Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
Lyrurus Kanta-asiakas
Liittynyt: 27 Jou 2004 Viestejä: 1960 Paikkakunta: Muurame
|
Lähetetty: 09.04.2013 13:08 Viestin aihe: |
|
|
No kerropa nyt Ariskulta, miktä faktoja minä taas olen unohtanut? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Aris60 Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Huh 2004 Viestejä: 3295
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Nuuska Kanta-asiakas
Liittynyt: 31 Lok 2008 Viestejä: 1833
|
Lähetetty: 09.04.2013 13:15 Viestin aihe: |
|
|
Lyrurus kirjoitti: | Nuuska kysyy; Miksi hyvä lohikesä vasta nyt? Täältä kaukaa voisi koettaa vastata: Eikös se osu aika hyvin, jos vaellussmolttien määrä on hypähtänyt kertaluokkaa suuremmaksi vuodesta 2008 lähtien? |
No ei osu: jo 2010 ja 2011 olisi pitänyt olla huippuvuodet. Ja vertaapa minkälaisesta määrästä lohenpoikia tuli 1996-97 saaliit, jotka olivat siis suurempia kuin 1998-2011; paljon pienemmästä kuin 2000-luvulla. _________________ Sako, Riihimäki, Suomi
ABU, Svängsta, Sverige |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Nuuska Kanta-asiakas
Liittynyt: 31 Lok 2008 Viestejä: 1833
|
Lähetetty: 09.04.2013 13:21 Viestin aihe: |
|
|
Aris60 kirjoitti: | Koko keskustelun ydin on kuitenkin pikkuisen eri kun lohen suojelu. Otsikoksi pitää muuttaa missä, koska ja kenen toimesta Itämeren lohi kalastetaan. Se on keskustelun juurisyy. |
No ei se ihan näinkään ole: ainostaan Tornion- ja Kalixjoen lohella pyyhkii hyvin, lopppujen 20+ Itämeren lohikannan tila on heikko. Minkä korjaamiseksi on ehdotettu, että merellä tapahtuva sekakalastus muutettaisiin jokisuu- ja jokikalastuksesi, siis kantakohtaiseksi kalastuksksi, mitä on koko lailla helpompaa säädellä kuin sekakalastus. _________________ Sako, Riihimäki, Suomi
ABU, Svängsta, Sverige |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Lyrurus Kanta-asiakas
Liittynyt: 27 Jou 2004 Viestejä: 1960 Paikkakunta: Muurame
|
Lähetetty: 09.04.2013 13:25 Viestin aihe: |
|
|
Okei Nuuska. Sitten hommassa on joku juju, jota minä en ymmärrä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Aris60 Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Huh 2004 Viestejä: 3295
|
Lähetetty: 09.04.2013 13:32 Viestin aihe: |
|
|
Taitaa tuo joki- jakisuukalastus olla tehokkain keino kohdistaa kalastus tehokkaimmin lisääntyvään luonnonlohikantaan?
Kannan koosta riippumatta, olisi se pieni tai iso, kysymys on missä, kuka ja milloin lohta kalastetaan. Jos lohen kalastus keskitetään jokiin on Ruotsi suurin hyötyjä aika nopeasti. Ja perusteluja heidän lohikiintiönsä nostoon saattaa löytyäkkin ihan faktoista.
Ennen suomenpuolen jokien kutualueiden mittavia kunnostustoimenpiteitä ei meillä liene perusteita vaatia kalastuksen keskittämistä johonkin osaan Itämerta. Puolalaiset vaivat ihan samoin vaatia, että lohi on kalastettava pääaltaan alueella ja lisääntymisvaiheessa oleva lohi on rauhoitettava kokonaan. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Nuuska Kanta-asiakas
Liittynyt: 31 Lok 2008 Viestejä: 1833
|
Lähetetty: 09.04.2013 14:12 Viestin aihe: |
|
|
Aris60 kirjoitti: | Taitaa tuo joki- jakisuukalastus olla tehokkain keino kohdistaa kalastus tehokkaimmin lisääntyvään luonnonlohikantaan?
Kannan koosta riippumatta, olisi se pieni tai iso, kysymys on missä, kuka ja milloin lohta kalastetaan. Jos lohen kalastus keskitetään jokiin on Ruotsi suurin hyötyjä aika nopeasti. Ja perusteluja heidän lohikiintiönsä nostoon saattaa löytyäkkin ihan faktoista.
Ennen suomenpuolen jokien kutualueiden mittavia kunnostustoimenpiteitä ei meillä liene perusteita vaatia kalastuksen keskittämistä johonkin osaan Itämerta. Puolalaiset vaivat ihan samoin vaatia, että lohi on kalastettava pääaltaan alueella ja lisääntymisvaiheessa oleva lohi on rauhoitettava kokonaan. |
Tuossa kirjoituksessasi ei ole päätä eikä häntää. Jos avomerellä tapahtuva sekakalastus korvataan jokisuu- ja jokikalastuksella, niin jälkimmäistä tapahtuisi ainoastaan niissä joissa, joiden kannat ovat vahvoja; muiden kalastus olisi voimakkaasti rajoitettua tai kokonaan kiellettyä. Onko tämä yksinkertainen periaate jotenkin hankalaa ymmärtää?
Suurimmat ja ainoat hyötyjät em. muutoksesta Itämeren rantavaltiosta olisivat Suomi ja Ruotsi, koska ainoat kalastusta kestävät luonnonlohikannat ovat meillä. Samoin ylivoimaisesti suurin osa istukkaista tulee Ruotsista ja Suomesta, mikä tarkoittaisi kasvavia saaliita mm. Luulaja- ja Kemijoen suilla. Kaikki muut maat jäisivät nuolemaan näppejään. Not bad. _________________ Sako, Riihimäki, Suomi
ABU, Svängsta, Sverige |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Jbear Kanta-asiakas
Liittynyt: 06 Maa 2004 Viestejä: 5531
|
Lähetetty: 09.04.2013 14:53 Viestin aihe: |
|
|
Tähänhän voisi verrata sitten samoiten hanhenmetsästykseen. Saisi metsästää ainoastaan siellä missä hanhet lisääntyy. Eli peltohanhestus olisi kiellettävä. _________________ The worst Part of Cencorship is *** !
Ei kaikkien arvitse olla idiootteja. Riittää ku enemmistö o -> demokrtia |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Aris60 Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Huh 2004 Viestejä: 3295
|
Lähetetty: 09.04.2013 15:24 Viestin aihe: |
|
|
Nuuska miksi ei rauhoiteta kaikkea lohen kalastusta viideksi vuodeksi? Silloinhan kalastusmahdollisuudet paranisivat koko Itämeren alueella?
On oikeastaan kumma kun kukaan ei halua nähdä asiaa kokonaisuutena. Vaelluspoikasten määrä on yksi tekijä. Vaelluspoikasten määrän kehitys on jo pitkään ollut hyvä. Kutevaa kalaa pääsee yhä enemmän jokiin rauhoitusten takia. Ongelma on smolttien menehtyminen merivaelluksen aikana. Ei ongelmaa kokonaisuudessa tulla ratkaisemaan Tornionjoella. Ongelma on Itämeren kalakannan muutoksissa. Ja ongelman ratkaisun lääke on jossakin ihan muulla kun esim. Tornionjoella.
Ja tuossa Lyrurus ihmetteli tuota miksi smolttien määrä ei korreloi palaavien lohien määrään. Olisiko selitys kuitenkin tässä.
http://www.rktl.fi/tiedotteet/m_oireyhtyman_mysteeri.html
Ei ratkaisu lohiongelmaan ole paikallinen. Pitäisikö silakan ja kilohailin kalastuskiintiöiden suhdetta muuttaa? Jo entuudesta tiedettiin 1-vuotiaan silakan runsaan esiintymisen parantavan smolttien selviytymistä. Emokalojen tiamiinin pitoisuus vaikuttaa suuresti poikasten elinkelpoisuuteen. Niiden ravinnossa pitäisi olla 6-7 vuotiasta silakkaa tai noin 10 vuotta vanhaa kilohailia. Lohen poikastuotannon onnistuminen voi olla kiinni paljon enemmän silakasta kun nyt ymmärretään. Seuraavaksi joku voi vaatia luonnonlohen palauttamiseksi silakan pyyntikieltoa. Osa hylkeistä näyttää myös kalastavan smoltteja aika aktiivisesti Perämerellä juuri kun ne ovat lähdössä vaellukselle. Viime vuosina (en uskalla sanoa tarkkaa vuotta 2000 luvulla kuitenkin) arvion mukaan yli 20% lähti joesta samana päivänä toukokuun puolessa välissä. Eli toukokuu on ihan yhtä kriittistä aikaa kun nousuaikakin. Kalan koko on vain erilainen. Lohenkalastuksen rajoitusten kiristäminen lisää painetta kalastaa silakkaa isoilla yksiköillä. Kalastus on kokonaisuus.
http://www.sakl.fi/index.php/fi/tiedotteet/1097-silakan-ja-kilohailin-troolikalastuksen-keskeyttaeminen-suomenlahdella-sekae-pohjoisella-itaemerellae-1402
RKTL:n sivulta kopioitu
Kalastus ja saaliit: Itämeren kilohailisaaliit alkoivat kasvaa 1900-luvun jälkipuoliskolla troolipyynnin kehittymisen seurauksena. 1970-luvun alkupuolella kilohailia kalastettiin Itämerestä jo yli 200 000 tonnia vuodessa. Saaliit pienenivät 1980-luvulla turskakannan kasvun myötä. Vuoden 1990 jälkeen Itämeren kilohailisaalis on viisinkertaistunut ja oli ennätykselliset yli 500 000 tonnia vuonna 1997. Suomen kilohailisaalis vuonna 2003 oli noin 9 000 tonnia eli 3 prosenttia Itämeren kokonaissaaliista. Maailman kilohailisaaliista suurin osa kalastetaan Itämerestä. Teollisuuden maustekalat ja täyssäilykkeet on viime aikoihin asti tehty lähes yksinomaan kilohailista.
Ja mitä tulee noiden luonnonkantojen sekottumiseen niin taitaapa olla tutkimusten mukaan tuo lohien vaellus aina pikkuisen Hailuodon luoteispuolelle saakka hyvin kasassa. Vasta siinä lohet alkavat erkaantua omille kutualueillensa. Istutetut ja myös osa luonnon kaloista voivat pyöriä pitkäänkin ja palata aika matkan etelään.
Ja nuo Tornionjoen kalasaaliit ovat pikkuisen tarunhohtoisia. 1500-1600 luvun verotilastojen mukaan kalansaalis vaihteli 100000-350000 kilon välillä joesta pyydettynä. Taisi 2012 saalis olla 120000kg. Noin pyöreästi joka neljäs jokeen noussut kala kalastettiin.
Ja Nuuska hyvä Suomi pyytää avomereltä lohta todella mitättömän määrän. Sen määrä ei näy edes pylväikössä. Suomen pyynti on paikallista rannikkopyyntiä. Esim. Merenkurkun alueella pyynti on noin karkeasti 40 tonnia. 1/3-2/3 Tornionjoen saaliista. Istutettua kalaa tästä lienee edelleen runsas neljännes. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Lyrurus Kanta-asiakas
Liittynyt: 27 Jou 2004 Viestejä: 1960 Paikkakunta: Muurame
|
Lähetetty: 09.04.2013 15:40 Viestin aihe: |
|
|
Onko Tornion- ja Kalixjoen tilanne parempi sen takia, että niiden lohien syönnösalueet ovat merkittävästi pohjoisempana, missä niihin kohdistuu vähäisempi merikalastuspaine? Kenties kaikki kalat ei edes pyörähdä Ahvenanmerta kauempana. - Vai onko olemassa joku muu syy? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Lyrurus Kanta-asiakas
Liittynyt: 27 Jou 2004 Viestejä: 1960 Paikkakunta: Muurame
|
Lähetetty: 09.04.2013 15:49 Viestin aihe: |
|
|
Ja Aris: Minun käsittääkseni M-74 tappaa vain ruskuaispussipoikasia, ei smoltteja. Sitaatti: "...Mädissä on tällöin liian vähän tiamiinia, jotta se riittäisi ruskuaispussivaiheen loppuun ..." ym. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Aris60 Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Huh 2004 Viestejä: 3295
|
Lähetetty: 09.04.2013 15:54 Viestin aihe: |
|
|
Lyrurus
Suomen avomerikalastuksen kiintiö on 7000 kalaa. Sitä ollaan ehkä pienentämässä 3000 kalaan.
Ruotsi on pyytänyt avomerellä vuosittain noin 26 000 lohta. Suurin osa saaliista on saatu tähänkin asti rannikon läheisyydessä. Nyt he kieltävät täman tästä vuodesta alkaen. He haluavat lisätä saalismääriä Norrlannin rannikon edustalla eli jokien edustalla tapahtuva rannikkokalastus jopa lisääntyy.
Kyllä nuo pohjoisen jokien lohet käyvät syömässä ihan Bornholmin kupeessa saakka. Muiden jokien lohikannat ovat kokonaisuudessa mitättömät. Mutta ilman Etelä-Itämeren ruokailualueita ei palaavia kaloja ole ollenkaan. Sen takia turskakannan vahvistuminen saattaa olla yksi tärkeä ajettava asia kalastuskiintiö neuvotteluissa. Kunnon suolavesipulssi Itämereen olisi myös tekohengitystä turskalle. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Aris60 Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Huh 2004 Viestejä: 3295
|
Lähetetty: 09.04.2013 16:02 Viestin aihe: |
|
|
Lyrus
Lainaus: | Koska tiamiinilla on tärkeitä biokemiallisia tehtäviä energia-aineenvaihdunnassa, sen tarve määräytyy ravinnon energiatiheyden mukaan. Mitä rasvaisempaa kalaa lohi syö, sitä suurempi sen tiamiinin tarve on. |
Mulle on kerrottu, että runsas pienen kilohailin syönti ei ole edullista lohen poikaselle. Tutkimustulosta en osaa siitä juuri mistään repäistä. Eli ruskuaispussivaiheen tarve tulee kutevalta kalalta. Sen jälkeen ravinnosta. Pieni silakka olisi edullisempaa tässä suhteessa. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Nuuska Kanta-asiakas
Liittynyt: 31 Lok 2008 Viestejä: 1833
|
Lähetetty: 09.04.2013 16:07 Viestin aihe: |
|
|
Aris60 kirjoitti: | Nuuska miksi ei rauhoiteta kaikkea lohen kalastusta viideksi vuodeksi? Silloinhan kalastusmahdollisuudet paranisivat koko Itämeren alueella? |
Miksi pitäisi? Tornionjoen ja Kalixjoen lohta on pyydettäväksi asti ja tietenkin kaikki istukkaat. Kalastusmahdollisuudet eivät siis paranisi vaan huonontuisivat ehdottamallasi tavalla.
Kokonaisuus on sulla heikosti hallussa, Ari60. Vaelluspoikasten määrä on kehittynyt suotuisasti, mutta, toisin kun väität, kutevaa kalaa ei ole noussut jokiin vastaavalla nousevalla suhteella (Lyrurus ei ihmetellyt ko. faktaa vaan minä). Lohien kasvu on ollut 2000-luvulla aivan asiallista eikä tiamiinin puutostautia (M74) ole ollut läheskään samassa mitassa kuin 90-luvulla. Että ravinto tuskin selittää mitään oleellista. Hylkeet paremminkin.
Luonnonkantojen "sekoittumisessa" olet ihan pihalla. Kaikki itämeren lohet vaeltavat eteläiselle Itämerelle murkinalle. Siellä ovat sekaisin niin eri jokien luonnonlohet kuin myös istukkaat. Sinä aikana (1-3 vuotta pääosin) kukaan ei millään opilla pysty kalastamaan tiettyjä lohia, vaan niitä tulee niissä suhteissa mitä niitä on. Ja fakta on että tänä päivänä 80-90 % niistä on luonnonlohta, joista ylivoimaisesti eniten on Tornionjoen ja Kalixjoen lohta. Loppu on istukasta ja vähäisiä määriä heikkojen lohijokien lohia. 20-30 vuotta sitten istukkaita oli muuten ylivoimainen enemmistö, niin ne ajat muuttuvat, Ari60.
Kutuvaelluksen aikana melkein kaikki Itämeren lohet kääntävät kuonon kohti Perämeren pohjukkaa, koska sieltä on peräisin suurin osa sekä villeistä että istutetuista Itämeren lohista. Rantaviiva Oulun ja Uumajan välillä on Itämeren lohen tuotannolle aivan oleellinen. Näitä lohia pyydetään rannikolla, lähinnä suomalaiset. Tämäkin pyynti on sekapyyntiä.
Vaikka suomalaiset eivät kalastakaan enää lohta merkittävästi Itämerellä, lohen kalastuksen kiintiöinti, muun muassa, on kansainvälinen päätös, jossa Suomi on mukana. Päätöksen tekoa varten on olemassa erityinen kansainvälinen tutkijafoorumi, jossa Suomi on myös mukana. Tämä taho on nimen omaan esittänyt lohen kalastuksen siirtämistä avomereltä jokisuihin ja jokiin. Ei se ole mikään yksittäisen suomalaisen tutkijan kanta, vaan kansainvälinen suositus. Varsinaisessa päätöksenteossa ovat sitten mukana toiset tahot, Suomesta MMM.
Ei tämä tämän kummempi tarina ole. _________________ Sako, Riihimäki, Suomi
ABU, Svängsta, Sverige |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Puuhapete Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Kes 2004 Viestejä: 4974 Paikkakunta: Salon emäseurakunta
|
Lähetetty: 09.04.2013 16:44 Viestin aihe: |
|
|
Nimrod kirjoitti: | Todennäköisesti catch & release -pyyntitavasta tulisi vallitseva standardi ja tämä joukko urheilukalastajia nauttisi uudistuneesta tilanteesta.
|
Tuo c&r- kalastusmuoto sopii parhaiten kaivetuille lammikoille. Sen minkä pyydystät tai saalistat, niin sen myöskin hyödynnät. _________________ Tänään on se huominen, josta olit huolissasi eilen. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|