Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
mehtään Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Tam 2009 Viestejä: 1385
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
mehtään Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Tam 2009 Viestejä: 1385
|
Lähetetty: 31.01.2012 19:55 Viestin aihe: |
|
|
16-17.3 pidetään jyväskylässä Luonnonsuojeluliiton järjestämä turvetuotannon ympäristövaikutuksista ja virkistyshaitoista keskusteleva tapahtuma.
http://www.sll.fi/luontojaymparisto/vesistot |
|
Takaisin alkuun |
|
|
mehtään Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Tam 2009 Viestejä: 1385
|
Lähetetty: 10.02.2012 15:08 Viestin aihe: |
|
|
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=405868&lan=FI
"Turvemaiden käytön vesistövaikutuksien arviointiin kehitetään parempia biologisia menetelmiä
Oulun yliopisto ja Suomen ympäristökeskus tiedottavat
Ympäristöhallinnon kuvapankki
Monet turvetuotanto- ja turvemetsätalousalueet sijaitsevat lähellä pieniä jokia tai latvapuroja, joiden virtaama ja vedenlaatu vaihtelevat luontaisesti lyhyelläkin aikavälillä. Tällaisissa oloissa harvoin ja eri vuodenaikoina otetut vesinäytteet eivät yleensä kuvaa luotettavasti vesistön tilaa, eivätkä myöskään kuormitusvaikutuksia. Sen sijaan biologiset laatutekijät kuten kasviplankton, piilevät, vesikasvit, kalat ja pohjaeläimet kuvaavat vesistön tilaa pidemmällä ajalla. Uusia menetelmiä turvemaiden vesitaloutta muuttavien toimenpiteiden vesistövaikutusten seurantaan aletaan etsiä Suomen ympäristökeskuksen ja Oulun yliopiston yhteishankkeessa.
Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin (BioTar)-hankkeessa pyritään löytämään kuormituksen vaikutuksia parhaiten kuvaavat biologiset menetelmät. Lisäksi kerätään tietoa orgaanisen kiintoaineen ja sedimentin ominaisuuksista sekä lähteistä biologisen tarkkailun tueksi. Uomien pohjasedimentin ominaisuudet kertovat yläpuolisesta maankäytöstä tulevasta kiintoainekuormituksesta. Hankkeella saadaan uusia entistä parempia menetelmiä turvemaiden alapuolisten vesien ekologisen tilan arviointiin, tietoa turvemaiden käytön vaikutuksista vesistön sedimentin ja kiintoaineen ominaisuuksiin sekä kulkeumaan vaikuttavista tekijöistä.
Turvemailla tehdyt toimenpiteet muuttavat alapuolista vesistöä
Turvemaita on Suomessa ojitettu vesitalouden parantamiseksi maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon tarpeita varten. Turvemaille tehtävät toimenpiteet muuttavat alapuolista vesistöä vaikuttamalla sekä veden määrään että sen laatuun ja pohjan liettymiseen. Turvetuotannon vesistövaikutuksia on pääosin seurattu veden fysikaalis-kemiallisen laadun avulla ja biologinen seuranta on ollut vähäistä. Myös metsätalousalueilla ojitusten vaikutusten seuranta on ollut vähäistä ja vesienhoitolain mukaista vedenlaadun ja biologian seurantaa on toteutettu vain muutamassa laajemmassa ojitustoimituksessa. Veden laadun muutokset ovat usein vähäisiä, eivätkä ne kuvasta vesistöjen käyttäjien näkemyksiä tilan muuttumisesta, mikä näkyy esimerkiksi pohjien liettymisenä.
Turvetuotannon ympäristökuormitukseen liittyen on parhaillaan käynnissä useita muitakin tutkimushankkeita, joiden kanssa BioTar tekee yhteistyötä. Hanketta rahoittavat Pohjois-Suomen EAKR-ohjelma Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto, Vapo Oy, Turveruukki Oy, Suomen ympäristökeskus ja Oulun yliopiston vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio. Muita yhteistyökumppaneita ovat Keski-Suomen, Lapin, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset, Kymijoen vesi ja ympäristö ry, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto, Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus, Metsähallitus ja Suomen turvetuottajat ry." |
|
Takaisin alkuun |
|
|
mehtään Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Tam 2009 Viestejä: 1385
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
xyxy Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Elo 2007 Viestejä: 2548
|
Lähetetty: 25.02.2012 20:40 Viestin aihe: |
|
|
Nimimerkki "mehtään" kopioi aineistoa siihen tahtiin tänne metsästjäsivustolle myös noissa suoasioissa, että viimeisten kopioiden perusteella "mehtään" alkaa olla tyytyväinen turpeennoston ympäristövaikutuksiin. Viinasella ei näytä olevan tietoa, mistä vesistöissä oleva humus on peräisin. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Mosberg Kanta-asiakas
Liittynyt: 28 Hei 2007 Viestejä: 1630 Paikkakunta: Suoperämaa
|
Lähetetty: 26.02.2012 08:08 Viestin aihe: |
|
|
xyxy kirjoitti: | Nimimerkki "mehtään" kopioi aineistoa siihen tahtiin tänne metsästjäsivustolle myös noissa suoasioissa, että viimeisten kopioiden perusteella "mehtään" alkaa olla tyytyväinen turpeennoston ympäristövaikutuksiin. Viinasella ei näytä olevan tietoa, mistä vesistöissä oleva humus on peräisin. |
No mistä se humus on peräisin jos ei turvesuolta?
Tietenki metsäojista valuu omansa mutta kyllähän se suolta tulee suurin osa. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
xyxy Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Elo 2007 Viestejä: 2548
|
Lähetetty: 26.02.2012 10:18 Viestin aihe: |
|
|
Mosberg kirjoitti: | xyxy kirjoitti: | Nimimerkki "mehtään" kopioi aineistoa siihen tahtiin tänne metsästjäsivustolle myös noissa suoasioissa, että viimeisten kopioiden perusteella "mehtään" alkaa olla tyytyväinen turpeennoston ympäristövaikutuksiin. Viinasella ei näytä olevan tietoa, mistä vesistöissä oleva humus on peräisin. |
No mistä se humus on peräisin jos ei turvesuolta?
Tietenki metsäojista valuu omansa mutta kyllähän se suolta tulee suurin osa. |
Arvelen, että valtaosa humuksesta tulee kuitenkin metsäojituksista. Itsellä on vähän edempänä mökinpaikka. Järvi on ollut kristallinkirkas ennen varsin vähäisiä metsäojituksia. Nyt näkee pohjan noin 1,5 m syvyyteen. Ojituksia on varsin vähän ja järvi on vaarojen kainalossa.
Liuennut humus värjää veden ja kiitohumus kasaantuu järvien pohjaan. Liuennut humus voidaan "kiinteyttää" kemiallisella prosessilla. Ravinteita humuksessa on häviävän vahan. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
mehtään Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Tam 2009 Viestejä: 1385
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
mehtään Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Tam 2009 Viestejä: 1385
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
xyxy Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Elo 2007 Viestejä: 2548
|
Lähetetty: 19.03.2012 19:05 Viestin aihe: |
|
|
Tuo tilaisuus on siis piiperöporukan järjestämä?
Ihan mielenkiinnosta kysyisin, kuinka suuri osa vesistöön päätyneestä humuksesta on peräisin turvetuotantoalueilta, kuinka paljon metsätauskäytössä olevilta ojitetuilta soilta, kuinka paljon peltona olevilta suopelloilta ja kuinka paljon ovat luonnon omat päästöt? Eloperäinen pelto muokataan viljanviljelyssä kerran, usein 2 kertaa vuodessa, nurmikäytössä noin 3 vuoden välein. Eloperäisen pellon viljelykerros lahoaa hyvin voimakkaasti ja ravinteet vapautuvat mm. viljelykasvien käyttöön.
Suomen kokonaissuoala on noin 10 milj. ha, siitä ojitettuna on vajaa 5 milj ha, joista peltona on noin 0,5 milj ha. Turvetuotantoalueita on noin 60000 ha. Suojeltuja soita on noin miljoona hehtaaria, ja luonnontilaisia noin 5 milj. ha. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
eräjormeliini Kanta-asiakas
Liittynyt: 25 Syy 2011 Viestejä: 334 Paikkakunta: P- Savo
|
Lähetetty: 19.03.2012 21:46 Viestin aihe: |
|
|
Metsästysseurani alueilla on turvesuo, ja n. pulen kilometrin päässä tästä suosta on järvi, joka on pahasti rehevöitynyt turvesuon takia. Että kyllä niistä ravinteita luontoon pääsee aika paljon. _________________
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Teervo Kanta-asiakas
Liittynyt: 01 Hel 2010 Viestejä: 153
|
Lähetetty: 19.03.2012 23:21 Viestin aihe: |
|
|
Ei turvetuotannon ongelma ole ravinnepäästöt, niitä ei ole juuri ollenkaan. Ongelma on humus, joka samentaa veden ja kerääntyy pohjaan liejuksi. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
PSy Kanta-asiakas
Liittynyt: 06 Syy 2007 Viestejä: 722
|
Lähetetty: 20.03.2012 09:28 Viestin aihe: |
|
|
Teervo kirjoitti: | Ei turvetuotannon ongelma ole ravinnepäästöt, niitä ei ole juuri ollenkaan. Ongelma on humus, joka samentaa veden ja kerääntyy pohjaan liejuksi. |
ja se humus saadaan aika hyvin talteen pintavalutuskentän avulla |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Tupella Kanta-asiakas
Liittynyt: 15 Tou 2007 Viestejä: 5313
|
Lähetetty: 20.03.2012 12:10 Viestin aihe: |
|
|
Olen joutunut ottamaa kotijokeni tuomaa Vapon sammalta maalle, että saisi veneen taas vesille. Mitään en ole sekaan pannut (olisinko kerran kussut reunalle) mutta ai että alkoi koivunvesa kasvaa ja aivan luonnonsiemennyksellä. En usko, etteikö siinä ravinteita olisi niin kauan kuin maatuvaa kasviainetta on. Ei pidä tuijottaa pelkkään liuenneeseen typpeen ja fosforiin. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Metsnugis Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Tou 2004 Viestejä: 806 Paikkakunta: Merikarvia
|
Lähetetty: 20.03.2012 15:37 Viestin aihe: |
|
|
Sehän on nimenomaan kasvuturvetta
PSy kirjoitti: | Teervo kirjoitti: | Ei turvetuotannon ongelma ole ravinnepäästöt, niitä ei ole juuri ollenkaan. Ongelma on humus, joka samentaa veden ja kerääntyy pohjaan liejuksi. |
ja se humus saadaan aika hyvin talteen pintavalutuskentän avulla |
Jos nämä pintavalutuskentät tehdään heti eikä 20 vuoden päästä turpeennoston aloittamisesta. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|