Nuolukivi "uudella" mallilla

[Peiper]

Pari vuotta sitten keksittiin kaverin kanssa uudenlainen kivien sijoittelu sattumalta. Eli tuulen kaatama puu, yleensä kuusi. Iso puu kaatuu ja rungon tyvi jää korkelle. Vesurilla oksa poikki tyvestä ja siihen kivi, suola valuu pitkin runkoa ja metsän pienimmätkin pääsee nauttimaan suolasta.

Näitä tuulenkaatoja on varmaan jokaisen metsästys alueessa.

[JoneK]

Tuli tuosta mieleen, että eikös virossa käytetä nuolukivien sijaan (tai ainaki jonnii verran) putkea joka lyödään korkealle katkaistun puun nokkaan ja tämä täytetään sitten heinäsuolalla. Valuu sitten sieltä rungon ja putken välistä pitkin runkoa.

[petri.kotilainen]

kaverin kanssa tehtiin toissa kesänä myös tuollainen suolapuu katkaistiin 3.5metrin korkeudesta poikki ja viistettä sen verran että 30cm/halkaisija pituutta 70 senttiä putken pätkä saatiin tukevasti.puun katkaisuun oli tietenkin lupa maanomistajalta.

[noniin]

Suuria haapoja tulee kaadettua jostain 1,5m-2m korkeudelta, päähän nuolukivi perinteisesti ja runko sitten sahalla "veneeksi" kohtuullisen pitkältä matkalta ja irtosuolaa täyteen. Jänikset syö puhtaaksi koko rungon ja hirvet saa suolaa vähän jokapuolelta.. Ja samaa runkoa tulee suolattua useampana vuotena ja hyvin on toiminut.

[Ramiwolf]

Yksi mahdollisuus vielä lisää nuolukiven laittamiseksi maastoon.

Ota jostain vaikkapa tuulen kaatamasta puusta sopivan mittainen esim. 40-150 cm mieluiten lehtipuun rungon pätkä ( haapa, jne.) paksuus esim, 10-20 cm.

Kiinniitä sen nuolukivipölkyn alapäähän (n. 40-80 cm pituinen haapapölkyn pätkä) esim. 3-4 rst-ruuvilla (pituus 4-80 mm) vesivaneri tai jokin muu sopiva levy, kooltaan 40 x 40 cm tai korkeamman pölkyn (esim. 80-150 cm) alapäähän tarvittaessa hieman isompi levyn pala riittävän tukevuuden saamiseksi, jottei tuollainen nuolukivisysteemi kaadu.
Tuollaisen vanerilevyn päälle voi myös laittaa tarvittaessa esim. kiviä lisäpainoksi, ettei tuollainen nuolukivipuu systeemi kaatuisi nurin.

Tällainen systeemi on toimiva jänis/kaurisautomaatille ja sen voida helposti vaikka kantamalla mukanaan, jos sen automaatin vieresssä ei ole sopivaa runkoa katkaistavaksi tai jos ei voi runkoa muusta syystä saada katkaista.

Tällaiseen pölkkyyn on helppo vasaralla kopauttaa jo tekovaiheessa vaikka autotallissa n. 15.30 cm mittainen ja 12-20 mm paksu viistosti katkaistu rst-putken pätkä, jonka päälle on hyvä laittaa muoviputken pätkä tai kutistesukan pätkä näkyviin jäävään osaan.

Päälle voi sitten lätkäistä vaikkapa ohuehkon vaneripalan (kooltaan 10-15 cm), jossa on sopivaan kokoinen reikä, jolloin nuolukivi kestää maastossa hieman pidempään sateista huolimatta, jolloin nuolukivin käyttöikä pitenee huomattavasti näin toimien.

Tällaisen irtomallisen nuolukivisysteemin paikan vaihto on helppoa ja tällainen nuolukivihän on hyvä lisä automaatin läheisyydessä.

Samalla voi laittaa automaatin kupeella tai viereen myös sorastuskivipullon linnuille, jolloin talviaikana löytyisi myös linnuille jauhinkiviäkin paremmin lumisena talviaikana, jos katsoo sen tarpeelliseksi.

Perinteisessä ruokintapaikassa, jossa on esim. n. 60 x 60 cm alaosa, jonne vilja valuu saavista ym. säiliöstä riistalle, on joskus harmillinen ongelma.

Närhet, varikset ym, linnut saattavat tyhjentää isosäiliöisenkin vilja-automaatin rypemällä tai muutoin jaloilla rääpien yllätävänkin nopeasti, jolloin vilja maahan jouteuessaan voi homehtua tai jäätyä käyttökelvottomaksi tai peittyä lumeen. Siis sellaisessa automaatissa, jossa on viljan valuma-aukon koko luokkaa 10-20 cm säiliön sivuilla.

Mikä teillä on ollut toimivin ratkaisu näissä tapauksissa rypemisen estämiseksi, siten että jänikset, kauriit ym. riista on kuitenkin käynyt ja syönyt automaatilla edelleen.?

Onko teillä toiminut esim. n. 50 mm muovinen verkko levitettynä viljan valuma-aukkojen reunojen
kohdilla, rakojen pienentäminen esim. 2-3 cm kokoisiksi leveydelttä sivusuunnan koon ollessä edelleen kuitenkin 10-20 cm.

Vai onko teillä ollut muita keinoja mm. närhien suhteen viljan ryöpytyksen suhteen.?