Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
mehtään Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Tam 2009 Viestejä: 1385
|
Lähetetty: 30.05.2012 15:38 Viestin aihe: |
|
|
Lyrurus kirjoitti: | Okei. Nyt meni yli ja tulee kritiikkiä minultakin yhtä nimimerkkiä vastaan. (Ilmeisesti ensimmäisen kerran tällä foorumilla jonkun persoonan yleistä kirjoitustapaa vastaan.) Nimittäin tämä tapaus "mehtään."
Mainitun nimimerkin kirjoitukset sisältävät niin paljon virheitä, ylimalkaisuuksia ja vääriä korostuksia, että on ilmeistä, ettei hänellä ole minkäänlaista kompetenssia metsästys- tai ylipäätään luontoon liittyvissä asioissa. Menisi yhden ihmisen työpanos pelkästään niiden korjailemiseen (heti tulee tässä mieleen ufotulkinta metsojen soidinpaikoista ja riekkojen tarkka pälyily kompensoimassa suojavärin puuttumista). Unohdatko mehtään hyvä, että täällä on ihmisiä, joilla on plakkarissa miljoonia maastopäiviä, enemmän kuin ympäristöministeriön kaikilla virkamiehillä yhteensä? Sellaisia kavereita, jotka ihan oikeasti tietääkin jotain? - On aivan turha lobata tuolla tietotasolla. Se herättää vain (sinänsä oikeutettua) raivoa. |
En mie mikkään kaikkitietävä ole enkä semmooseksi tule, mutta ehken nyt sentään täysin pihalla asioista ole. Joskin varmasti monessa asiassa tietävämpiä ihmisiä löytyy roppakaupalla, varmaan jopa tältä foorumilta. Mutta aina eivät jouda kirjoittelemaan, niin minä koitan sitten jotain raapustaa...
Olis se kumminkin kiva jos korjaillaan toisten vääriä tietoja, kunhan ei ylikriittiseksi mennä.
Olis kyllä kiva tietää mikä tuossa riekkojutussa oli vikana, sentään jokaisen täytyy ymmärtää että keväällä lumettomalla suolla valkeana loistava riekko varmasti herättää petolintujen huomion matkojen päästä. Jos haukat saisivat vain lentää niitä napsimaan, niin eihän riekkoja enää olisi (tai ainakaan niiden soidinpuvussa ei olisi valkoista).
Mutta kun riekko on tarkkana ja seuraa lähes koko ajan ympäristöään, hyödyntäen toki myös muiden lajien varoitushuudot, se onnistuu useimmiten pakenemaan hyökkääjää. Yhtä lailla ne varmaan ovat tarkkoina täyslumipuvussa, muutenhan ne myöhäisinä syksyinä ja aikaisina keväinä syötäisiin yhettömiin.
Tämä on tietysti tälläinen itsestäänselvyys, mutta niistäkin on joskus hyvä muistuttaa, eivät ne kaikki aina tule kaikille mieleen. Eikä tämä tietysti poista sitäkään faktaa että riekon, kuten useimpien muidenkin vastaavien lajien, kuolleisuus on suurta.
Lainaus: | Ja mitä äskeiseen suojelun ja riistantuoton vertailuun tulee: Se meni päin helvettiä niin kuin tässä on jo huomautettukin. Oikea muotoilu olisi ollut: Joskus suojelualueilla riistantuotto pysyy samana (esim. tunturiluonto), mutta useimmiten se selkeästi laskee ja joskus nollatasolle. - Jos esimerkiksi Etelä- tai Keski-Suomalaista metsäluontoa aletaan suojella, niin riistantuotto vähenee keskipitkällä aikavälillä nollaan. Etkö usko? Käypä vaikka Pyhä-Häkissä laskemassa riistatiheyksiä. Minä en menisi sinne metsälle, vaikka minulle maksettaisiin sata euroa päivässä ja bensat. Ei siellä ole kuin tikkoja ja kovakuoriaisia. - Eikä sieltä taatusti lähde yhtään kanalintua "kiertelemään lähialueiden metsiin." Nuo "jokuset kanalinnut" nimittäin pesivät nuorissa metsissä, eivät aarnioissa. |
Riistalajien tuoton termi oli ehkä huono, en ajatellut riistasaalista vaan puhtaasti lajien lisääntymistulosta. En ole katsellut onko aiheesta kukaan tutkimusta tehnyt, ainakaan suomessa (luultavasti ei, vaikka ehkä kannattaisi). Myös suojelualueen koko vaikuttaa paikkalintujen kohdalla saalismäärään, 10000ha on aikas iso rauhoitusalue, soidensuojelualueet ovat yleensä merkittävästi pienempiä, ja tällöin lähinnä soidinpaikka on rauhoitettu, mutta ympäröivät metsät jo voivat olla metsästyskäytössä. Silloin metsästysaktiivisuus määrittää enemmän saalismäärää.
Hyppäät Pyhä-Häkki vertauksessa jo keskipitkään aikaväliin, mikä on OK, mutta on hyvä muistaa että lyhyellä aikavälillä kanalinnut lähes varmasti hyötyvät metsän suojelusta, ja taas pitkällä aikavälillä tulos voi olla mitä vain, riippuen siitä mitä luonnonmullistuksia tai ennallistamistoimia alueen metsissä tapahtuu. Varmasti kuitenkin on niinkin ettei metsäisillä suojelualueilla riistakantoihin tulee negatiivisiäkin vaikutuksia, aivan kuten talousmetsäalueilla tulee toisenlaisia kielteisiä vaikutuksia. Toisaalta ympäristön muu vaikutus voi silti tehdä niin monelle mieluisia jahtimaastoja. Ja tietysti suojelualueiden tarkoitus on suojella niitä tikkoja ja kovakuoriaisiakin. Puhumme nyt kuitenkin soista, joten ei tästä enempää. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
mehtään Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Tam 2009 Viestejä: 1385
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
mehtään Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Tam 2009 Viestejä: 1385
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Lyrurus Kanta-asiakas
Liittynyt: 27 Jou 2004 Viestejä: 1961 Paikkakunta: Muurame
|
Lähetetty: 30.05.2012 22:17 Viestin aihe: |
|
|
Mikäkö riekkojutussa vikana? Minäpä kerron.
Oletkos seurannut kanahaukan saalistusreissuja avosuon reunoilla mäntyvyöhykkeessä? Lintu lentää vauhdilla latvojen välissä, muuttelee lentosuuntaa ja ns. peittää maastoa liikkeellään. Se etsii kontaktia kanalintuun ja kun sellainen löytyy, niin tipua testataan syöksyllä ja katsotaan, miten se lähtee liikkeelle. - Pidempiin ajojahteihin haukka ei ryhdy.
Mustassa maassa valkoisella riekolla ei ole maastopukuetua ja tästä seuraa, että sama lintu saatetaan pöläyttää liikkeelle 10-15 kertaa päivässä. Lintu stressaantuu ja kuolemanrallin kaoottisuus alkaa vaikuttaa jo ravintotalouteenkin ja viimeistään kolmantena ajopäivänä joku kanahaukan testisyöksyistä antaa positiivisen tuloksen. Siinä ei tarkka pälyily ja varoitushuutojen kuuntelu auta yhtään. - Jos taas riekolla on sopiva maastopuku, niin tuollaista kuolemanrallia ei synny. Varpujen sekaan kyyristymällä voi päästää haukan vähintäänkin sadasta metristä ohi.
Ja tuo toinen asia: "Lyhyellä aikavälillä kanalinnut lähes varmasti hyötyvät metsän suojelusta."
Ei muuten pidä paikkaansa ainakaan täällä Keski-Suomen korkeuksilla. - Tarkoitat varmaankin sitä, että suojelualueilla ei järjestetä avohakkuita. Nyt yleinen prinsiippi on se, että niitä nuoria metsiä, missä kanalinnut viihtyvät ei avohakata. Ja toinen yleinen periaate on se, että kun metsä alkaa olla likemmä 100-vuotiasta, niin sen joutaakin avohakata. Se alkaa aarnioitua ja sen riistantuotto alkaa lähestyä tuota maagista nollaa. Minä en ymmärrä, miten tässä kuviossa "kanalinnut lyhyellä tähtäimellä lähes varmasti hyötyvät metsän suojelusta." Tuo on ihan agitproppia.
Minun metsästysmailla on nytkin sellaisia riistatyhjiä aarnialueita, joiden avohakkuuta odotan oikein kieli pitkällä. Kunhan hakkuusta kuluu joku vuosi, niin johan alkaa taimikossa vilistä riistaa. Se alkaa teerillä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
xyxy Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Elo 2007 Viestejä: 2548
|
Lähetetty: 31.05.2012 12:18 Viestin aihe: |
|
|
Lyrurus'n tekstiin voi lisätä vielä sen, että rikkojen vuosikuolevuudesta kanahaukka aiheuttaa noin 60 % (metsäkanalintujen hoitosuunnitelmaluonnos). Ei siinä paljoa selittelyt auta.
On se ihme "umpiluu" tuo nimimerkki mehtään. Toistaa toistamasta päästyäänkin samaa horinaa. mehtään on varmasti rakastunut suohon, niin kuin moni sudenhalaaja on rakastunut suteen. Lieko tuo mehtään kuuluisuutta hakeva seppo ojala. Näyttää kaikkinainen aktiivisuus joka tapauksessa lisääntyvän, kun Etelä-Pohjanmaan kansallispuistoa käsitellään kutsutilaisuudessa 5.6.
Risto Sulkava, Suomen yhteiskunnan varoilla tohtorintutkinnon saanut, kirjoittaa osin vääristelyn ja puhtaan valheen välissä liikkuvaa "totuutta" noissa nimimerkki mehtään välittämissä sivuissa. Sulkavan sanomahan on, että juuri nyt viedään viimeisiä soita turvetuotantoon ja että kaiken saastan vesiin päästää nimenomaan turpeennostoalueet. Toki esillä ovat myös ojitettujen soiden ja eloperäisten peltojen päästöt. Esillä ei kuitenkaan ole luonnontilaisten soiden metaanipäästöt.
Pitää ihan piruuttaankin muistuttaa tuon mehtään yliinnokkaan suonsuojelun johdosta seuraavaa: On siis syytä muistaa, että Suomen suoalasta on edelleen yli 4 miljoonaa hehtaaria luonnontilaisia tai lähes luonnontilaisia. Jos tuo koottaisiin yhdeksi neliönmuotoiseksi alaksi, olisi neliön sivu yli 200 km.
Turpeennostoalueita on Suomessa yli 60000 ha, ja suunnilleen saman verran kaiketi on tulevaisuuden tarve. Jos nostoalue olisi yksi neliön muotoinen alue, olisi sivun pituus n. 25 km. Ohessa vertailun helpottamiseksi kuviot. Tyypillisen suon arvo kaukolämmöksi toimitettuna on runsaat 100000 €, toki hinnasta valtaosa on suomalaista työtä.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
mehtään Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Tam 2009 Viestejä: 1385
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
xyxy Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Elo 2007 Viestejä: 2548
|
Lähetetty: 31.05.2012 20:58 Viestin aihe: |
|
|
Mistähän nimimerkki "mehtään" tai seppo ojalan katkeruus tupeennostajia kohtaan johtuu, onko tullut töppöiltyä ja sen johdosta saatu, omasta mielestä väärin perustein, potkut. Ja kosto on käynnissä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
juse Kanta-asiakas
Liittynyt: 01 Jou 2004 Viestejä: 4726
|
Lähetetty: 03.06.2012 16:31 Viestin aihe: |
|
|
Näinhän se menee. Tuo on tullut itsekin konkreettisesti nähtyä, mitä linkin takana olevassa artikkelissa kerrotaan.
Mukava myös lukea, kun "xyxy" pikkuturvenuija käy kuumana. _________________ Hatun noston kruunaa roston, suussa palaa sippiboston |
|
Takaisin alkuun |
|
|
mehtään Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Tam 2009 Viestejä: 1385
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
mehtään Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Tam 2009 Viestejä: 1385
|
Lähetetty: 08.07.2012 11:56 Viestin aihe: |
|
|
Laitetaan vähän kevyempi ohjelma väliin.
"Luontoretki Aavanlammen suo.
Luontoretkellä vierailtiin kuusamolaisella pienellä suolla Maunujärven maisemissa. Millainen suo on kokeneen lintuharrastajan Antti Leivon mielestä hieno suo. Onko Leivolla lempisuota? Kaverina heinäkuisella suoretkellä oli Juha Laaksonen." |
|
Takaisin alkuun |
|
|
xyxy Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Elo 2007 Viestejä: 2548
|
Lähetetty: 08.07.2012 22:12 Viestin aihe: |
|
|
Etkö "mehtään" ole huomannut, että luonnonsuojeluliitto on voimakkaasti uutisoinut eri lehtiin Iiro Viinaselle luovuttamansa kunniamaininnan siitä, että Iiro on kritisoinut (tosin tilauksesta) turpeennoston aiheuttamia vesistökuormituksia.
Se on tuo "mehtään" 16.6. linkittämä "Riekko kiittää metsästysluparahoista" hiukan huvittava juttu. Ytimenä siinä on yhden suon koe, jossa jo ennallistamista seuraavana vuonna alueella oli enemmän riekkoreviirejä, kuin oli pari vuotta aiemmin. Sillä, että samaan aikaan kaikilla muillakin riekkoreviireillä kannat luontaisesti lisääntyivät kannanvaihtelun syklin mukaan, ei ole ollut tällä koealalla vaikutusta asiaan. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Peto Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Maa 2004 Viestejä: 10157 Paikkakunta: Tre/P-pohjanmaa.
|
Lähetetty: 08.07.2012 22:41 Viestin aihe: |
|
|
xyxy kirjoitti: | Etkö "mehtään" ole huomannut, että luonnonsuojeluliitto on voimakkaasti uutisoinut eri lehtiin Iiro Viinaselle luovuttamansa kunniamaininnan siitä, että Iiro on kritisoinut (tosin tilauksesta) turpeennoston aiheuttamia vesistökuormituksia.
Se on tuo "mehtään" 16.6. linkittämä "Riekko kiittää metsästysluparahoista" hiukan huvittava juttu. Ytimenä siinä on yhden suon koe, jossa jo ennallistamista seuraavana vuonna alueella oli enemmän riekkoreviirejä, kuin oli pari vuotta aiemmin. Sillä, että samaan aikaan kaikilla muillakin riekkoreviireillä kannat luontaisesti lisääntyivät kannanvaihtelun syklin mukaan, ei ole ollut tällä koealalla vaikutusta asiaan. |
Soiden ennallistamisen vaikutusta riekkokantaan on tutkittu jo aiemminkin ja poikkeuksetta on huomattu, että riekko palautuu nopeasti ennallistetuille alueille. _________________ Vaikka muu häviää, niin metsästys jää. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
mehtään Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Tam 2009 Viestejä: 1385
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
xyxy Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Elo 2007 Viestejä: 2548
|
Lähetetty: 09.07.2012 15:40 Viestin aihe: |
|
|
Peto kirjoitti: | xyxy kirjoitti: | Etkö "mehtään" ole huomannut, että luonnonsuojeluliitto on voimakkaasti uutisoinut eri lehtiin Iiro Viinaselle luovuttamansa kunniamaininnan siitä, että Iiro on kritisoinut (tosin tilauksesta) turpeennoston aiheuttamia vesistökuormituksia.
Se on tuo "mehtään" 16.6. linkittämä "Riekko kiittää metsästysluparahoista" hiukan huvittava juttu. Ytimenä siinä on yhden suon koe, jossa jo ennallistamista seuraavana vuonna alueella oli enemmän riekkoreviirejä, kuin oli pari vuotta aiemmin. Sillä, että samaan aikaan kaikilla muillakin riekkoreviireillä kannat luontaisesti lisääntyivät kannanvaihtelun syklin mukaan, ei ole ollut tällä koealalla vaikutusta asiaan. |
Soiden ennallistamisen vaikutusta riekkokantaan on tutkittu jo aiemminkin ja poikkeuksetta on huomattu, että riekko palautuu nopeasti ennallistetuille alueille. |
Ei ehkä olisi tarpeen kommentoida, mutta täytyy todeta, että ennallistamisen jälkeen suon palautuminen aidosti luonnontilaiseksi kestää jopa vuosikymmeniä. Eli riekkoa kiehtoo juuri ennallistetussa suossa jokin muu kuin luonnontilaisuus. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Tervasta Kanta-asiakas
Liittynyt: 10 Lok 2011 Viestejä: 1105
|
Lähetetty: 10.07.2012 20:45 Viestin aihe: |
|
|
Ennallistetulta suoltahan pitäisi kasvanut räkäpuusto poistaa, riekkohan suosii avonaista maastoa missä on sitten suojapuustoakin. Nimenomaan se puuston tihentyminen suolla ei ole riekon mieleen. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|