Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
Southwest Kanta-asiakas
Liittynyt: 11 Lok 2007 Viestejä: 659
|
Lähetetty: 30.11.2011 10:00 Viestin aihe: |
|
|
xyxy kirjoitti: |
Onko piipun sisällä taonnassa käytetty "piipun positiivikuva" suora, vai onko se hieman kartio, että piippu saataisiin hiukan tiukemmaksi suupuolelta joka tunnetusti edistää tarkkuutta. Kommentteja? |
Tuurnalla on pituutta yleensä alle 10 senttä, kaliberista riippuen. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
xyxy Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Elo 2007 Viestejä: 2548
|
Lähetetty: 30.11.2011 13:18 Viestin aihe: |
|
|
Southwest kirjoitti: | xyxy kirjoitti: |
Onko piipun sisällä taonnassa käytetty "piipun positiivikuva" suora, vai onko se hieman kartio, että piippu saataisiin hiukan tiukemmaksi suupuolelta joka tunnetusti edistää tarkkuutta. Kommentteja? |
Tuurnalla on pituutta yleensä alle 10 senttä, kaliberista riippuen. |
Toisin sanoen se on tasapaksu.
Tästä seuraa vääjäämättä, että piipun vahvempi panospesän puoleinen osa puristaa reijän pienemmäksi (sallii vähemmän palautua takomisen jäljeltä), kuin ohuempi piipunsuu. Kyse ei ole paljosta, mutta kuitenkin.
Minkähänlainen tumppi se mahtaa olla 600 mm pitkän piipun takoaihio. Mietin tässä sitä, että kun kiväärin takopiippuja on haljennut pituussuuntaisiksi säleiksi, on tuo kiteiden suuntaus voimakasta koko piipun pikkipinta-alalla. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Jyrkkä D Kanta-asiakas
Liittynyt: 19 Lok 2008 Viestejä: 6024
|
Lähetetty: 30.11.2011 14:20 Viestin aihe: |
|
|
xyxy kirjoitti: | Southwest kirjoitti: | xyxy kirjoitti: |
Onko piipun sisällä taonnassa käytetty "piipun positiivikuva" suora, vai onko se hieman kartio, että piippu saataisiin hiukan tiukemmaksi suupuolelta joka tunnetusti edistää tarkkuutta. Kommentteja? |
Tuurnalla on pituutta yleensä alle 10 senttä, kaliberista riippuen. |
Toisin sanoen se on tasapaksu.
Tästä seuraa vääjäämättä, että piipun vahvempi panospesän puoleinen osa puristaa reijän pienemmäksi (sallii vähemmän palautua takomisen jäljeltä), kuin ohuempi piipunsuu. Kyse ei ole paljosta, mutta kuitenkin.
Minkähänlainen tumppi se mahtaa olla 600 mm pitkän piipun takoaihio. Mietin tässä sitä, että kun kiväärin takopiippuja on haljennut pituussuuntaisiksi säleiksi, on tuo kiteiden suuntaus voimakasta koko piipun pikkipinta-alalla. |
Meinaatko, että piippu olisi jo taontavaiheessa sorvattu ohuemmaksi piipun suuta kohden? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
huti-kuti Kanta-asiakas
Liittynyt: 13 Lok 2008 Viestejä: 1813 Paikkakunta: periferia
|
Lähetetty: 30.11.2011 16:19 Viestin aihe: |
|
|
xyxy kirjoitti: |
Mietin tässä sitä, että kun kiväärin takopiippuja on haljennut pituussuuntaisiksi säleiksi... |
jos noihin taannoisin sakon haavereihin viittaat, niin hevosmiesten tietotoimiston mukaan syy oli uusi takomakone, jota ei ensalkuun osattu säätää oikein. sakollahan tiedetään lopullinen syy, mutta eipä se tänne foorumille missään vaiheessa taida päätyä
Lainaus: | Minkähänlainen tumppi se mahtaa olla 600 mm pitkän piipun takoaihio |
lyhyempi. en nyt tarkkaa muista. olisiko jotain 30-45cm tai jotain. tuossa pintapuoleisesti lisätietoa sakon jutuista:
Lainaus: |
kiväärin piipun valmistus alkaa pyöröteräsaihiosta. Aihiomateriaali on joko nuorrutusteräs tai ruostumaton teräs. Aihioon kanuunaporataan reikä, jonka jälkeen se viimeistellään kalvamalla ja hoonaamalla. Piippu kylmätaotaan rihlatuurnan ympärille. Taonnassa piippuaihio pitenee, ulkohalkaisija pienenee ja piippu saa sisämuotonsa.
Taonnan jälkeen aihio pestään ja viedään jännityksenpoistohehkutukseen. Aihion ulkopinta sorvataan, lyhennetään lopulliseen mittaansa ja siihen koneistetaan patruunapesä. Sinistettävät piiput nauhataan ulkopinnaltaan ja ruostumattomasta teräksestä tehdyt raekuulapuhalletaan.
|
(lähde: http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/metallitekniikka/metsastys+ei+hiivu+taantumassakaan/a334739?articlepage=2 )
xyxy kirjoitti: |
Tästä seuraa vääjäämättä, että piipun vahvempi panospesän puoleinen osa puristaa reijän pienemmäksi (sallii vähemmän palautua takomisen jäljeltä), kuin ohuempi piipunsuu. Kyse ei ole paljosta, mutta kuitenkin.
|
pähkinäksi sinulle: aatteeleppas nappirihlausta, jos tuo sinun ajatelma pitää paikkansa, niin sitäkin menetelmää käyttäessä piippuaihiot pitäisi esikoneistaa lähes oikeaan muotoonsa jotta suupäästä saadaan tiukempi.
jospa se ei olekkaan noin ja onko kartiokkuus kuitenkaan "se" juttu, jos kaikki muu on kohdallaan
nappirihlauksessa metalli muuten palautui n. viissatikkaa, kun testailin sitä _________________
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
xyxy Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Elo 2007 Viestejä: 2548
|
Lähetetty: 30.11.2011 22:03 Viestin aihe: |
|
|
Kiitoksia "huti-kuti", tuo teksti vie monin osin juuri asian ytimeen Sakon tekstien myötäilemänä. Kiitos. On muuten tuo jännitystenpoistohehkutuksen vaikutus yllättävän suuri. Oliko vaikutus koko piipun mitalta sama, jos piippu ei ollut tasapaksu?
Se on tuo muodon sorvaus vaikkapa nappivedon jälkeen ilman hehkutusta aihion tuhoava operaatio. Siinä käy niin, että piipun sisähalkaisija kasvaa sitä enemmän, mitä ohuemmaksi se sorvataan, eli yleensä piipun suu on ohuempi ja siten reikä piipun suulta kasvaa enemmän kuin panospesän puoleisesta päästä. Piipusta tulee "torvi".
Tuo jännitystenpoistohehkutus muuttaa hehkutettavan muotoa. Jos piipussa ei ole tasaiset jännitykset, piippu ei ole hehkutuksen jälkeen tasaisesti mitoissaan. Tuohon vaikuttavat myös aihiossa valmiiksi, ennen porausta, olevat jännitykset.
E. Mäkinen oli vahvasti sitä mieltä, että piipun tulee olla hiukan tiukempi suupuolesta, kuin pesäpäästä. Ajatusta on helppo kannattaa ilman perustelujakin. Onko se sitten se "juttu", jos kaikki muut ovat kohdallaan, on eri asia. Muuttujiahan on paljon. Jos katselee Mäkisen piippuja, niin aika oleellinen "juttu" tuo piipun suun pieni lisätiukkuus verrattuna panospesän päähän on. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Sämpy Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Maa 2004 Viestejä: 6276 Paikkakunta: Uleåborg
|
Lähetetty: 01.12.2011 09:43 Viestin aihe: |
|
|
huti-kuti kirjoitti: |
xyxy kirjoitti: |
Tästä seuraa vääjäämättä, että piipun vahvempi panospesän puoleinen osa puristaa reijän pienemmäksi (sallii vähemmän palautua takomisen jäljeltä), kuin ohuempi piipunsuu. Kyse ei ole paljosta, mutta kuitenkin.
|
pähkinäksi sinulle: aatteeleppas nappirihlausta, jos tuo sinun ajatelma pitää paikkansa, niin sitäkin menetelmää käyttäessä piippuaihiot pitäisi esikoneistaa lähes oikeaan muotoonsa jotta suupäästä saadaan tiukempi.
jospa se ei olekkaan noin ja onko kartiokkuus kuitenkaan "se" juttu, jos kaikki muu on kohdallaan
nappirihlauksessa metalli muuten palautui n. viissatikkaa, kun testailin sitä |
Käsittääkseni ainakin edullisemmissa nappirihlatuissa käytetään yleisesti sitä metodia että piipunsuu on aihiossa paksumpi jotta piipunsuu saadaan kireämmäksi kuin muu osa. Edullisempia piippuja kun ei läpätä, niin tämä on kustannustehokas keino varmistaa että piipun suu on se tiukin osa piippua.
Minusta tarkkuden ja tekotapojen vertailu on melko hyödytöntä. Kaikilla saadaan tarkkaa, kyse on vain siitä mitä saa maksaa, paljonko menee raakkiin jne. _________________ "Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina" |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Southwest Kanta-asiakas
Liittynyt: 11 Lok 2007 Viestejä: 659
|
Lähetetty: 01.12.2011 13:07 Viestin aihe: |
|
|
huti-kuti kirjoitti: | xyxy kirjoitti: |
Mietin tässä sitä, että kun kiväärin takopiippuja on haljennut pituussuuntaisiksi säleiksi... |
jos noihin taannoisin sakon haavereihin viittaat, niin hevosmiesten tietotoimiston mukaan syy oli uusi takomakone, jota ei ensalkuun osattu säätää oikein. sakollahan tiedetään lopullinen syy, mutta eipä se tänne foorumille missään vaiheessa taida päätyä.
|
Totta se talon väen mukaan oli. Eli siinä mielessä hevosmiesten tietotoimisto oli oikeassa. Toinen tietotoimisto kertoi että Beretta olisi vihjannut H Paasikivelle uuden työpaikan etsinnästä. Tarinan mukaan firma pyrki alkuun salaamaan ongelmat piippujen kanssa josta pääkonttori ei pitänyt.
Virallisestihan Sako laittoi piippuongelmat materiaalin syyksi, tietääkö joku mitä kankien toimittaja tästä tuumi?
Viimeinen muokkaaja, Southwest pvm 01.12.2011 14:37, muokattu 1 kertaa |
|
Takaisin alkuun |
|
|
huti-kuti Kanta-asiakas
Liittynyt: 13 Lok 2008 Viestejä: 1813 Paikkakunta: periferia
|
Lähetetty: 01.12.2011 14:30 Viestin aihe: |
|
|
Sämpy kirjoitti: |
Minusta tarkkuden ja tekotapojen vertailu on melko hyödytöntä. Kaikilla saadaan tarkkaa, kyse on vain siitä mitä saa maksaa, paljonko menee raakkiin jne. |
niinhän se tahtoo olla, mutta onhan tässä pitkä talvi aikaa tingata
hyvä tinkauksen aihe, kun kaikki ovat oikeassa _________________
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
perisofeus Kanta-asiakas
Liittynyt: 25 Lok 2006 Viestejä: 6147 Paikkakunta: Rovaniemi
|
Lähetetty: 01.12.2011 15:40 Viestin aihe: |
|
|
Tämä on se hyvä paikka jatkaa vanhaa vääntöä...
ei nyt sentään.
Tärkeintä on lienee, että piippu on hyvin tehty.
Bergaran nappirihlaus on eräs (Ed Shilenin konsultoima) massatuotantoprosessi ja se siitä sinänsä, mutta tehtaan lämpökäsittelyt ja aihioiden suoristamiset vaikuttavat ainakin tehdyn ei pelkästään silmään vaan myös heittokelloihin ja antureihin luottaen.
Muistaakseni myös mm. T/C tekee nappirihlaamalla piiput, mutta muuta tietoa prosessista ei kai helpolla löydy.
Monet huippupiiput taas tehdään höyläämällä ja näillä voi useimmiten päivittää asettaan jälkikäteen.
Yksi selitys on tietysti se, että yksittäisen piipuntekijägurun ei kai kannata investoida massiivisiin takoma- tai nappirihlauskoneisiin.
Ne jotka höylää rihlat (vaikka supistuviksi) ja läppää ne ovat asiaan vihkiytyneitä taitajia.
Olisi mielenkiintoista (mutta ehkä mahdotonta) nähdä takomalla tehtyjen massatuottetujen piippujen prosessit vaikka Sakon, Winchesterin ja Mirokun tehtailta, jotka ymmärtääkseni tekevät takomalla (määrät on valtavia).
Olen itse kallistunut siihen, että jos takopiippu ampuu erittäin hyvin niin yksi tapa yrittää lisätä tarkkuuspotentiaalia on ehkä tukin päivittäminen vielä stabiilimmaksi.
Mutta varmasti tarkempiakin piippuja aina löytää. _________________ Villilä, ei-kesitetyllä meänkielelä joka päivä, ympäri vuen. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
perisofeus Kanta-asiakas
Liittynyt: 25 Lok 2006 Viestejä: 6147 Paikkakunta: Rovaniemi
|
Lähetetty: 01.12.2011 15:48 Viestin aihe: |
|
|
Southwest kirjoitti: | Totta se talon väen mukaan oli. Eli siinä mielessä hevosmiesten tietotoimisto oli oikeassa. Toinen tietotoimisto kertoi että Beretta olisi vihjannut H Paasikivelle uuden työpaikan etsinnästä. Tarinan mukaan firma pyrki alkuun salaamaan ongelmat piippujen kanssa josta pääkonttori ei pitänyt.
Virallisestihan Sako laittoi piippuongelmat materiaalin syyksi, tietääkö joku mitä kankien toimittaja tästä tuumi? |
Jo täällä foorumilla arveli, että teräslaatuna olisi kokeiltu paremmin työstettävää laatua, mutta miinuspuolena tuli lämpökarkenevuus.
Eli tietyn ampumismäärän jälkeen teräs haurastui.
Näitä hajonneita Sakon teräksiä tutkittiin sittemmin ainakin TKK:ssa, koska kävin siellä kerran muissa merkeissä ja eräs tyyppi siitä siellä kertoi. _________________ Villilä, ei-kesitetyllä meänkielelä joka päivä, ympäri vuen. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
TAK85 Kanta-asiakas
Liittynyt: 09 Huh 2006 Viestejä: 11362
|
Lähetetty: 02.12.2011 18:29 Viestin aihe: |
|
|
perisofeus kirjoitti: | Tämä on se hyvä paikka jatkaa vanhaa vääntöä...
ei nyt sentään.
Tärkeintä on lienee, että piippu on hyvin tehty.
Bergaran nappirihlaus on eräs (Ed Shilenin konsultoima) massatuotantoprosessi ja se siitä sinänsä, mutta tehtaan lämpökäsittelyt ja aihioiden suoristamiset vaikuttavat ainakin tehdyn ei pelkästään silmään vaan myös heittokelloihin ja antureihin luottaen.
Muistaakseni myös mm. T/C tekee nappirihlaamalla piiput, mutta muuta tietoa prosessista ei kai helpolla löydy.
Monet huippupiiput taas tehdään höyläämällä ja näillä voi useimmiten päivittää asettaan jälkikäteen.
Yksi selitys on tietysti se, että yksittäisen piipuntekijägurun ei kai kannata investoida massiivisiin takoma- tai nappirihlauskoneisiin.
Ne jotka höylää rihlat (vaikka supistuviksi) ja läppää ne ovat asiaan vihkiytyneitä taitajia.
Olisi mielenkiintoista (mutta ehkä mahdotonta) nähdä takomalla tehtyjen massatuottetujen piippujen prosessit vaikka Sakon, Winchesterin ja Mirokun tehtailta, jotka ymmärtääkseni tekevät takomalla (määrät on valtavia).
Olen itse kallistunut siihen, että jos takopiippu ampuu erittäin hyvin niin yksi tapa yrittää lisätä tarkkuuspotentiaalia on ehkä tukin päivittäminen vielä stabiilimmaksi.
Mutta varmasti tarkempiakin piippuja aina löytää. |
Vai aihioiden suoristamiset. Onhan noita kirjat täynnä kuvia joissa tehtaalla valmiita piippuja tähystellään läpi ja taivutellaan suoremmaksi väkivalloin isolla prässillä. Ja siitä ei hyvä seuraa, sanon minä. Mutta eipähän tarvitse myydä pyssyä jossa piippu on jo valmiiksi kiero (mehtikanapyssy- sillä voi ampua katajapensaan taakse). |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Eräpeikko Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Maa 2008 Viestejä: 3312 Paikkakunta: Vekkulan puukirkon takana.
|
Lähetetty: 02.12.2011 20:09 Viestin aihe: |
|
|
_________________ Mogens Trolle |
|
Takaisin alkuun |
|
|
xyxy Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Elo 2007 Viestejä: 2548
|
Lähetetty: 03.12.2011 11:29 Viestin aihe: |
|
|
TAK85 kirjoitti: | Vai aihioiden suoristamiset. Onhan noita kirjat täynnä kuvia joissa tehtaalla valmiita piippuja tähystellään läpi ja taivutellaan suoremmaksi väkivalloin isolla prässillä. Ja siitä ei hyvä seuraa, sanon minä. Mutta eipähän tarvitse myydä pyssyä jossa piippu on jo valmiiksi kiero (mehtikanapyssy- sillä voi ampua katajapensaan taakse). |
Taas törmätään jännityksiin. Piipun oikominen taivuttamalla tarkoittaa piipputeräksen lujuuden ylittäviä jännityksiä, muutoinhan mutkat eivät suoristu. Tästä seuraa, että piippuun jää jännityksiä, jotka ovat erittäin suuria, eli hyvin lähellä myötörajaa. Seurauksena on, että piippu elää (taipuilee) loputtoman pitkään lämpötilan noustessa ja laskiessa enemmän, kuin jännityksetön piippu. Jännityksetön piippu elää vain pituussuunnassa lämpötilan vaihdellessa. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
perisofeus Kanta-asiakas
Liittynyt: 25 Lok 2006 Viestejä: 6147 Paikkakunta: Rovaniemi
|
Lähetetty: 03.12.2011 15:29 Viestin aihe: |
|
|
Aihioita suoristetaan ennen porausta ja rihlojen vetämisen jälkeen, ainakin Bergaran prosessissa.
Siellä ei taivuteta käsin vaan koneella ja mitataan suoruus heittokelloilla pyörittämällä.
Rihlojen vetäminen ja taivuttaminen tekevät muovausjännityksiä, jotka poistetaan sitten lämpökäsittelyllä. _________________ Villilä, ei-kesitetyllä meänkielelä joka päivä, ympäri vuen. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Nimrod Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Elo 2005 Viestejä: 14873
|
Lähetetty: 03.12.2011 17:20 Viestin aihe: |
|
|
Piippujen valmistustapa ei välttämättä vaikuta piippujen absoluuttiseen tarkkuuteen, mutta muihin asioihin kylläkin. Esimerkiksi huippuluokan kasapiippuja on olemassa niin nappirihlattuina kuin lastuttuinakin.
Eroja saattaa olla sitten piippujen vaippamateriaalin keräämisessä tai nopeuksissa/painetasoissa jne. Saattaa siis olla, että jos aiemmat lataukset ovat olleet nappirihlatulle ja piippu vaihdetaan lastuttuun, joudutaan latauksia nostamaan hieman, jotta päästään taas "latausikkunaan". |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|