti:
- jos koira haukkuu aikuista hirveä (ei mullikka eli toisen vuoden vasa) ja hirvi on joko uros tai naaras jolla ei ole vasaa, ammutaan hirvi
Tällä tavalla saadaan mitä saadaan ja metsä antaa mitä antaa. Toisaalta nyt on hirvimääriin nähden ainakin meillä niin vähän lupia, että ei ole mitään merkitystä mitä tuolta ottaa. Ei meinaa vaikuta niin suuresti... |
|
Takaisin alkuun |
|
|
dxman ***
Liittynyt: 06 Maa 2004 Viestejä: 7516
|
Lähetetty: 03.10.2014 08:30 Viestin aihe: |
|
|
Tuossa erään 50 000 hehtaarin anti. Miten tämä liittyy suurisarvisiin, niin ei mitenkään ellei oteta lukuun sitä ettei sarvirajoituskaan keikauta suhteita oletettavasti pidemmässä juoksussa. Huom. viimeiset kaksi vuotta tiukka rajoitus.
Nimrodin haukussa olevan mullin keissiä en kyllä tajunnut. Eikö siis ammuta? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Nimrod Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Elo 2005 Viestejä: 15020
|
Lähetetty: 03.10.2014 14:50 Viestin aihe: |
|
|
dxman kirjoitti: |
Nimrodin haukussa olevan mullin keissiä en kyllä tajunnut. Eikö siis ammuta? |
Käytännössä ei juuri koskaan ammuta, sillä meillä metsästys hoidetaan lihanjakoryhmittäin (esim. tänä vuonna yksi aikuinen hirvi neljälle miehelle) ja kukaan ei varsinaisesti halua ampua aivan pikkuruista hirveä aikuisena. Eli ammumme raavaita otuksia aikuisina, noin pääasiassa. Eri juttu sitten sellaisissa porukoissa, joissa lihanjako on erityyppinen. Meillä ei siis punnita lihaosuuksia vaan jaetaan luvat miehille siten, että luvat ovat aina suhteessa jakajiin ja ensisijaisesti hirvien pyynnistä vastaavat lihanjakoporukat itse. Eli esimerkiksi eilen kaatui sonni, jossa olen neljäntenä jakajana. Sitten meillä on yksi kuuteen mieheen jaettava vasa vielä hortoilemassa jossain päin metsissä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
dxman ***
Liittynyt: 06 Maa 2004 Viestejä: 7516
|
Lähetetty: 03.10.2014 16:45 Viestin aihe: |
|
|
ok. Tämä ketjuhan ei ollut kovin vilkas,niin jatketaan ot:nä. Asia ymmärretty. Itselle oli hieman vaikea hahmottaa kun me ammutaan vasoina vähintään puolet muutoinkin ja mullin liha ei ole juurikaan huonompaa.
Omat lihanjakosysteemit on sellaisia, että varsinkin jos viimeinen hirvi odotuttaa itseään tai pankki aukeaa myöhään, niin mielummin jättäisi pystyyn. Takin taskuun mahtuvista lihoista ei ole iloa kenellekään, mutta eihän se käy. Josta päästään taas siihen, että oikein vanhat sonnit on lihoiltaan melkoista shittiä.
Tuosta edellisestä taulukosta voisi päätellä, että vuonna 1993 on tapahtunut henkilövaihdoksia tai jotain.. ei muista |
|
Takaisin alkuun |
|
|
tee666 Kanta-asiakas
Liittynyt: 16 Hei 2012 Viestejä: 329
|
Lähetetty: 03.10.2014 17:26 Viestin aihe: |
|
|
Mulle se liha ei ole koskaan ollut se tärkein tavoite. Sen takia pyrkisin, jos pystyisin, suuntaamaan verotuksen vasoihin ja mulleihin. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Twist Kanta-asiakas
Liittynyt: 03 Tam 2005 Viestejä: 1419 Paikkakunta: Suomineidon navan alla
|
Lähetetty: 03.10.2014 22:31 Viestin aihe: |
|
|
Aivan turhaa touhua koko kymppikerhot omasta mielestäni, kysymys ei ole ettei trofeita arvostettaisi vaan pikemminkin päinvastoin. Täälläpäin harva noita on ilmoitellut ja hyvä niin. _________________ TRTT,!&%¤#"! |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Pohjola Kanta-asiakas
Liittynyt: 13 Kes 2009 Viestejä: 26578
|
Lähetetty: 04.10.2014 03:48 Viestin aihe: |
|
|
oho, mitäs jos kalmo esittäs yhen meikäläisen arjalais rodun jalostus jutun?
kaiketi takan oli jokin heiton tynkä, mutta nyt ei jaksa aatella mitään muuta kuin mitä lukee. syy väsymykseen on hyvin aiheeseen liittyvä.
meillä pyynti on jokseenki Nimrodin kaavan mukainen, paitti hirvi 6:lle
nii, en juurikaan "tuominnu" sarvien asettamista seinälle se on kuiteski melko sisäpiiri touhu. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Jahtireppu Kanta-asiakas
Liittynyt: 06 Huh 2005 Viestejä: 3293
|
Lähetetty: 04.10.2014 11:45 Viestin aihe: |
|
|
Paavo kirjoitti: |
Etelän huonoihin sarviin on varmasti syynä tuo sonnikannan nuoruus. |
Näin se vain on. Kyllä etelässäkin suurisarvisia olisi enempi, jos hirvien kokonaiskanta olisi suurempi ja sonneilla siten mahdollisuus elää vanhemmiksi. 80-luvun lopulla ja 90-luvun alkupuolella oli hyvin hirviä ja silloin 10+ piikkisiä ammuttiin suht paljonkin. Tämänkin matalan majan seinillä on viidet 10-kerholaiset (omia,isäukon ja setämiehen) noilta ajoilta. Lisäksi vielä muiden kaatamat 10-piikit. Noihin aikoihin suurinpiirtein joka vuosi ammuttiin 10-piikki tai isompi meidän seuran reilu 1000ha lätkältä Päijät-Hämeessä. Juurikkaan viljely oli silloin voimissaan ja kyllä hirviä silloin kasautuikin peltojen laitamille. Yhdenkin jahdin muistan, kun 100ha mettäläntistä hirviä tuli ulos solkenaan. Silloin taisi 6-12 piik. olla rauhoitettu. Jahtipäällikkö luki kiikarilla piikkejä (suuri peltoaukea) ja huuteli puhelimeen: ei ammuta, on vain 12-piikkiä. 13 hirveä tuli läntistä ulos ja 16-piikkinen valikoitui silloin saaliiksi. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Nimrod Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Elo 2005 Viestejä: 15020
|
Lähetetty: 04.10.2014 16:16 Viestin aihe: |
|
|
Olen huomannut vuosien varrella (varsinkin riistakameroiden yleistymisen myötä), että saadut hirvet vs. metsissä olevat hirvet eivät aina anna kovin selkeää kuvaa hirvikannan rakenteesta.
Esimerkiksi tämä pienten sonnien ja suurten sonnien suhde saaliista tahtoo olla nuoriin hirviin painottunut muistakin syistä kuin vain siitä, että mitä metsässä on. Itselläni tulisi mieleen se, että määrättyyn ikään ehtineet otukset vain ovat parempia säilyttämään henkikultansa kuin nuoremmat.
Esimerkiksi houkuttelupyynnin tulokset ovat usein sellaisia, että herkimmin ammuttavaksi tulevat juuri nämä nuoret sonnit kun taas vanhemmat ovat hieman vaikeammin tavoitettavissa/höynäytettävissä.
Meillä on useita vuosia ollut niin, että riistakamerakuvissa isoja sonneja näkyy, mutta ne eivät vain tukkeudu ammuttavaksi yhtä herkästi kuin nuoremmat. Eli metsissä kyllä saattaa olla näitä valtasonneja enemmänkin, mutta ne ovat vanhempia juuri tästä syystä: ne osaavat pitää paremmin huolen ainokaisestaan. Naarashirvissäkin on valtavasti eroja sen suhteen, että miten ne osaavat pitää itsensä ja vasansa hengissä varsinkin koirapyynnissä. Ja esimerkiksi pellolta kytättäessä osa naaraista kyllä osaa pitää vasan suojan puolella. Nuoremmat naaraat taas ovat leväperäisempiä, mutta kun niiltä vasa ammutaan ja ne huomaavat mikä on pelin henki, niidenkin käytös muuttuu. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
NoVoeHelevetti Kanta-asiakas
Liittynyt: 17 Tam 2005 Viestejä: 6357 Paikkakunta: Akaan seurakuntanuoret
|
Lähetetty: 04.10.2014 16:25 Viestin aihe: |
|
|
Meilläkin sama suuntaus kun Nimrodilla. Isoja sonneja on kohtuu hyvinkin, mutta ne ei tuon apinalauman kanssa henkeään menetä, kuin vahingossa. Parhaaseen kiima-aikaan tuntuu haukkuun tarttuvan usein +10 tappineb, kun taas jahtiaikaan (ensi viikonloppu) niistä tuskin saa edes näköhavaintoa...
Ja sitten manataan kun ei ole isoja sonneja (eikä metsoja ja teeriä)ja niitä pitää säästää. Kävisivät ukot metsässä muulloinkin kun horvipassissa.. kyllähän se kuitenkin joskus olisi kiva sarviakin jahdata. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
salvelinus Kanta-asiakas
Liittynyt: 02 Maa 2010 Viestejä: 235 Paikkakunta: toholampi
|
Lähetetty: 04.10.2014 21:25 Viestin aihe: |
|
|
Usein noista sarvista ei välitä sellaiset joilla niitä ei ole ,ihan kiusalla laitan omat tököt. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Twist Kanta-asiakas
Liittynyt: 03 Tam 2005 Viestejä: 1419 Paikkakunta: Suomineidon navan alla
|
Lähetetty: 04.10.2014 21:53 Viestin aihe: |
|
|
Aika soukkaa tainnu olla viime vuosikymmeninä Toholampilla isosarvisten kans. Ihan noin kuvankin perusteella... _________________ TRTT,!&%¤#"! |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|