Metsäkanalinnun pesintä

[Hitleri]

Joo, eipä se yksinäinen hollilta karkkoava kirjava lintu välttämättä tarkoita, että ei olisi poikasia matkassa. Asia on juurikin noin kuten toveri Zamora edellä ilmaisi; pojat on monestikin piilossa ja emo höynäyttää kulkijan otaksumaan jotain muuta.

Äskeisellä haparoinnilla metsänsiimeksessä osui matkalla pyypoikue, 1+3 näin. Huomenissa olisi tarkoitus suunnata "mehtomaille", saapa nähdä tuleeko havaintoja miten vaiko kuinkaan.
_________________
Vaan varmoilta paikoilta ohi!

[Pikee]

Jebulis. Vanhaa lintua metsissä erinomaisesti. Poikuudet suurimmaksi osin melko vähissä, ja linnutki pieniä. Tulee silti keskivertoa parempi lintusyksy.

Tänään lopella teeripoikuus 1+6 ainakin. Meinasin päältä ajaa kun vähän hurjastelin, mutta viime hetken äkkijarrutus pelasti yhden poikasen hengen Linnunmitan verran etupyörän vierestä.. Poikaset lensivät jo komeasti ja kokoa oli pyyn verran. Loistavaa

[guide]

Mitä enemmän nyt metsissä kulkenut niin sitä pahemmalta näyttää. Suurin osa naaraista ilman poikuetta ja niillä millä poikue matkassa niin poikuekoko on 1-4...

[Jasso Laamanen]

http://varrio.blogspot.fi/

Vahvistanee pohjoisen havaintoja.

Missä päin guide on kulkenut maastossa?

[Korpijermu]

Mökkijärven perältä suolta mieletön teerien suhina ja pulina ja vastarannalta riekkojen käkätys. Olipa mieluista kuultavaa pitkästä aikaa.

[Zamora]

[guide]

[Weigga]

Meillä oli kolmiolaskenta torstaina: Metsoja oli vajaa kymmenen, teeriä vajaa 5 ja pari pyytä. Varmaan jossain pusikoissa pyyt ja teeret kun niitä on muuten kyllä näkynyt ihan hyvin.

[sampa]

Eilen hillassa 7 ruskeeta teertä. Olivat niin kasvaneet että vaikea oli emoa joukosta erottaa. Täytynyt olla aikanen pesintä. Ei hullumpaa.

[perisofeus]

Puolenkymmentä aikuista tuli bongattua parilla onkireissulla.
Heikkoa ovat olleet poikashavainnot mitä olen kuullut.
Joukossa on metsässä ammatikseen liikkuvia.
Tässä voisi olla jokin tutkimuksen paikka, miksi kanta (tai poikastuotto) romahtaa näin pian huippuvuoden jälkeen.
Voi olla yhteyttä huippu myyrävuoteen joko kettujen, tautien tai molempien kautta. Nämä lintuasiat tosin kiinnostavat niin pientä populaatiota, ettei näitä kai isommasti tutkita.
Joskus oli aiemmin metsäojituksen vaikutuksista. Omansa sekin lienee ottaa (mutta ei sillä tähän syksyyn ole muutosta).
Kun emo hyppää viemärin yli, poikaset perässä niin voi olla vaikeaa kiivetä isosta ojasta penkalle. En tiedä osaavatko luontokappaleet vieläkään varoa ojituksia.
_________________
Villilä, ei-kesitetyllä meänkielelä joka päivä, ympäri vuen.

[MtJ]

Jos ojitus olisi pääsyyllinen lintukatoon, tulisiko huippuvuosia lainkaan? Vai osuisivatko paremmat vuodet kuiviin kesiin? Eipähän sitäkään lie tutkittu, ainakaan tarpeeksi. Ojien vaikuttavin ominaisuus minun mielestäni on poikasympäristöjen kuivuminen, jolloin esimerkiksi metsolle ei riitä hyönteisravintoa kasvuun. Kukkometso kun ei millään voi kasvaa kesän aikana aikuiseksi, jos hyönteisiä ei ole tarpeeksi tarjolla. Hyönteisravinnon niukkuus vaikuttaa myös muihin poikueisiin, mutta kuinka paljon? Ainakaan useampia tutkimuksia asian suhteen ei ole, jos ainuttakaan? Ei ainakaan verkosta löytynyt.

Hyönteisissähän on huomattavasti enemmän proteiinia, kuin marjoissa ja kasveissa, joten se takaa metsolle ja teerellekin riittävän potentiaalin lihasten ja luuston kasvuun. Mikäli poikasmaasto on kovin kuiva, ei mahdollisuuksia löytää hyönteisravintoa ole niin paljon. Ojituksellahan vaikutetaan nimenomaan siihen maaston vesimäärään. Ja epäsuorasti sitten maaston hyönteismääriin.

Vastoin oletuksia hyttyset eivät ole erikoisessa asemassa kanalinnuilla, eikä muillakaan linnuilla, sillä niiden biomassa on painoltaan aivan liian vähäinen, jotta ne soveltuisivat muuksi, kuin satunnaiseksi ravinnoksi kanalinnuilla (tai muillakaan linnuilla). Kts. hyönteisbiomassasta alla olevasta tutkimuksesta, joka tuonne on linkitetty.

Lisäksi metsolla ja teerellä on valitettavasti myös harjoitettu vuosikymmeniä kestävää uroslintujen metsästystä, joka vaikuttaa alueen soitimiin. On mahdollista, että metsästysseurat ohjatessaan metsästyspaineen uroslintuihin siirtävät soitimet pois alueiltaan ja aikaansaavat jopa kanalintutyhjiöitä. Teerikanathan siirtyvät 1. elinvuotenaan soitimen alueelle sen äänen perusteella ja mikäli soidin on kutistunut kovan saalistuspaineen johdosta olemattomiin, ei uusia kanoja alueelle tule. Asiasta on tehty tutkimus Jyväskylässä (tässä). Kiinnostavin osuus tutkimuksesta on eri hyönteisten kuivabiomassan määrä erilaisissa metsissä. Kannattaa tutustua ja miettiä, miksi poikueet sijoittuvat metsään siten, kuin sijoittuvat (märät puronotkot, tiheiköt, taimikot, jne).
_________________
Jos parturi ajaa parran vain niiltä, jotka eivät itse aja partaansa, ajaako hän silloin oman partansa?

[Peto]

Ei todellakaan ole mikään koko maan kattava romahdus. Esim. Pohjois-Pohjanmaalla tulossa lintua paljon.

Varmaankin hyvin paikallista, missä ovat kylmät ja sateet sattuneet pahimmoilleen pikkupoikasten aikaan.
_________________
Vaikka muu häviää, niin metsästys jää.

[Hitleri]

Peto puhuu asiaa. Hyvinkin paikallista on tuo poikueiden selviytyminen. Ja tuskin siinä sen kummempia tutkimuksia tarvitsee suoritella, taitaa aika pitkälti olla sateiden (poikaset jatkuvasti märkiä ja paleltuvat) ansiota tuo, että osissa paikoin vain vähäinen määrä emolla poikasia perässään.
_________________
Vaan varmoilta paikoilta ohi!

[Reporetku]

[Jasso Laamanen]

http://www.rktl.fi/riista/riistavarat/metsakanalinnut_2012/


Joopa joo, Lapin osalta synkkää, todella synkkää. Enteilisikö jopa riekon totaalirauhotusta ja kauden avausta 20.9 ??